suomen latinalaisen amerikan ja karibian toimintaohjelma

66 Pages·2013·1.32 MB·Finnish

SUOMEN
LATINALAISEN AMERI KAN
JA
KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA
ULKOASIAINMINISTERIÖ
UTRIKESMINISTERIET

SUOMEN
LATINALAISEN AMERIKAN
JA
KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA
(cid:31)
(cid:30)(cid:29)(cid:28)(cid:27)(cid:26)(cid:25)(cid:24)(cid:26)(cid:24)(cid:23)(cid:22)(cid:24)(cid:23)(cid:24)(cid:25)(cid:21)(cid:20)(cid:19)(cid:24)(cid:18)(cid:31)
(cid:30)(cid:21)(cid:19)(cid:24)(cid:28)(cid:20)(cid:25)(cid:22)(cid:24)(cid:23)(cid:24)(cid:25)(cid:21)(cid:20)(cid:19)(cid:24)(cid:20)(cid:21)(cid:31)
ISSN 0358-1489
ISBN 978-952-281-058-8
PDF ISBN 978-952-281-059-5
e-julkaisu ISBN 978-952-281-060-1
Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä
Ulkoasu: Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy, Joensuu
Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu
60% kierrätyskuidusta.RePrint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001,
ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.
SISÄLLYSLUETTELO
JOHdANTO ................................................................................................................5
1 LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA TÄNÄÄN ................................7
Poliittinen vakautuminen ....................................................................................8
Modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet ..................................................8
Yhteiskunnalliset haasteet ...................................................................................9
Ympäristö .............................................................................................................10
Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ulkosuhteet – objektista
subjektiksi ............................................................................................................11
2 EUROOPAN UNIONIN SUHTEET LATINALAISEN AMERIKAN JA
KARIBIAN MAIHIN ...........................................................................................15
3 SUOMEN SUHTEET LATINALAISEEN AMERIKKAAN JA KARIBIAN
MAIHIN .................................................................................................................19
Poliittiset suhteet .................................................................................................20
Kaupan ja investointien mahdollisuudet ........................................................23
Tutkimus – innovaatiot - koulutus ...................................................................28
Kehitysyhteistyö .................................................................................................31
Kulttuurisuhteet ..................................................................................................33
Julkisuusdiplomatia ...........................................................................................34
4 SUOMEN SUHTEISTA ERÄISIIN ALUEEN MAIHIN ...............................37
Kolumbia ..............................................................................................................37
Peru .......................................................................................................................38
Ecuador ja Bolivia ...............................................................................................39
Argentiina ............................................................................................................39
Uruguay ...............................................................................................................40
Brasilia ..................................................................................................................41
Chile ......................................................................................................................45
Venezuela ............................................................................................................46
Meksiko ................................................................................................................47
Keski-Amerikka ..................................................................................................49
Karibia ..................................................................................................................50
5 SuomalaiStoimijat tiiviimpään yhteiStyöhön .....................51
LIITTEET ...................................................................................................................52
1. Tilastotietoja alueelta: väestö, alue, BKT ja BKT/asukas, kasvuluvut .....53
2. Alueelliset järjestöt: luettelo perustiedoin ...................................................55
3. Toimijoita Suomen ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden
yhteistyössä .....................................................................................................59
JOHdANTO
Toimintaohjelman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Latinalaisen Amerikan
ja Karibian merkityksestä Suomelle sekä linjata Suomen tavoitteita ja toimintaa
alueella. Linjaus on valmisteltu ulkoasiainministeriössä tiiviissä yhteistyössä
muiden ministeriöiden ja Latinalaisessa Amerikassa toimivien suomalaisten
sidosryhmien kanssa. Toimintaohjelmassa painotetaan käytännön näkökulmaa,
ja sen yhtenä tavoitteena on tiivistää entisestään suomalaisten toimijoiden
yhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa Team Finland -hengessä.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälinen rooli on kasva-
massa. Alueen poliittisesti ja taloudellisesti vakaat valtiot ovat tulleet
yhä mielenkiintoisemmiksi toisaalta kauppa- ja yhteistyökumppanei-
na ja toisaalta kansainvälisinä toimijoina. Latinalaisessa Amerikassa
on merkittävää kasvupotentiaalia, joka on Suomessa jäänyt eräiden
muiden alueiden varjoon.
Suomen ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisillä yhteyksil-
lä on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta pitkä historia. Kauppa-
laivat ovat jo 1800-luvulla kuljettaneet kahvia ja metsäteollisuuden tuot-
teita ja Suomesta on myös suuntautunut pienimuotoista siirtolaisuutta
alueelle. Ensimmäinen lähetystö perustettiin Buenos Airesiin 1929. Lati-
nalaisen Amerikan maat toimivat Kansainliitossa Suomen puolesta sen
jouduttua talvisodan alkaessa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi, ja
Suomi sai sotavuosina humanitaarista apua Latinalaisesta Amerikasta.
Suomen poliittiset suhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin
ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvät ja ongelmattomat. Suomi on
tehnyt alueella kehitysyhteistyötä niin valtioiden välisesti kuin kansa-
laisjärjestöjenkin toimesta. Myös kulttuuriyhteistyö on ollut vilkasta.
Suomen ulkomaankaupasta toistaiseksi vain noin 3 % suuntautuu La-
tinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle, vaikka potentiaalia olisi huomat-
tavasti suurempaankin kauppavaihtoon.
5
Latinalaisen Amerikan ja Karibian taloudellinen kasvu, yhteiskuntien
kehittyminen ja kansainvälistyminen tarjoavat mielenkiintoisia uu-
sia yhteistyömahdollisuuksia Suomelle sekä suomalaisille yrityksille,
tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille. Monet alueen maat ovat hy-
vää vauhtia modernisoitumassa, ja Suomella on sekä annettavaa että
saatavaa tässä prosessissa. Latinalaisen Amerikan kehityksen myötä
mahdollisuudet yhteistyön lisäämiseen sellaisilla uusilla sektoreilla
kuten uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöyhteistyön, off shore
-teollisuuden, tiede- ja innovaatiotoiminnan tai koulutus- ja kulttuu-
riviennin alalla ovat erinomaiset. Jo nyt esimerkiksi Brasiliassa toimi-
vien suomalaisten tytäryhtiöiden tuotannon arvo on kuusinkertainen
Suomen Brasilian-vientiin verrattuna. Myötävaikuttaminen maanosan
vakaaseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen on Suo-
men etujen mukaista.
Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyön kaut-
ta Suomelle tarjoutuu alueen maiden kanssa monille aloille ulottuva
kumppanuussuhde. Myös yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä on
mahdollista entisestään tiivistää alueen maiden kanssa maailmanlaa-
juisten haasteiden hallitsemiseksi.
6
1 LATINALAINEN AMERIKKA
JA KARIBIA TÄNÄÄN
Latinalaiselle Amerikalle ja Karibialle on ominaista eri alueiden ja
kansojen oma rikas kulttuuriperintö, johon eurooppalainen sivilisaa-
tio alkoi vaikuttaa 1500-luvulta alkaen. Kulttuuri ja toimintaympäristö
ovat eroista huolimatta suomalaiselle toimijalle suhteellisen läheisiä ja
melko helposti ymmärrettäviä.
Alueella on 33 valtiota ja 588 miljoonaa asukasta. Valtakielenä on es-
panja lukuun ottamatta portugalinkielistä Brasiliaa sekä Karibiaa,
missä englanti on pääkielenä. Väkiluvultaan selvästi suurin valtio on
Brasilia, mutta myös Meksiko, Argentiina, Chile, Kolumbia, Peru ja
Venezuela ovat suuria tai keskisuuria valtioita. (LIITE 1, perustilastoja)
Yhtäläisyyksistä huolimatta erot jopa naapurimaiden välillä voivat
olla huomattavia. Kullakin on omat erityispiirteensä niin pinta-alan,
väestön, maantieteellisten olosuhteiden, kuin yhteiskunnallisten olo-
jen ja talouden rakenteen suhteen.
Etninen ja kulttuurinen moninaisuus on huomattavaa myös eri mai-
den sisällä. Monikulttuurisuus ja -kielisyys on monien latinalaisame-
rikkalaisten maiden rikkaus, mutta siihen liittyy myös haasteita. Esi-
merkiksi alkuperäiskansat ovat historiallisesti jääneet yhteiskunnan
marginaaliin. Nykyään ne ovat järjestäytyneet kautta koko maanosan
vaatimaan erityisesti kieleen, kulttuuriin ja maanomistukseen liittyviä
oikeuksiaan.
7
poliittinen vakautuminen
Latinalaisen Amerikan poliittisia oloja voidaan nykyisin pitää melko
vakaina. Demokratia on valtaosin vakiintunut alueella ja lähes kaikki
hallitukset ovat vaaleilla valittuja. Useimmat alueen maista ovat alle-
kirjoittaneet keskeiset YK:n ihmisoikeussopimukset. Amerikan valti-
oiden järjestöllä (OAS) on ihmisoikeuskomissio sekä ihmisoikeustuo-
mioistuin.
Eräistä rajakysymyksistä ja joistakin muista avoinna olevista kiista-
kysymyksistä huolimatta valtioiden väliset aseelliset konfliktit ovat
epätodennäköisiä. Kiistoja ratkotaan neuvotteluin tai kansainvälisen
tuomioistuimen kautta. Vuonna 1967 solmitulla Tlatelolcon sopi-
muksella on vähitellen luotu koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian
kattava maailman ensimmäinen ydinaseeton vyöhyke, jonka myös
ydinasevallat ovat tunnustaneet. Taloudellinen yhteistyö on lisännyt
keskinäistä riippuvuutta ja luonut yhteisiä intressejä. Maanosaan on
perustettu runsaasti erilaisia valtioidenvälisiä yhteistyöjärjestöjä ja –
järjestelyjä, vaikka tiiviimpi integraatiokehitys onkin edennyt hitaasti.
modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet
Maanosalla on merkittävä rooli kansainvälisillä hyödykemarkkinoil-
la. Monien strategisten kaivannaisten suurimmat varannot sijaitsevat
Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Chile on maailman suurin ku-
parin ja Meksiko hopean tuottaja. Brasilia on yksi suurimmista rauta-
malmin ja bauksiitin tuottajista. Boliviassa, Chilessä ja Argentiinassa
arvioidaan olevan yli puolet koko maapallon litiumvarannoista. Myös
kullan, sinkin ja tinan tuotannossa maanosa on maailman kärkisijoilla.
Alueen merkittävimmät öljyntuottajat ovat Venezuela, Brasilia, Mek-
siko, Kolumbia ja Argentiina. Viime aikoina on tehty huomattavia uu-
sia löytöjä lähinnä merialueilta mm. Brasiliasta ja Meksikosta. Ne ovat
hyödynnettävissä laajemmin vasta lähivuosina. Latinalaisesta Ameri-
kasta on myös löydetty erittäin merkittävät liuskekaasuvarannot. Bra-
silia on ollut edelläkävijä etanolin käytössä energianlähteenä.
8