YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 23/2010 vp Hallituksen esitys jätelaiksi ja eräiksi siihen liit

38 Pages·2011·0.52 MB·Finnish

YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ
23/2010 vp
Hallituksen esitys jätelaiksi ja eräiksi siihen liit-
tyviksi laeiksi
JOHDANTO
Vireilletulo - ylitarkastaja Teemu Virtanen, Pirkanmaan
Eduskunta on 19 päivänä lokakuuta 2010 lähet- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti kä- - toimialajohtaja Petri Kouvo, HSY Helsingin
siteltäväksi hallituksen esityksen jätelaiksi ja seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE199/2010 - toimitusjohtaja Timo Piekkari, Ekokem Oy
vp). Ab
- toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Itä-
Uudenmaan Jätehuolto Oy
Lakialoite
- toimitusjohtaja Tarja Kuisma, Jämsän Seu-
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä
dun Jätehuolto Oy
seuraavan aloitteen:
- toimitusjohtaja Timo Hirsimäki, Lakeuden
— LA 107/2010 vp — Lauri Oinonen/kesk:
ympäristöhuolto Oy
Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait
- johtava asiantuntija Lassi Hietanen, Lassila &
Tikanoja Oyj
Lausunnot - toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula,
Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki-, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
hallinto- ja talousvaliokunta ovat antaneet - toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala, Perämeren
asiasta lausunnot (PeVL58/2010vp), Jätehuolto Oy
(HaVL35/2010 vp) ja (TaVL30/2010 vp), jot- - toimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen
ka on otettu tämän mietinnön liitteeksi. Autokierrätys Oy
- toimitusjohtaja Timo Leppänen, Tilitaito Oy
Asiantuntijat - asiantuntija Benny Hasenson, Elinkeinoelä-
män keskusliitto EK
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- ympäristöasiantuntija Tiina Vuoristo, Metsä-
- ympäristöministeri Paula Lehtomäki
teollisuus ry
- ylijohtaja Pekka Jalkanen, neuvotteleva vir-
- ympäristölakimies Leena Eränkö, Suomen
kamies Riitta Levinen ja lainsäädäntöneuvos
Kuntaliitto
Oili Rahnasto, ympäristöministeriö
- lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suo-
- ylitarkastaja Teuvo Blomberg, työ- ja elinkei-
men Yrittäjät ry
noministeriö
- toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdis-
- yksikönpäällikkö Risto Saarinen, Suomen
tys ry
ympäristökeskus
- SOK:n ympäristöpäällikkö Juhani Ilmola,
- ympäristöneuvos Mika Seppälä, Etelä-Suo-
Päivittäistavarakauppa ry
men aluehallintovirasto
HE 199/2010 vp Versio 1.1
LA 107/2010 vp
YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp Johdanto
- toimitusjohtaja Roger Bagge, Suomen Pak- — Alko Oy
kausyhdistys ry — Puupakkaus Kierrätys PPK Oy
- ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen, — Kaivannaisteollisuus ry
Suomen luonnonsuojeluliitto ry — Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
- toimitusjohtaja Katri Penttinen ja hallituksen — Öljyalan Keskusliitto
puheenjohtaja Pirjo Rytkönen, Ympäristöyri- — SER-tuottajayhteisö ry
tysten Liitto ry. — Suomen Purjehdus ja Veneily ry
— tutkija Erja Heino.
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:
— Kilpailuvirasto
HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE
Hallituksen esitys Ehdotetulla jätelailla vahvistettaisiin nouda-
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi jätela- tettavaksi jätehuollon etusijajärjestys ja säädet-
ki ja tehtäväksi ympäristönsuojelulakiin jättei- täisiin toimista, joilla tähdätään jätteen määrän
den ja jätehuollon sääntelyyn liittyviä muutok- ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrä-
sia. tyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä
Uudistuksella ajanmukaistettaisiin jätealan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen.
lainsäädäntö Suomen ja Euroopan unionin jäte- Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää
politiikan nykyiset painotukset, Euroopan unio- tarkemmin muun muassa eri jätteiden kierrätys-
nin uudistunut lainsäädäntö, muuttunut toimin- ja hyödyntämistavoitteista sekä jätteen kaato-
taympäristö ja perustuslain säännökset huo- paikkakäsittelyä koskevista rajoituksista.
mioon ottaen. Tavoitteena on erityisesti ohjata Etusijajärjestyksen noudattamiseksi esityk-
jätettä tuottavaa toimintaa ja jätehuoltoa Euroo- sessä ehdotetaan säädettäväksi jätteen tuottajiin
pan unionissa hyväksytyn jätehuollon etusijajär- kohdistuvasta velvollisuudesta pitää kirjaa omi-
jestyksen mukaisiin toimintatapoihin. Keskeise- naisjätemääristä. Samoin ehdotetaan, että ympä-
nä tavoitteena on myös selkiyttää jätehuollon ristöluvan lupamääräyksiä annettaessa olisi otet-
vastuunjakoa, täsmentää eri toimijoiden velvol- tava huomioon materiaalien käytön tehokkuus.
lisuuksia sekä tehostaa jätehuollon valvontaa. Yhdyskuntajätteiden sekä tuottajavastuujär-
Näillä toimilla pyritään varmistamaan toimiva jestelmään kuuluvien käytöstä poistettujen tuot-
jätehuolto sekä asianmukaisten jätehuoltopalve- teiden jätehuollon järjestämiseen liittyviä vas-
lujen saatavuus kaikissa olosuhteissa. tuita ja velvollisuuksia tarkistettaisiin ja niistä
Esityksellä pantaisiin täytäntöön jätteistä ja säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin. Kunnan
tiettyjen direktiivien kumoamisesta annettu Eu- eri tehtäviä viranomaisena ja jätehuollon palve-
roopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Di- luntuottajana selvennettäisiin. Kuntien lakisää-
rektiivi on pantava täytäntöön viimeistään 12 teisten jätehuollon palvelutehtävien hoitamista
päivänä joulukuuta 2010. varten perustettujen kuntien yhteisesti omista-
Jätelainsäädännön soveltamisala sekä keskei- mien jätehuoltoyhtiöiden asemaa täsmennettäi-
set periaatteet ja velvollisuudet säilyisivät jok- siin ja kuntien mahdollisuuksia omistajaohjauk-
seenkin ennallaan. Velvollisuuksista säädettäi- seen vahvistettaisiin. Sääntelyä pakkausjättei-
siin kuitenkin laissa nykyistä täsmällisemmin. den tuottajavastuusta yhdenmukaistettaisiin
Lain terminologiaa ja määritelmiä täsmennettäi- muita tuottajavastuujärjestelmään kuuluvia tuot-
siin vastaamaan Euroopan unionin lainsäädän- teita koskevan sääntelyn kanssa.
töä. Muun muassa jätteen määritelmää ehdote- Kunnalla säilyisi mahdollisuus järjestää vas-
taan selvennettäväksi. tuulleen kuuluvien yhdyskuntajätteiden kuljetus
2
Yleisperustelut YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp
kunnan tietyllä alueella siten, että kiinteistön mukaisesti perusmaksun periminen kunnan jäte-
haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa. Kul- maksun osana.
jetusjärjestelmään liittyvän kunnan päätöksente- Roskaantumisen ehkäisemiseen ja roskaantu-
on edellytyksiä kuitenkin täsmennettäisiin. La- neen alueen siivoamiseen liittyvät velvollisuu-
kiin lisättäisiin myös säännökset jätteenkuljetus- det säilyisivät pääosin ennallaan. Jätesuunnitte-
ten seurannan ja valvonnan tehostamiseksi. luun liittyviin velvollisuuksiin ei myöskään eh-
Esityksessä ehdotetaan useita jätelainsäädän- doteta olennaisia muutoksia. Jätteen kansainvä-
nön valvonnan tehostamiseen tähtääviä toimia. listen siirtojen sääntelyyn esitetään eräitä täs-
Uutena valvonnan keinona ehdotetaan otetta- mennyksiä.
vaksi käyttöön hallinnollinen laiminlyöntimak- Ympäristönsuojelulain mukaista sääntelyä
su, jonka valvontaviranomainen voisi määrätä toiminnalta vaadittavasta vakuudesta tiukennet-
toiminnanharjoittajan maksettavaksi selkeissä taisiin. Hyväksyttävät vakuuslajit vähenisivät ja
jätelainsäädännön noudattamisen laiminlyön- toiminnanharjoittajien vakavaraisuuden arvioin-
neissä. Nykyiseen lakiin verrattuna ehdotetaan ti poistuisi.
laajennuksia ja täsmennyksiä toiminnanharjoit- Esitys sisältää myös lähinnä teknisinä pidettä-
tajien kirjanpito-, siirtoasiakirja- ja tiedonanto- viä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.
velvollisuuksiin samoin kuin jätteen kuljettajien Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden
ja välittäjien sekä tuottajavastuujärjestelmään kuluttua niiden vahvistamisesta.
kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen hyväk-
symismenettelyihin. Esitykseen sisältyy myös Lakialoite
ehdotuksia toiminnanharjoittajien oman toimin-
Lakialoite LA 107/2010 vp on rinnakkaislakia-
nan seurannan ja tarkkailun järjestämisestä.
loite hallituksen esitykselle. Lakialoitteessa eh-
Kunnan jätemaksuun liittyviä säännöksiä täs-
dotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on erityi-
mennettäisiin maksukäytäntöjen selkiyttämisek-
sesti elinkeinovapauden rajoitusten poistami-
si ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Esitykses-
nen.
sä mahdollistettaisiin vakiintuneen käytännön
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Yleisperustelut telain rakenteen pirstoutumiseen. Sääntelyä on
tarpeen selkiyttää ja yhtenäistää. Valiokunta on-
kin kiirehtinyt kokonaisuudistusta useissa yh-
Kokonaisuudistuksen lähtökohdat
teyksissä.1 Hallituksen esityksellä saatetaan
myös voimaan uusi jätedirektiivi2, joka asettaa
Yleistä
monilta osin reunaehtoja sääntelylle.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä
Kuntien jätehuoltoyhteistyön tiivistyminen,
syistä ja saamansa selvityksen perusteella valio-
alan lisääntynyt liiketoiminta ja kilpailu, jätema-
kunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksen-
teriaalien arvon nouseminen sekä tuottajavas-
mukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten
tuujärjestelmien käyttöönottaminen eräiden
hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muu-
tosehdotuksin.
Jätealaa koskevat vaatimukset ovat jätelain 1 Esimerkiksi YmVM 10/2006 vp - HE 257/2006 vp.
säätämisen jälkeen tiukentuneet ja EU:n lainsää- 2 Jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päi-
dännön määrä on lisääntynyt huomattavasti. Di- vänä marraskuuta 2008 annettu direktiivi
rektiiveihin perustuva, osin jätelajikohtainen, (2008/98/EY). Direktiivi tulee saattaa voimaan vii-
meistään 12. joulukuuta 2010.
hyvin yksityiskohtainen sääntely on johtanut jä-
3
YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp Yleisperustelut
tuotteiden osalta ovat muuttaneet jätehuollon pe- Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoittee-
rinteisiä toimintamalleja. Jätehuollosta on tullut na on yhdyskuntajätteen määrän vähentäminen
osa laajempaa materiaalitaloutta. Jätteiden käsit- 2000-luvun alun tasolle (noin 2,3—2,5 miljoo-
telystä ja hyödyntämisestä on tullut osin kannat- naan tonniin vuodessa) ja sen jälkeen jätemää-
tavaa liiketoimintaa. Kilpailuneutraliteettikysy- rän kääntäminen edelleen laskuun vuoteen 2016
myksistä on tullut yksi huomioon otettava näkö- mennessä. Tavoitteena on lisäksi, että vuonna
kulma. 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaa-
Kokonaisjätemäärä oli vuonna 2008 noin 80 lina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Lop-
miljoonaa tonnia. Tästä kotitalouksissa ja palve- pusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enin-
lusektorilla syntyvien jätteiden määrä on noin 3 tään 20 % yhdyskuntajätteistä.
miljoonaa tonnia eli noin 4 % kokonaisjätemää- Muun kuin yhdyskuntajätteen osalta todetta-
rästä. Kotitaloudet tuottivat noin 60 % yhdys- koon, että rakentamisen jätteiden hyödyntämis-
kuntajätteestä. Kaivosten osuus jätekertymästä tavoite on valtakunnallisen jätesuunnitelman
on noin 40 %. Rakennussektorilla jätteestä syn- mukaan vähintään 70 % materiaalina ja energia-
tyy noin kolmannes ja teollisuudessa noin vii- na vuoteen 2016 mennessä. Jätedirektiivin mu-
dennes. kaan 70 % rakennus- ja purkujätteistä tulisi kier-
Kestävän kehityksen strategia, luonnonva- rättää vuoteen 2020 mennessä. Maanrakentami-
rastrategia ja raaka-ainealoite liittyvät kiinteästi sessa tavoitteena on korvata luonnonsoraa ja kal-
jätepolitiikan tavoitteisiin. Materiaali- ja ener- liomursketta teollisuuden ja kaivannaistuotan-
giatehokkuuden parantamisella voidaan tehok- non jätteillä 5 % eli noin 3—4 miljoonaa tonnia.
kaasti vähentää tarvittavien luonnonvarojen Suomessa oli vuonna 2009 käytössä noin 400
määrää sekä siirtyä jätteiden syntymisenkin kan- kaatopaikkaa, joista tavanomaisen jätteen kaato-
nalta vähemmän haitallisiin materiaalikiertoi- paikkoja oli 137. Niistä kuntien ylläpitämiä yh-
hin. Suljetussa kierrossa tuotannosta ei synny dyskuntajätteen kaatopaikkoja oli 50 kappalet-
päästöjä eikä jätettä. Kierrätysmateriaalien te- ta. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoittee-
hokkaalla hyödyntämisellä voidaan vähentää na on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä
neitseellisten raaka-aineiden kulutusta. Näiden päätyisi kaatopaikoille enää korkeintaan
eri politiikkojen tulisi muodostaa yhtenäinen ko- 460000—500 000 tonnia vuodessa. Yhdyskun-
konaisuus. tajätteiden kaatopaikkojen määrätarve vuonna
2016 on noin 30—40 kaatopaikkaa.
Jätelain keskeiset tavoitteet Vuonna 2009 Suomessa syntyi yhdyskuntajä-
Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 tettä noin 2,6 miljoonaa tonnia, josta kierrätet-
- Kohti kierrätysyhteiskuntaa3 sisältää keskeiset tiin noin 36 %. Kaatopaikoille sijoitettiin lähes
jätepolitiikan tavoitteet ja niiden saavuttamisek- puolet yhdyskuntajätteestä. Kierrätyksestä kol-
si tarpeelliset ohjauskeinot. Tavoitteet koskevat me neljäsosaa muodostui biojätteestä sekä tuot-
useimpia jätehuollon sektoreja kuten yhdyskun- tajavastuun piiriin kuuluvasta paperi- ja karton-
tajätehuoltoa, teollisuuden ja kaivannaistuotan- kijätteestä. Muita merkittäviä kierrätettyjä jakei-
non, rakentamisen, maatalouden, kaupan ja pal- ta ovat pääosin tuottajavastuun piirissä olevat
velujen jätehuoltoa. Materiaalitehokkuuden ta- metalli- ja lasijätteet sekä sähkö- ja elektroniik-
voitteet koskevat laajemminkin yhteiskunnan eri kalaiteromu.
toimintoja. Valtakunnalliseen jätesuunnitel- Uudella jätelailla ja sen nojalla uudistettavil-
maan sisältyy myös Suomen kansallinen jätteen la asetuksilla on tarkoitus luoda edellytykset yh-
synnyn ehkäisysuunnitelma. Jätelaki toteuttaa dyskuntajätehuollon kehittämiselle, kierrätettä-
osaltaan näitä tavoitteita. vän jätteen osuuden olennaiselle lisäämiselle ja
kaatopaikkakäsittelystä luopumiselle käytän-
nössä kokonaan. Kierrätyksen lisäämistavoit-
teen saavuttaminen edellyttää erityisesti tuotta-
3 Suomen ympäristö 32/2008
4
Yleisperustelut YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp
javastuun tehostamista, kierrätykselle asetettu- vat muutakin kuin yhdyskuntajätettä, niiden ka-
jen määrällisten tavoitteiden tiukentamista ja pasiteettia ei suoraan voi verrata kaatopaikoilta
kaatopaikkakäsittelyn rajoittamista. Määrälli- muualle ohjattavan yhdyskuntajätteen määrään.
sesti merkittävimmät ja kierrätyksen edistämi- Valiokunta pitää tärkeänä, että uuden jätelain
sen kannalta kiinnostavimmat yhdyskuntajät- nojalla annettavilla asetuksilla asetettavat eril-
teen jakeet ovat tuottajavastuun piiriin kuuluvat liskeräys- ja kierrätysvelvoitteet sekä kierrätyk-
jätteet sekä biojätteet, sillä ne muodostavat pää- sen määrälliset tavoitteet ovat niin kunnianhi-
osan kierrätyskelpoisista yhdyskuntajätteistä, moiset, että valtakunnallisen jätesuunnitelman
mutta niitä päätyy yhä huomattavassa määrin se- tavoitteet toteutuvat ja jätehuollon taso nousee.
kajätteen joukkoon. Tavoitteena tulee olla, että vuonna 2016 vähin-
Uuden lain nojalla annettavalla asetuksella tään 50 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai
annetaan myös nykyistä selvästi ankarampia ra- käsitellään biologisesti ja kierrätykseen soveltu-
joituksia biohajoavan tai orgaanisen jätteen kaa- maton jäte hyödynnetään energiana. Valiokunta
topaikkakäsittelylle kasvihuonekaasujen mää- korostaa, että jätteenpoltto tulee kuitenkin vaih-
rän ja jätteistä aiheutuvien ympäristövaikutus- toehdoksi vasta sen jälkeen, kun kierrätystä edis-
ten vähentämiseksi. Nämä rajoitukset edistävät tävät toimet on ensin toteutettu. Yhdyskuntajät-
tehokkaasti myös yhdyskuntajätteen kierrätyk- teiden sijoittaminen kaatopaikalle tulee olla ra-
sen, biologisen käsittelyn ja muiden vaihtoeh- joitettu mahdollisimman vähäiseksi. Valiokunta
toisten käsittelymenetelmien kehittämistä ja pitää tärkeänä, että kierrätys- ja hyödyntämista-
käyttöönottoa ja siten kierrätystavoitteiden saa- voitteiden toteutumista tarkastellaan säännölli-
vuttamista. Jätteen kaatopaikkakäsittelylle sää- sesti ja tavoitteita kiristetään, kun teknologinen
dettävien rajoitusten käytännön toteutumisen kehitys ja muut seikat parantavat edellytyksiä
edellytyksenä on, että kierrätyksen ja biologisen toteuttaa tavoitteet. Edellä esitettyyn viitaten va-
käsittelyn tehostamisen ohella selvästi lisätään liokunta edellyttää,
jätteen hyödyntämistä energiana.
Suomessa on käytössä kolme varsinaista jät- että hallitus säätää asetuksilla riittävän
teenpolttolaitosta, Kotkassa, Riihimäellä ja Tu- kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen, bio-
russa. Suunnitteilla tai rakenteilla on jätevoima- jätteen, tuottajavastuujätteen, rakennus-
loita lisäksi Vaasaan, Ouluun, Vantaalle ja Rii- ja purkujätteen sekä mahdollisuuksien
himäelle. Lisäksi vireillä on muutamia muita mukaan muun jätteen kierrätystavoitteet,
hankkeita. Noin kymmenessä voimalaitoksessa seuraa tavoitteiden toteutumista ja kiris-
poltetaan jätepolttoainetta muun polttoaineen tää tavoitteita ottaen huomioon teknolo-
ohella ns. rinnakkaispolttona. Valtakunnallisen gisen kehityksen (Valiokunnan lausuma-
jätesuunnitelman tavoitteen mukaiselle yhdys- ehdotus 1).
kuntajätemäärälle, eli alle 2,3—2,5 miljoonan
tonnin tasolle tarvitaan edellä mainittujen hyö- Muut ohjauskeinot
dyntämistavoitteiden saavuttamiseksi kompos- Valiokunta toteaa, että jätelainsäädännön ohella
tointi- tai mädätyskapasiteettia noin 320 000— erityisesti taloudellisella ohjauksella voidaan te-
350000 tonnia vuonna 2016. Muulle materiaali- hokkaasti vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.
hyödyntämiselle tarvitaan vuosittaista laitoska- Esimerkiksi kaatopaikalle sijoitettavasta jättees-
pasiteettia noin 700000—750000 tonnia. Ener- tä perittävä jätevero ohjaa jätettä kaatopaikkakä-
giahyödyntämiselle tarvitaan vastaavasti poltto- sittelyn piiristä etusijajärjestyksen mukaan pa-
laitoskapasiteettia noin 700000—750000 ton- rempaan käsittelyyn ja hyödyntämiseen, kuten
nia, sisältäen jätteen polton sekä rinnakkais- että biokaasutukseen, kompostointiin ja polttoon.
ns. varsinaisissa jätteen polttolaitoksissa. Kapa- Valiokunta katsoo, että jäteveron tulee tukea
siteettitarvearviota on myöhemmin nostettu noin myös jätelain kokonaistavoitteita ohjaten toimi-
miljoonaan tonniin. Koska jätevoimalat poltta- joita jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja loppusi-
5
YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp Yleisperustelut
joittamisen sijaan jätteiden hyödyntämiseen etu- teydessä asetuksen tasolla säätäminen esimer-
sijajärjestyksen ja muiden jätehuollon periaattei- kiksi toiminnoittain ja jätelajeittain on perustel-
den mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että tua, koska muutoin sääntely lain tasolla muodos-
veropohjaa tarkastellaan säännöllisesti, jotta se tuisi tarpeettoman yksityiskohtaiseksi ja tapauk-
pysyy ajan tasalla ja on johdonmukainen kaik- sittaiseksi. Tämä erityisluonne huomioon ottaen
kien jätteiden osalta. Valiokunta viitaten jäteve- jätelakiehdotukseen sisältyviä asetuksenanto-
rolain uudistamisesta antamaansa lausuntoon valtuuksia on pidettävä pääosin riittävän täsmäl-
katsoo, että jäteveron rakenteen perusteena tu- lisinä.
lee olla jätehuollon tavoitteita parhaiten edistä-
vä ohjausmalli. Jäteveron tulisi ohjata jätehuol- Yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjes-
lon haitallisten ilmastovaikutusten vähentämi- tystä
seen sekä siihen, ettei polttoon ohjaudu merkit- Jätelakiehdotuksen 8§:n mukaan vahvistetaan
tävässä määrin kierrätykseen soveltuvaa jätettä. noudatettavaksi EU:n jätelainsäädännön mukai-
Valiokunta katsoo, että jätteenpolton verotto- nen jätehuollon etusijajärjestys, jolla määrite-
muuden perusteita tulee tarkastella jatkossa tään jätehuoltoa koskevien toimien järjestys
uudelleen valtakunnallisen jätesuunnitelman ta- EU:n ja jäsenmaiden jätepolitiikassa ja -lainsää-
voitteiden toteutumisen valossa. dännössä. Etusijajärjestykseen kuuluvat 1) jät-
Valiokunta korostaa, että jätehuollon alan teen määrän ja haitallisuuden vähentäminen (eh-
teknologian kehittämiseen liittyvä potentiaali käiseminen) 2) uudelleenkäytön valmistelu 3)
tulee tunnistaa ja edistää sen kehittymistä. Val- kierrätys 4) muu hyödyntäminen ja 5) loppukä-
takunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitteeksi sittely.
asetetut jätealan osaamisen kehittämiseen liitty- Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
vät toimenpiteet ovat tärkeitä ja niiden toteutta- etusijajärjestys ei merkitse olennaista muutosta
mista tulee edistää. Toimenpiteet liittyvät esi- nykytilanteeseen, mutta sen painoarvo kuiten-
merkiksi jätehuollon ja jätteiden kierrätyksen kin vahvistuisi (s. 34). Etusijajärjestys ohjaa lain
tutkimuksen ja tuotteistamisen rahoitukseen, ra- nojalla tapahtuvaa norminantoa ja jätesuunnitel-
hoitusinstrumenttien kehittämiseen, jätealan re- mien laatimista sekä muuta päätöksentekoa. Se
ferenssilaitosten toteuttamiseen ja vientiin, sekä tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa, jos-
jätehuollon investoinneissa käsittely- ja hyödyn- sa sen toteuttamiseen voidaan vaikuttaa, mutta
tämistekniikoiden monipuolisuuden ja uuden yksittäistä toimintaa ei voida kieltää pelkästään
teknologian esimerkkilaitosten aikaansaamisen etusijajärjestystä koskevan säännöksen perus-
edistämiseen. teella (s. 70). Valiokunta toteaa, että etusijajär-
jestys on siten perustuslakivaliokunnan arvioi-
Yleiset velvollisuudet ja niitä koskevat val- malla tavoin ohjelmallinen ja erillinen perus-
tuussäännökset säännös velvollisuudesta noudattaa etusijajär-
Valiokunta toteaa ensin, että jätelainsäädännöl- jestystä on tarpeen lisätä lakiin. Etusijajärjestys
le ja ympäristölainsäädännölle yleisemminkin on yksi jätelain keskeisimmistä periaatteista, ja
on tyypillistä, että huomattava osa yksityiskoh- sen merkityksen selventäminen ja vahvistami-
taisesta sääntelystä on tarkoituksenmukaista jät- nen on siten olennaista.
tää asetuksentasoisen sääntelyn varaan. Tämä Valiokunta on tässä yhteydessä myös pohti-
johtuu osin siitä, että suuri osa sääntelystä perus- nut sitä, millä tavoin jätteiden kierrätys- ja hyö-
tuu EU:n direktiiveihin, jotka edellyttävät hyvin dyntämistavoitteista voidaan säätää toisaalta
yksityiskohtaista täytäntöönpanoa. Lisäksi sään- lain ja toisaalta asetuksen tasolla. Jätelakiehdo-
tely on usein teknisluonteista ja nopeasti muut- tuksen 8§:n 3 momentin nojalla valtioneuvosto
tuvaa, mistä johtuen lailla säätäminen olisi epä- voi säätää jätteen etusijajärjestyksessä tarkoitet-
tarkoituksenmukaista. Perustuslakivaliokunta tujen toimien määrällisistä tavoitteista ja vel-
on lausunnossaan todennut, että tällaisessa yh- voitteista, esimerkiksi prosenttimääräisistä kier-
6
Yleisperustelut YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp
rätystavoitteista. Tällöin jätepoliittiset tavoit- lainsäädännöllä ei voida oleellisesti vaikuttaa
teet kuitenkin määräytyvät sitovasti vasta ase- jätteen määrään, vaikka elinkaariajattelun voi-
tuksen tasolla. Talousvaliokunta pyytää lausun- mistumisen myötä jätesääntely ulottuu enene-
nossaan ympäristövaliokuntaa edellyttämään vässä määrin myös tuotteisiin ja tuotantoon.
hallitukselta, että määrälliset tavoitteet jätteen Näin ollen esityksen vaikutukset jätteen mää-
materiaalihyödyntämiselle asetetaan mahdolli- rään ovat epäsuoria. Perusteluissa kuitenkin to-
simman pian. detaan, että tuotteiden valmistukseen ja markki-
Ympäristövaliokunta korostaa jätteen määrän noille saattamiseen liittyvät velvollisuudet ja
vähentämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja kiellot lisääntyvät lähivuosina EU-sääntelyn
hyödyntämistä koskevien määrällisten tavoittei- johdosta. Esimerkiksi tuotteiden ekologisesta
den olennaista merkitystä jätelain tavoitteiden suunnittelusta annettu laki asettaa energian käyt-
toteuttamisen keinona. Valiokunta ei kuiten- töön liittyville tuotteille entistä tiukempia vaati-
kaan pidä tarkoituksenmukaisena säätää lain ta- muksia. Jatkossa myös muut näkökohdat kuin
solla näitä koskevia jätelajikohtaisia numeerisia energiatehokkuus voivat tulla ajankohtaisiksi.
tavoitteita, koska tämä johtaisi tarpeettoman yk- Numeeristen tavoitteiden asettamista vaikeut-
sityiskohtaiseen sääntelyyn lain tasolla ottaen taa myös jätteitä koskevaan tiedonkeruuseen
huomioon jätelajien ja jätettä tuottavan ja käsit- sekä jätteen kierrätys- ja hyödyntämisasteiden
televän toiminnan moninaisuus. Voimassa ole- laskentamenetelmiin liittyvät epävarmuudet. Jä-
vissa asetuksissa on erilaisia määrällisiä tavoit- telakiehdotuksen valmistelussa tämä todettiin
teita asetettu tähän mennessä seuraaville tuotta- ongelmaksi esimerkiksi yhdyskuntajätettä ja ra-
javastuujätteille: keräyspaperille, romurenkail- kennus- ja purkujätettä koskevien tavoitteiden
le, sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle, romuajo- toteutumisen arvioinnissa. Jätedirektiivissä ase-
neuvoille, pakkauksille ja pakkausjätteille, pa- tetun yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen las-
ristoille ja akuille sekä juomapakkausten palau- kennalle on komissio esittänyt jäsenmaiden va-
tusjärjestelmään kuuluville juomapakkauksille. littavaksi kolme erilaista vaihtoehtoista kaavaa,
Jatkossa on tarpeen säätää tavoitteita myös eräil- jotka kukin johtavat erilaiseen lopputulokseen.
le muille jätelajeille, kuten yhdyskuntajätteelle Edellä mainittujen näkökohtien vuoksi valio-
sekä rakennus- ja purkujätteelle. kunta katsoo, että edellytyksiä säätää sitovista
Huomioon on otettava sekin, että velvolli- jätteen syntymisen vähentämistä, kierrätystä ja
suutta määrällisten tavoitteiden saavuttamisesta hyödyntämistä koskevista tavoitteista lain tasol-
on muiden kuin tuottajavastuujätteiden osalta la ei ole. Valiokunta kuitenkin edellyttää viita-
vaikea kohdistaa tiettyyn tahoon. Esimerkiksi ten jo edellä ehdottamaansa lausumaan, että lain
yhdyskuntajätteen kierrätykselle asetettavan ta- nojalla annettavat asetukset erilliskeräys- ja
voitteen saavuttamiseen vaikuttavat omalta osal- kierrätysvelvoitteineen annetaan mahdollisim-
taan jätteen haltijat, kunta ja tuottajavastuun pii- man pian ja että asetuksiin sisältyvät kierrätyk-
riin kuuluvat tuottajat. Näiden edellytykset saa- sen määrälliset tavoitteet ovat niin kunnianhi-
vuttaa asetettu tavoite omassa toiminnassaan moiset, että valtakunnallisen jätesuunnitelman
riippuvat muun muassa niiden hallinnassa ole- ja EU:n jätedirektiivissä asetetut tavoitteet saa-
van jätteen lajista ja laadusta, jätteen syntypai- vutetaan. Valiokunta toteaa, että jätelakiehdo-
kasta sekä kierrätyspalvelujen saatavuudesta ja tuksen 87§:n mukaan valtakunnallisessa jäte-
sijainnista. Velvoitetta yhdyskuntajätteen kier- suunnitelmassa on esitettävä arvio jätteen mää-
rätystavoitteen saavuttamiseen ei näin ollen ole rään ja haitallisuuden vähentämisestä ja toimet
mahdollista jyvittää tasaisesti kaikille mainituil- tavoitteiden saavuttamiseksi. Jätteen määrän ja
le toimijoille. haitallisuuden vähentämistä (ehkäisyä) koskeva
Valiokunta huomauttaa myös, että hallituk- valtakunnallisen jätesuunnitelman osa voidaan
sen esityksen ympäristövaikutuksia käsitteleväs- laatia erillisenä suunnitelmana. Edellä esitet-
sä perusteluosassa (s. 53) korostetaan, että jäte- tyyn viitaten valiokunta esittää, että
7
YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp Yleisperustelut
hallitus seuraa lain tavoitteiden toteutu- tys voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjär-
mista kiinnittäen erityistä huomiota sekä jestyksessä.
jätteen synnyn ehkäisyyn että muutoinkin Valiokunta ehdottaa lisäksi jätelakiehdotuk-
etusijajärjestyksen toteutumiseen. (Valio- sen 9 ja 10 §:iin sisältyvän valtuussäännöksen
kunnan lausumaehdotus 2) muuttamista perustuslakivaliokunnan lausun-
non johdosta. Perustuslakivaliokunta toteaa lau-
Etusijajärjestyksen noudattamisvelvoite ja sunnossaan 9 ja 10 §:n kokonaisuudesta, että
asetuksenantovaltuudet asianmukaisinta on muotoilla 9§:n säännös si-
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiin- ten, että siitä ilmenee viranomaisen toimivalta
nittänyt erityistä huomiota lakiehdotuksen 8§:n asettaa kieltoja, rajoituksia ja ehtoja, jos niiden
sääntelykokonaisuuteen ja pitänyt välttämättö- asettamisen edellä mainitut edellytykset täytty-
mänä, että pykälää täsmennetään velvollisuuk- vät. Tätä perussääntelyä voidaan täydentää tar-
sien perusteita koskevalla säännöksellä, mitä on vittavilla asetuksenantovaltuuksilla 10§:ssä.
myös pidettävä edellytyksenä lakiehdotuksen Valiokunta ehdottaa tätä tarkoittavan perussään-
käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjes- nöksen lisäämistä 9 §:n 4 momentiksi ja 10§:n
tyksessä. Perustuslakivaliokunta katsoo, että tarkistamista siten kuin yksityiskohtaisissa pe-
8§:ään sisältyvän etusijajärjestyksen ohjelmal- rusteluissa tarkemmin esitetään.
lisuuden vuoksi perussääntelyn ja 3 momentissa Valiokunta toteaa, että perustuslakivaliokun-
säädetyn asetuksenantovaltuuden suhde muo- ta on esittänyt samantyyppisen huomautuksen
dostuu epäsymmetriseksi, kun ohjelmallista pe- laintasoisen perussäännöksen puuttumisesta
russääntelyä voidaan täydentää velvoittavalla myös jätelakiehdotuksen 67§:stä. Ehdotettu
asetuksen tasoisella sääntelyllä. Vähimmäisvaa- 67§ sisältää asetuksenantovaltuuden EU:n tuot-
timuksena siten on, että lakiin lisätään perus- tajavastuuta koskevien säädösten täytäntöönpa-
säännös velvollisuudesta noudattaa etusijajär- nemiseksi. Pykälän mukaan valtioneuvoston
jestystä sekä tämän velvollisuuden noudattami- asetuksella voidaan säätää EU:n tuottajavastuu-
sessa huomioon otettavista seikoista samoin ta koskevien säädösten täytäntöönpanemiseksi
kuin velvoitettavasta henkilöpiiristä. esimerkiksi tuottajan ja tuottajayhteisön velvol-
Ympäristövaliokunta ehdottaa edellä esitet- lisuudesta suosia palveluhankinnassaan toimi-
tyyn viitaten jätelakiehdotuksen 8§:n tarkista- joita, jotka ovat ottaneet käyttöön sertifioituja
mista siten kuin yksityiskohtaisissa perusteluis- ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä (3 koh-
sa tarkemmin esitetään. Tarkistusehdotuksen ta). Valiokunta ei ehdota säännöksiin tältä osin
keskeisenä tavoitteena on, että etusijajärjestyk- muutosta, mutta toteaa perustuslakivaliokunnan
sen ohjeellisuus ilmenee pykälän 1 momentista, lausuntoon viitaten, että pykälään sisältyvien
pykälän 2 momenttiin lisätään toiminnanharjoit- valtuuksien nojalla ei ole mahdollista antaa sel-
tajaa koskeva sitova perussäännös etusijajärjes- laisia asetuksia, jotka sisältävät perustuslain
tyksen noudattamisvelvoitteesta ja 3 moment- 80§:n 1 momentin perusteella lain alaan kuulu-
tiin lisätään perussäännökseen perustuva asetuk- via säännöksiä.
senantovaltuus. Valiokunta korostaa, että muu-
tos on luonteeltaan sääntelyä tarkentava, eikä Vastuu jätehuollon järjestämisestä
sen tavoitteena ole muuttaa etusijajärjestyksen
sisältöä. Uusi toiminnanharjoittajaa sitova pe- Kunnan vastuun laajuus yhdyskuntajätehuol-
russäännös kuitenkin täsmentää sääntelyn sisäl- lon järjestämisessä
töä ottaen huomioon, että 1 momentin mukainen
Lähtökohtana on, että jätteen haltija vastaa jäte-
etusijajärjestys ehdotetussa muodossaan on pe-
huollon järjestämisestä, mutta 5 lukuun sisälty-
rustuslakivaliokunnan toteamalla tavalla ohjel-
vä kunnan velvollisuus ja 6 lukuun sisältyvä
mallinen. Ehdotettu muotoilu täyttää perustusla-
tuottajavastuu muodostavat tästä pääsäännöstä
kivaliokunnan esittämät vaatimukset, jotta esi-
poikkeuksen. Jätelakiehdotuksen 32§ sisältää
8
Yleisperustelut YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp
perussäännöksen kunnan velvollisuudesta jär- tuunjako helpottaa ympäristön- ja terveydensuo-
jestää jätehuolto. Pykälässä säädetään, miltä jelun toteuttamista ja antaa edellytykset kannat-
osin yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämi- taville jätteen hyödyntämis- ja käsittelyinves-
nen on kunnan vastuulla. toinneille. Yhdyskuntajätehuollon pitkän aika-
Ehdotetun 32 §:n mukaan kunnan vastuu säi- välin suunnittelu tulee hallintovaliokunnan nä-
lyy voimassa olevaan lakiin nähden pääosin kemyksen mukaan pitää kuntien käsissä.
ennallaan. Vuoden 2007 jätelain osittaisuudis- Ympäristövaliokunta toteaa, että vuonna
tuksella kunnan vastuuta muutettiin siten, että 1979 voimaan tulleen jätehuoltolain mukaan
kunnan vastuu rajattiin asumisessa syntyvän jät- kunta vastasi kaiken asumisessa syntyvän tai sii-
teen ohella siihen ominaisuudeltaan, koostu- hen verrattavan yhdyskuntajätteen jätehuollos-
mukseltaan ja määrältään rinnastettavissa ole- ta. Myöhemmillä muutoksilla kunnan vastuuta
vaan julkisessa toiminnassa syntyvään jättee- on kavennettu erityisesti tuottajavastuuseen pe-
seen. Hallituksen esityksen tarkoituksena on rustuvien järjestelmien yleistymisen kautta sekä
poistaa käytännössä ilmenneitä tulkintaepäsel- mainitulla vuoden 2007 muutoksella, jolla siis
vyyksiä ja täsmentää säännöksiä eri toimijoiden yksityisen palvelutoiminnan ja muun elinkeino-
oikeuksista ja velvollisuuksista. Esityksen pe- toiminnan yhdyskuntajäte siirrettiin jätteen hal-
rustelujen mukaan kunnan etuoikeuksia jäte- tijan vastuulle. Hallituksen esityksen tarkoitta-
huollon järjestämisessä ei siis laajenneta, vaan ma yksityisen terveys-, sosiaali- ja koulutuspal-
tietyt oikeudet ja velvollisuudet kirjataan lakiin veluissa syntyvän yhdyskuntajätteen siirtämi-
nykyistä täsmällisemmin lainmukaisen toimin- nen kunnan vastuulle ei olisi olennainen muu-
nan varmistamiseksi. Muutoksena nykyiseen eh- tos, koska sen kokonaismääräksi on arvioitu
dotetaan säädettäväksi terveys- ja sosiaalipalve- noin 1—2 % kaikesta yhdyskuntajätteestä. Mer-
luissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdys- kittävä osa tästä jätteestä hoidetaan nykyisinkin
kuntajätteen jätehuollon järjestäminen koko- edelleen kunnan järjestämän jätehuollon piiris-
naan kunnan velvollisuudeksi (32 §:n 1 momen- sä. Näin ollen ehdotuksen käytännön vaikutus
tin 2 kohta). Perusteena tälle on, että tarve rajan- jätehuoltovastuun jakautumiseen olisi vähäinen.
vedon tekemiseen yksityisen ja julkisen toimin- Yritystoimintaan ehdotetulla muutoksella olisi
nan välillä poistuisi, mikä selventäisi käytännön vain vähäinen vaikutus, kun otetaan huomioon,
toimintaa. että yksityisten kuljetuspalvelujen kysyntään se
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty jätelain ei vaikuta lainkaan.
merkitykseen yritystoiminnan edistämisen kan- Valiokunta korostaa, että yhdyskuntajäte-
nalta. On esitetty, että jätehuoltoa tulisi kehittää huollon sääntelyn tärkein tavoite on varmistaa
lisäämällä alan toimijoiden toimintavaihtoehto- jätehuollon järjestyminen ympäristön ja tervey-
ja markkinaehtoisen toimintamallin pohjalta den kannalta turvallisella tavalla. Yritystoimin-
lähtökohtana tuottajien, kaupan, laitosten, koti- nan edistäminen on myös tärkeä tavoite, mutta
talouksien ja jätealan yrittäjien mahdollimman tässä sääntely-yhteydessä toissijainen ympäris-
laaja oikeus päättää itse tavasta, jolla jätteet ke- tön- ja terveydensuojeluun nähden. Kokonais-
rätään ja hyödynnetään etusijajärjestykseen pe- vastuu riittävien ja toimivien jätehuoltopalvelu-
rustuen. Hallituksen esityksen on katsottu vie- jen järjestämisestä asumisessa syntyvälle ja
vän kehitystä päinvastaiseen suuntaan heiken- muulle vastaavalle jätteelle soveltuu valiokun-
täen markkinaehtoisen mallin toimintaedelly- nan mielestä parhaiten säädettäväksi kunnalle.
tyksiä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, ettei Tarpeellinen on myös kunnan rooli toissijaisen
kunnan järjestämisvastuu syrjäytä ja syrji yksi- jätehuoltopalvelun tarjoajana elinkeinotoimin-
tyisiä yrityksiä jätehuoltopalvelujen tuottajana nan jätteille siinä tilanteessa, kun yksityistä jäte-
ja että kunta käyttää toissijaista järjestämisvel- huoltopalvelua ei ole kohtuudella saatavissa.
vollisuutta vain välttämättömissä tapauksissa. Valiokunta on pitänyt harkinnassaan tärkeä-
Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettu vas- nä sitä, että kunnat tukeutuvat yhdyskuntajäte-
9
YmVM 23/2010 vp — HE 199/2010 vp Yleisperustelut
huollon järjestämisessä suurelta osin jo nykyi- Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto tois-
sin ja tulevaisuudessa vielä laajemmin yksityis- sijaisesti
ten yritysten tuottamiin jätehuoltopalveluihin. Jätelakiehdotuksen 33 §:n mukaan kunnan on
Kokoamalla yhteen suurempia jätevirtoja kunta järjestettävä muun kuin 32 §:ssä tarkoitetun jät-
on asiantuntevampi ja vahvempi jätehuoltopal- teen eli käytännössä elinkeinotoiminnassa syn-
velujen tilaaja ja samalla yksityisen palvelun ja tyvän jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä
teknologian kysynnän luoja kuin yksittäinen ko- muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää
titalous tai kiinteistön haltija. Kuntien ja yksi- ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kulje-
tyisten yritysten yhteistyöllä on kehitetty uusia tettavaksi ja käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojär-
innovaatioita jätteen kierrätyksessä ja hyödyntä- jestelmässä. Jos kyseessä on säännöllisesti tar-
misessä ja samalla vähennetty oleellisesti kaato- vittava jätehuoltopalvelu, kunnan on tehtävä jät-
paikalle menevää jätemäärää. Valiokunta pai- teen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on
nottaa tarvetta vahvistaa yksityisen ja kunnalli- enintään 5 vuotta kerrallaan. Hallintovaliokunta
sen toiminnan yhteistyön perustaa, kun kum- toteaa lausunnossaan, että esityksen mukainen
mankin toimintaympäristön rajat määritetään kunnan toissijainen jätehuollon järjestämisvel-
selkeästi. Toimijoiden hyvää yhteistyötä tarvi- vollisuus on oikea ratkaisu. Talousvaliokunnan
taan kokonaisuuden hallitsemiseksi. lausunnossa pidetään puolestaan tärkeänä, että
Valiokunta huomauttaa, että mainitusta kun- kunta käyttää toissijaista järjestämisvelvolli-
nan vastuun laajennuksesta voidaan kuitenkin suutta vain välttämättömissä tapauksissa.
myöntää poikkeus. Jätelakiehdotuksen 42§:n Ympäristövaliokunta toteaa, että säännös on
mukaan kunta voi jätteen haltijan hakemuksesta tarpeen jätehuoltopalvelujen saatavuuden tur-
päättää, että terveys- ja sosiaalipalveluissa ja vaamiseksi ja se on myös hankintalainsäädän-
koulutustoiminnassa sekä julkisyhteisöjen hal- nön näkökulmasta perusteltu. Säännöksen tar-
linto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen jä- koituksena on rajata pykälässä tarkoitettu kun-
tehuolto voidaan järjestää jätteen haltijan omas- nan toissijainen jätehuoltopalvelu vain sellaisiin
ta toimesta, jos näin järjestetty jätehuolto on pe- tilanteisiin, kun yksityistä palvelutarjontaa ei ole
rusteltua kiinteistön muun jätehuollon järjestä- tietyllä alueella saatavilla lainkaan tai jos tarjol-
miseksi ja etusijajärjestyksen noudattamisen la olevan yksityisen palvelun hinta on jätteen
kannalta, eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa haltijalle kohtuuton. Kysymys on siten poik-
ympäristölle eikä terveydelle. Tämä mahdolli- keusluonteista tilanteesta. Valiokunta korostaa,
suus koskee sekä kunnan omia terveys-, sosiaa- että tällainen velvoite ei muodostu yksityisen
li- ja koulutuspalveluita tarjoavia yksiköitä että elinkeinotoiminnan esteeksi ja sitä tulee sovel-
yksityisiä palveluntuottajia. Päätös tehdään taa vain niin kauan kuin olosuhteet siihen pakot-
määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. tavat. Valiokunta pitää tästä syystä tarpeellisena
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta esittää, lyhentää toissijaista jätehuoltopalvelua koske-
van kunnan ja jätteen haltijan välisen sopimuk-
että hallitus seuraa jätehuollon järjestä-
sen määräaika viidestä kolmeen vuoteen. Kol-
mistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia
men vuoden määräaika ottaisi tasapainoisesti
yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöi-
huomioon tarpeen arvioida säännöllisesti yksi-
den toimintaedellytyksiin sekä kuntien
tyisen palvelutarjonnan tilannetta alueella lisää-
mahdollisuuksiin huolehtia niiden vas-
mättä kuitenkaan kohtuuttomasti velvollisuu-
tuulle säädetyistä tehtävistä. (Valiokun-
desta aiheutuvaa hallinnollista kuormaa. Sopi-
nan lausumaehdotus 3)
muksen määräaikaisuus on tarpeen toisaalta sen
varmistamiseksi, että yksityisen palvelutarjon-
nan tilanne tulee säännöllisesti arvioiduksi ja
toisaalta siksi, että kunta voi ennakoida tarvitta-
vaa julkista palvelua.
10