Ukko akan töissä

29 Pages·2008·1.02 MB·Finnish

Ukko
akan töissä
Askeleita hoitotyön tasa-arvoon
SoteMies -projektin 2006–2008 loppujulkaisu
Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskus
Toimittanut Kirsikka Arkimies
Askeleita hoitotyön tasa-arvoon
SoteMies -projektin 2006–2008 loppujulkaisu
Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskus
Toimittanut Kirsikka Arkimies
Ukko
akan töissä
Sisällys
ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! …………………………………………7
Tuula Kortelainen
VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI ………………………………………9
Kirsikka Arkimies
MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? …………………………………………… 13
Sari T. Ruokonen
ASENTAJASTA HOITAJA …………………………………………………………… 19
Pekka Munnukka
MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ ……………………………………… 23
Jouni Varanka
SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA …………………………………… 27
Anu Kurkinen-Supperi
AMMATTILIITON EDUSTAJAN AJATUKSIA HOITAJUUDESTA ……………… 31
Kaijamaija Parviainen
MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE – RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA ……… 35
Marita Lehtinen
KEHITYSVAMMAISTEN HOITOKODISSA TÖITÄ OPPIMASSA ……………… 39
Jarmo Jakonen
TARINOITA MIEHEN KASVUSTA UUTEEN AMMATTIIN ……………………… 43
Elina Soininen
Ukko akan töissä – Askeleita hoitotyön tasa-arvoon
Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen loppujulkaisu
ESR-rahoitteisen SoteMies -projektin päätteeksi
Toimittanut: Kirsikka Arkimies
Piirrokset: Matti Nisula
Kannen kuva: Nancy Louie
Ulkoasu: Intro Design
Paino: Savion kirjapaino Oy, Kerava 2008
ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE!
Onnea SoteMiesten
uusille urille!
Olet juuri avannut SoteMies -projektin päätteeksi syntyneen julkaisun, joka koostuu
erilaisten asiantuntijoiden, viranomaisten, kouluttajien ja opiskelijoiden kirjoituk-
sista. Artikkeleiden yhteisenä teemana on laajasti sukupuolisegregaatio ja tarkem-
min miesten opiskelu sekä työskentely perinteisesti hyvin naisvaltaisella sosiaali- ja
terveysalalla.
SoteMies -projekti on ollut vuosina 2006–2008 Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutus-
keskuksen toteuttama projekti. Sen tavoitteena oli madaltaa miesten hakeutumisen
kynnystä lähihoitajakoulutukseen ja alan työtehtäviin sekä kouluttaa ammattitaitoista
työvoimaa alueen työnantajien palvelukseen. Tavoitteita toteutettiin kehittämällä
työvoimakoulutuksena toteutettavaa lähihoitajakoulutusta vastaamaan paremmin
miesopiskelijoiden tarpeisiin. Pyrkimyksenä oli tukea opiskelijoita menestyksekkäisiin
opintoihin.
Vuosina 2003–2007 Riihimäen työvoimatoimisto orga-
nisoi alueella Aikamies -projektin, jonka tavoitteena oli
”Valmistuneilla
työttömien miesten työllisyyden edistäminen. Aika-
SoteMiehillä on
mies -projektissa oma organisaatiomme (HRAKK)
toimi koulutuskumppanina. Projekti oli merkittävä nyt hankittuna
taustatekijä SoteMies -hankkeen synnylle ja sen osaaminen ja valmius
tarpeen tunnistamiselle.
työskennellä sosiaali-
ja terveysalan
Aikamies -projektin 276 miehen kouluttaminen toi
vaativissa
esille miesten kiinnostuksen sosiaali- ja terveysalan
työtehtäviä ja opintoja kohtaan. Miehillä oli innos- työtehtävissä.”
tusta hakeutua alan koulutukseen. Mutta toisaalta kävi
ilmi, että miesten kynnys pyrkiä opiskelemaan lähihoi-
tajaksi oli aika korkea. Erityisesti miehiä mietitytti opiskella
mahdollisesti ainoana miehenä naisryhmässä. Näin päädyttiin
ideaan järjestää miehille täysin oma lähihoitajakoulutus. SoteMies -projektin syntyyn
vaikutti myös Riihimäen työvoimatoimiston alueen työllisyystilanne. Alueella oli paljon
rakennetyöttömyyttä sekä työttömiä miehiä.
Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskus järjesti Julkaisumme sisältää laajasti näkemyksiä sukupuolisegregaatiosta ja käytännön koke-
vain miehille suunnatun lähihoitajakoulutuksen. muksia kahden ja puolen vuoden ajalta SoteMies -projektissa. Toivon, että saat luki-
Projektin seurauksena valmistui kymmenen jana uusia näkökulmia sukupuolten erilaisuuden havainnoimiseen työelämässä.
6 uutta lähihoitajaa. 7
ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI
Silloin kun on kysymys perinteisesti toisen sukupuolen vahvasti hallitsemasta alasta, Valkotakkinen mies
pitää koulutusorganisaatiossakin muuttaa toimintatapoja ja ottaa paremmin huo-
mioon eri sukupuolten tarpeet oppimisessa. Toivottavasti kokemukset antavat poh- ei ollutkaan lääkäri
dinnan aihetta myös työvoimakoulutuksen hankkijoille ja koulutukseen ohjaaville
tahoille. Toivon, että artikkeleissa esiin tuodut kokemukset myös innostavat uusia
miehiä hakeutumaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin ja työtehtäviin. Ala tarvitsee
uusia ja erilaisia osaajia nyt ja tulevaisuudessa.
KIRSIKKA ARKIMIES
Kiitokset erityisesti mukana olleille alueen työyhteisöille ja niiden työntekijöille. Opis- SOTEMIES -PROJEKTIN JULKAISUN TOIMITTAJA
kelijoillemme on ollut tarjolla monipuolisia työssäoppimispaikkoja. Alan työyhteisöt
ovat osallistuneet myös tutkintotilaisuuksien arviointeihin. Lisäksi mukana on ollut
erillinen työelämäryhmä, joka on antanut arvokkaan käytännön näkemyksen kehit- Sota-ajan tangon sisar hento valkoinen esiintyy hoitajana edelleen monen suoma-
tämistyöhömme. Lisäksi tiivistä yhteistyötä ja opiskelijoiden opintopolkujen henkilö- laisen mielikuvissa. Hän on nainen, joka on läheistä sukua äidille eikä siksi ole mies.
kohtaistamista ovat kanssamme tehneet projektin rahoittaja ja koulutuksen hankkija Mutta ajat muuttuvat, isät hoitavat lapsia perheissä ja heidän kämmenensä kuumei-
Hämeen TE-keskus ja Riihimäen työvoimatoimisto. Omat kouluttajamme ovat olleet sella otsalla on jo yhtä tuttu kuin äidin käsi. Yhteiskunnan yleinen tasa-arvo vie segre-
avainasemassa koulutuksen toteuttamisessa ja sen käytänteiden kehittämisessä. Opis- gaatiota eteenpäin hoitoalalla.
kelijoilla on takanaan tiivis ja työntäyteinen koulutus. Valmistuneilla SoteMiehillä on
nyt hankittuna osaaminen ja valmius työskennellä sosiaali- ja terveysalan vaativissa Omat kokemukseni mieshoitajista ovat aika vähäisiä. Jälkeenpäin olen ajatellut, että
työtehtävissä. olen sivusta seuratessa ehkä sekoittanut hoitajan lääkäriin. Vanhusten terveyskes-
kuksen vuodeosastolla tapasin hoitajan, joka reippaasti ikään kuin miesten kesken
Onnittelut uusille lähihoitajille! puhutteli liki 90-vuotiasta isoisääni. Mieshoitaja tuntui kohtaavan pappani samalta
tasolta. Toinen mieshoitaja näyttäytyi keskussairaalan sädehoito-osastolla, jossa kävin
toimittajan työssä. Reipas ja huumorintajuinen mieshoitaja toi rutkasti energiaa ala-
Hyvinkäällä 31.3.2008 kuloiseen odotushuoneeseen.
Tuula Kortelainen Tutkimuksista käy ilmi, että mieshoitajat ovat haluttuja työntekijöitä. Tähän julkai-
Hyvinkään–Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen suun on kirjoitettu kokemuksia, joista selviää, että hoitoalan koulutusta hallitsevat
hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja vieläkin opetusmetodit, jotka on tarkoitettu sopimaan nimenomaan naisille. Olisi var-
maan tarpeen harkita uudistuksia, jotta myös miehet tuntisivat, että koulutus on tar-
koitettu täysin myös heille.
Julkaisun teksteistä paljastuu, että miehet arvostavat hoitotyötä ja pitävät sitä oikeana
työnä. Vain miehille tarkoitettuun lähihoitajakoulutukseen hakeutui joukko hyvin eri-
laisten alojen ihmisiä. Esimerkiksi poliisi, divarikauppias, muusikko, puutarhatyönte-
kijä ja metallimies halusivat vaihtaa rohkeasti hoitotyöhön.
Vanhustyöhön suuntautunut entinen metallimies Pekka Munnukka kirjoittaa tässä
julkaisussa, että hän ei halua tulla leipiintyneeksi hoitajaksi, joka tekee vain välttämät-
tömiä hoitotoimenpiteitä. Hänen ajatuksensa on panna koko persoona peliin. Hän
on valmis ottamaan vastuuta työyhteisöstään. Tuleva ammattilainen on myös huo-
mannut, että työyhteisön jaksaminen ja asiakkaiden hyvä hoito eivät sulje toisiaan
pois, vaan että henkilökunnan jaksaminen on suorassa yhteydessä hoidon tasoon.
8 9
VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI
Tutkimuksissa on voitu todeta, että tasapuolinen sukupuolijakauma tekee työyhtei-
söistä paremmin toimivia kuin yhden sukupuolen yliedustus. Hoitoalalla on käynyt
selväksi, että miehet tasapainottavat hoitoyhteisöjä. Onpa heistä odotettu alan arvos-
tuksen nostattajia ja jopa palkkojen korottajia koko alalle. SoteMiehet ovat siis odo-
tettuja ja toivottuja työpaikoille. Heitä on niihin harjoittelujaksoilla jo suoraan kysyt-
tykin. Ammatinvaihto on lunastettu kovalla työllä ja yrittämisellä, mutta vastakaikua
on saavutettu välittömästi. Juuri siihenhän itseään uudelleen kouluttavat ovat pyrki-
neetkin: kiinnostavalle alalle, jossa on töitä tarjolla.
Laajasti ottaen SoteMies -hanke on edistänyt suomalaista tasa-arvoa. Työelämän tasa-
arvon painotus esiintyy Suomen perustuslaissa. Kun pääpainopiste on ollut naisten
ohjaamisessa miesten valtaamille aloille, on SoteMies -koulutus ollut päinvastaista
toimintaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelevä
ylitarkastaja Jouni Varanka huomauttaa, että sukupuolel-
leen epätyypilliselle alalle hakeutumisen syitä ei ole riit-
tävästi tutkittu. Erityisesti miesten tutkimus on jäänyt
”Poliisi,
vähäiseksi. Ensimmäisenä huomiona hän esittää, että
divarikauppias,
sukupuolistereotypiat rajoittavat enemmän poikien
muusikko, kuin tyttöjen kiinnostusta hakeutua epätyypillisille
puutarhatyöntekijä aloille. Varanka tuo esille yleisesti tiedossa olevan
painopisteen: naisenemmistöisten alojen heikompi
ja metallimies
palkkaus, työehdot ja etenemismahdollisuudet
halusivat vaihtaa
vähentävät miesten kiinnostusta aloille.
rohkeasti
hoitotyöhön.” Koulutuksen yhteydessä on saatu paljon arvokasta
tietoa. Naisten tapa hoitaa ei voi olla ainoa työtapa
hoitoalalla. Näitä käsityksiään miehet ovat koulutuksen
aikana ilmaisseet monella tavoin ja myös kouluttajat ovat
olleet hämmentyneitä miesten reaktioista. Tätä julkaisua toimit-
taessani olen myös itse oppinut. Hoitoala ole enää entisensä. Tulevaisuus näyttää,
kuinka suuresta murroksesta on kyse. Onko nyt tapahtumassa jotain samanlaista kuin
aikanaan lääkärien töissä? Nykypäivän potilas ei juuri välitä lääkärin sukupuolesta,
vaan toivoo saavansa laadukasta hoitoa jonottamatta. Ehkä hoitajien ammattialalla
käy vielä samoin. Hoitajan sukupuoli jää jossain vaiheessa sivuseikaksi. Tärkeintä ovat
ammatillinen osaaminen ja potilaan oikeanlainen kohtaaminen ihmisenä.
SoteMiehet kouluttautuivat rohkeasti uusiin töihin.
Eri tutkimuksista käy ilmi, että miehet ovat
10 haluttuja työntekijöitä hoitoalalla. 11
MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI?
Miten SoteMiehen
oikein kävi?
SARI T. RUOKONEN
SOTEMIES -PROJEKTIPääLLIKKö
SoteMies -projektin seurauksena 10 miestä vaihtoi ammattia. He tarvitsivat
paljon lisätukea opintoihinsa. Miehet näyttävät motivoituneilta hoitoalan
tehtäviin. Näille lähihoitajille on tarjottu jo paljon työmahdollisuuksia.
SoteMies -projektin lähtökohtana oli vuosien varrella kerätty kokemusperäinen tieto.
Oletettiin, että miehiä olisi hakeutumassa hoitoalalle, jossa heitä myös kipeästi tar-
vittaisiin. Tämän lisäksi arveltiin, että sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkin-
tokoulutukseen hakeutumiskynnys miehille olisi korkea. Olettamukset osoittautuivat
oikeiksi.
Vain miehille suunnattuun lähihoitajakoulutukseen olikin huomattavasti enemmän
hakijoita kuin vastaavaan kaikille tarkoitettuun koulutukseen koskaan aiemmin. Myös
jokaisen työssäoppimisjakson jälkeen miesopiskelijat ovat kertoneet, kuinka heille on
tarjottu työpaikkoja kyseisistä työyhteisöistä jo kesken koulutuksen.
Projektin aikana kartoitettiin vain miehille suunnattujen lähihoitajakoulutusten ole-
massaolo. Asiaa kysyttiin noin 60:stä lähihoitajakoulutusta tarjoavasta oppilaitoksesta.
Yhdessäkään oppilaitoksessa ei vastaavaa koulutusta ollut. Vain miesopiskelijoista
koostuville ryhmille oli järjestetty perusopintoja, jonka jälkeen he jatkoivat opintojaan
sekaryhmissä. Myös tästä syystä SoteMies -projektilla oli suuret odotukset.
Maaliskuun 2006 alusta hanke pääsi kunnolla vauhtiin, kun projektipäällikkö ja -sih-
teeri aloittivat työnsä. Miehille suunnatun työvoimakoulutuksena toteutettavan lähi-
hoitajakoulutuksen hakuaika oli silloin päättymässä. Koulutusta markkinoitiin useissa
työvoimatoimistoissa järjestetyissä tilaisuuksissa asiakkaille ja viranomaisille. Tiedon
jakaminen koettiin hyvin tärkeäksi, jotta halukkaat osaisivat hakeutua koulutukseen
joko itsenäisesti tai viranomaisten ohjauksessa.
Lähihoitajiksi opiskelleille miehille tarjottiin
12 työpaikkoja jo kesken koulutuksen. 13
MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI?
Tiukka tahti, lomaa liian vähän Lähihoitajaopiskelijaryhmässä oli parhaimmillaan mukana 21 miesopiskelijaa. Tätä
kirjoittaessa maaliskuussa 2008 näyttää siltä, että ryhmästä on valmistumassa 10
Lähihoitajakoulutus alkoi huhtikuussa 2006 ja päättyi maaliskuussa 2008. Opiskelu on lähihoitajaa.
ollut miesryhmän palautteen mukaan hyvin tiukkatahtista ja lomaa on koettu olleen
ehdottomasti liian vähän. Tulevaisuudessa vastaavaa koulutusta voisikin toteuttaa
suunnittelemalla vähintään kesäajoiksi pidemmät tauot. Loma-aikana opiskelijat voi- Paljon tukipalveluja ja erityisopetusta
sivat työllistyä ja hankkia miesopiskelijoiden kovasti haluamaa alan käytännön koke-
musta. Myös työnantajat ovat jatkuvasti kyselleet opiskelijoiden työmahdollisuuksista Keskeyttäneiden määrä on muihin lähihoitajaopiskelijaryhmiin verrattaessa huo-
työvoimapulan helpottamiseksi. Miesopiskelijat ovat kuvanneet työskentelymahdolli- mattavan suuri. Opinnot on keskeytetty pääsääntöisesti joko ensimmäisen tai kol-
suutta opintojen aikana oppimisinnostusta lisääväksi asiaksi. mannen tutkinnonosan aikana. Kuten jo aiemmin mainittiin, ensimmäisen tutkin-
nonosan aikana motivaatio oli korkeimmillaan. Siksi se ei antanut viitteitä tulevista
Kaiken kaikkiaan työssäoppiminen ja käytännön töiden tekeminen näkyivät hyvin keskeyttämisistä.
miesopiskelijoiden antamassa palautteessa. Vähän kärjistäen voi sanoa, että myönteisenä
koettiin käytännön työt ja kielteisenä niiden vähäisyys. Näin siitä huolimatta, että opin- Projektin aikana haluttiin selvittää mitä keskeyttäneille opiskelijoille tapahtui ja miksi
tojen 96 opintoviikon kokonaisuudesta työssäoppimisessa vietettiin peräti 33 viikkoa. opinnot jäivät kesken. Koulutettaviin otettiin yhteyttä kirjeitse ja puhelimitse. Lähes
jokainen mielipiteensä ilmaissut oli tyytyväinen oppilaitoksen toimintaan, eikä nähnyt
Opetuksen konkreettisuudesta mainittakoon esimerkkinä obduktioon eli ruumiin- sitä syyksi opintojensa päättymiselle.
avaukseen osallistuminen. Tämän miesryhmä koki erittäin opettavaisena. Eräs osal-
listuja totesi: ”Tässä tuli kerrattua koko anatomian kurssi parissa tunnissa”. Myös Syyt olivat sen sijaan lähinnä oman elämähallinnan puut-
suuntautumisvaiheen opinnoissa osa kursseista suoritettiin erilaisten toiminnallisten teissa. Näihin ei projektin tai opetuksen keinoin nähty
päivien muodossa. Silloin harjoiteltiin vuorovaikutusta ja kädentaitoja todellisissa mahdollisuutta vaikuttaa, koska tällöin kyse olisi ollut
tilanteissa. Näin osa teoriaopetuksesta muokattiin käytännössä konkreettisesti tehtä- terapian tyyppisestä toiminnasta. Oppimistaitojen
väksi. Silti kaikkea opiskelua ei miesopiskelijoiden toiveista huolimatta voinut siirtää puutteita sen sijaan on täydennetty koko opintojen
”Hoitoyhteisöjen
vain ”kentällä tehtäväksi työksi”. On tarpeellista sanoa, ettei ilman opittua teoriaa voi keston ajan. Tätä työtä on tehnyt esimerkiksi sosi-
olla laadukasta hoivatyötä. aali- ja terveystiimin oppimisvalmentaja. Mieslä- kulttuuri muuttuu
hihoitajien opiskelijaryhmä on käyttänyt muihin tunnetusti
tavanomaisiin opiskelijaryhmiin verrattuna huo-
hyvin hitaasti.”
Opiskeluinnostus aluksi kiitettävää mattavasti enemmän muun muassa matematiikan,
tietotekniikan ja kirjallisten töiden tukipalveluja.
Ryhmälle on tehty erilaisia kyselyjä koko koulutuksen ajan. Opiskelijat ovat antaneet
esimerkiksi arvosanoja motivaatiolleen, itselleen ja koulutukselle. Kyselyiden perus- Koulutukseen hakeutumisen vaiheessa kaikki hakijat
teella voidaan todeta itselle ja koulutukselle annettujen arvosanojen korreloivan kes- testattiin psykologisin testein ja haastatteluin. Koulutuk-
kenään; mitä tyytyväisempiä opiskelijat olivat omaan suoriutumiseensa, sitä kor- seen valitut saivat pääsykokeista hyvät tai kiitettävät pisteet.
keamman arvosanan he antoivat koulutukselle tai päinvastoin. Myöhemmin havaitut elämänhallinnan tai muut ongelmat eivät
silloin näkyneet. Johtopäätöksenä voidaan nyt todeta, että työvoimakoulutukseen
Voidaan todeta, että motivaatio laski kiitettävästä tyydyttävään koulutuksen aikana. hakeutumisen vaihetta on syytä kehittää. Kehittämistyössä pitää tähdätä todellisten
Tähän on oletettavasti vaikuttanut ainakin opiskelijoiden väsyminen. Kyselyissä asenteiden, motivaation, oppimis- ja elämäntaitojen selvittämiseen. Näin olisi mah-
miesopiskelijat toivat negatiivisena seikkana esille opettajien vaihtuvuuden. Voitaisiin dollista saada paremmin koulutukseen sellaisia oppilaita, joilla on realistiset mahdolli-
siis ajatella, että pysyvyydellä on merkitystä miesryhmän opettamisessa. suudet valmistua vaativasta koulutuksesta ja työllistyä sekä pysyä sosiaali- ja terveys-
alan työntekijöinä.
Kyselyissä tuli ilmi merkittävä miesten antama kriittinen palaute. Huomionarvoista oli,
että kriittistä palautetta ei pystytty yksilöimään tai muuten perustelemaan. Koulutusta
olisi voitu paremmin kehittää miesten haluamaan suuntaan, jos palautteessa olisi arvi-
14 oitu selkeämmin ongelmia ja esitetty niihin myös ratkaisuja. 15
MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI?
Segregaatio vaikuttaa työkulttuureihin
Opintoihin sisältyi teoriaa
ja käytännön töitä.
SoteMies -projekti on tehnyt yhteistyötä koulutuksen kehittämiseksi työelämän ja
muiden segregaation purkamiseen tähtäävien hankkeiden kanssa. Työelämän näkö-
kulmasta saatuja tuloksia on esitetty toisaalla tässä julkaisussa. Muiden kaltaispro-
jektien kanssa tehdystä työskentelystä syntyi lopputuloksena Työterveyslaitoksen hal-
linnoiman ESR-rahoitteisen Segregaation purku -teematyöhankkeen (SEPU) kirjaama
toimintamalli suomalaisen työelämään ja koulutukseen (www.ttl.fi/sepu). Keskeistä
mallissa on yksilöiden motivoiminen ja tukeminen sekä organisaatioiden kulttuuriin
vaikuttaminen.
Esittelen vielä edellä mainitun toimintamallin mukaisesti SoteMies -projektin keskeisiä
tuloksia. Yksilön motivointiin liittyen voitaisiin mainita koulutuksen aikana työvoima-
toimistoissa järjestetyt tilaisuudet. Näissä kokoontumisissa metallialan ja turvallisuus-
alan naiset ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijamiehet kertoivat sukupuolelleen epä-
tyypillisistä uravalinnoista. Tilaisuudet järjestettiin sekä asiakkaille että viranomaisille.
Myös jo ennen SoteMies -projektin alkamista pidetyt koulutuksen esittelyt tähtäsivät
yksilöiden motivointiin.
Tutkimusta tarvitaan hoitokulttuurin muutoksesta
Tukea miehille on tarjottu koulutuksen aikana oppimisvalmentajan palveluin, opet-
tajien antaman substanssilisäopetuksen ja henkilökohtaisten keskusteluiden avulla.
Myös useita yksilöllisiä oppimisenpolkuja on luotu matkan varrella. Lähihoitajaopis-
kelijoita on tuettu ryhmäytymiseen tähtäävillä projektipäivillä. Koulun ulkopuolella on
käyty patikoimassa, kalastamassa ja saunomassa. Ryhmä on vieraillut kulttuurikoh-
teissakin, esimerkiksi museoissa.
Koulutuksen aikana yritettiin vielä järjestää mentor-aktor -toimintaa opiskelijoiden
tueksi, mutta tämä ei ehtinyt käynnistyä suunnitellusti projektin keston aikana. Oman
oppilaitoksen kulttuuriin pyrittiin vaikuttamaan järjestämällä kouluttajille ohjausta
sukupuolisensitiivisyyteen liittyen. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kulttuuriin
haluttiin tuoda uusia näkökulmia projektin järjestämin seminaarein. Tästä syystä osal-
listuttiin myös useisiin alan tapahtumiin ja vierailtiin messuilla. Miesopiskelijat ovat
vaikuttaneet työssäoppimisjaksoillaan omalta osaltaan alan muutokseen. Keskuste-
luun on noussut mieshoitajan merkityksellisyys hoivatyössä.
Hoitoyhteisöjen kulttuuri muuttuu tunnetusti hyvin hitaasti. Mielenkiintoista olisi
nähdä, miten miesten vaikutus näyttäytyy hoitoalan monissa ratkaisua vaativissa tule-
vaisuuden tehtävissä. Kulttuurin muutosta olisi suotavaa tutkia uudessa projektissa.
Kuvat: Katja Holopainen, Terhi Puukka
16 ja Sari Ruokonen 17
ASENTAJASTA HOITAJA ASENTAJASTA HOITAJA
Asentajasta
hoitaja
PEKKA MUNNUKKA
LäHIHOITAJA
Vaikka olen valmistunut, kehittyminen hoitajana ja ihmisenä jatkuu. Olen
hoitotyössä nähnyt toimintatapoja, jotka eivät vastaa mielipiteitäni laa-
dukkaasta ja hyvästä hoidosta. Itse en halua olla työhöni leipiintynyt vain
välttämättömät hoitotoimenpiteet tekevä hoitaja. Ammattilainen käyttää
syvällisesti omaa persoonallisuuttaan vaativassa työssään.
Mielenkiintoni hoitoalalle heräsi vuonna 2004 toimiessani siskoni omaishoitajana.
Olin jäänyt entisestä ammatistani pois vuotta aikaisemmin. Tein töitä metallialan yri-
tyksessä. Nykyinen avovaimoni opiskeli tuolloin lähihoitajaksi ja sisareni, jota hoidin,
oli valmistunut myös lähihoitajaksi. Lopullinen idea siirtymisestäni hoitoalalle tuli sisa-
reltani, joka kerran jutellessamme sanoi, että miksi et lähtisi opiskelemaan sinäkin
lähihoitajaksi. Lupasin harkita asiaa.
Tartuin tilaisuuteen kun näin paikallisessa sanomalehdessä ilmoituksen miehille tarkoi-
tetusta lähihoitajaopiskelusta. Sinällään se, että koulutus oli suunnattu vain miehille,
ei päätökseeni vaikuttanut. Olisin voinut opiskella ihan hyvin sekaryhmässäkin.
Miesnäkökulmaa olisi voinut
painottaa vielä enemmän
Opiskelu lähihoitajaksi miesryhmässä ei mielestäni millään tavoin poikennut nais-
ryhmän opiskelusta. Meille tosin koulutuksen alussa mainittiin, että opintoja tultai-
siin kehittämään paremmin miehille soveltuvaksi. Opiskelimme kuitenkin aivan saman
kaavan mukaan kuin naisetkin. Tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia, mutta silti
olisin halunnut joissain tilanteissa painottaa enemmän miesnäkökulmaa asioiden
hoitamisessa.
Lähihoitajan koulutus on sisällöltään hyvä, tosin eri osa-alueiden painotukseen tulisi
Mieshoitaja tuo hoitotyöhön mielestäni kiinnittää enemmän huomiota. Aikuiskoulutuksesta puhuttaessa esimerkiksi
18 omat käytäntönsä. varhaiskasvatuksen osuus oli liian korostunut, kun suuntautumisvaihtoehtoina meillä 19