Studia Generalia 2003 - Suomen kansa - mistä ja mikä?

183 Pages·2003·7.98 MB·Finnish

by  Miia Pesonen, Harri Westermarck (ed.)

Helsingin yliopiston
Vapaan sivistystyön toimikunta
Studia Generalia
Suomen kansa -
mistä ja m ikä?
Syksy 2003

Helsingin yliopiston
vapaan sivistystyön toimikunta
Studia Generalia
Suomen kansa -
mistä ja mikä?
2003
SYKSY
Toimittanut:
Miia Pesonen
Harri Westermarck
Copyright Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta
2004
ISBN: 952-10-1762-7
ISSN: 1456-2162
Yliopistopaino
Helsinki 2004
Sisällys
Biologinen tausta 150 000 eKr. - 2003 jKr.
Professori Antti Sajantila: Geenien historia meissä s. 9
Tohtori Markku Niskanen: Mitä luumme kertovat? s. 21
Alkukotia etsimässä 20 000 -1 eKr.
Professori Ulla-Maija Kulonen:
Uralilaiset ja indoeurooppalaiset s. 45
Filosofian tohtori Mika Lavento:
Mitä luumme kertovat? s> 53
Idästä ja lännestä 4 000 - 1 eKr.
Professori Jorma Koivulehto:
Mistä lähtien suomea Suomessa? s. 81
Professori Anna-Leena Siikala:
Uskomuksetja henkinen pääoma suomalaisuuteen s. 95
Suomen asuttaminen 1 - 2003 jKr.
Tutkijat Ante ja Aslak Aikio:
Suomalaiset ja saamelaiset rautakaudella s. 115
Akateemikko Eino Jutikkala:
Varhaiskeskiajasta nykypäivään s. 135
Suomen kulttuurin historiaa
Professori Lauri Harvilahti:
Kalevala - suomalaisuuden sampo? s. 147
Professori Päiviö Tommila:
Mitä suomalaisuudelle tapahtuu? s. 163
*
s
SS
*’-~4
:S3
1
<&3o
S
s
O
S
CO
3
?
Lukijalle ä
k
i
m
Juurien tutkiminen on muodikasta. Saviruukut, pääkallot,
a
geenit, kieli ja myytit olivat keskeisesti esillä syksyn Studia j

Generalia -luentosarjassa Suomen kansa - mistä mikä? Kun ä
t
s
Eurooppa yhdentyy ja maailma globalisoituu, tulee yhä i
m
tärkeämmäksi ymmärtää, mikä on kunkin maan identiteetti

-
ja mitkä ovat sen juuret. Omien juurien tunteminen antaa
a
henkistä vahvuutta ja mahdollistaa oikeanlaisen tulkinnan s
n
uusiin esiin tuleviin haasteisiin. Tiedämme, että Suomessa on a
k
ollut asutusta jo 8000 vuotta sitten ja että suomensukuista

n
kieltä on täällä puhuttu ainakin 3000 vuotta. Kaikkea ei voi
e
m
säilyttää, mutta emme voi globalisaation huumassa hukata
o
vahvuuksiamme, vaan meidän tulee käyttää niitä hyväk­ u
S
semme kääntäessämme uhat mahdollisuuksiksi.

:
a
i
Heräte tähän luentosarjaan tuli Helsingin työväenopiston l
a
rehtorilta Risto Kuosmaselta. Sarjaa oli vaikea rakentaa, r
e
koska käsityksiä ja tieteellisiä tuloksia suomalaisten juurista n
e
oli useita, ja ne sijoittuivat eri aikakausille. Tietty poleemisuus h
C
painotti sitä, että on olemassa suuria selityslinjoja, mutta
-

eksaktia tietoa väestöjen liikehdinnästä ja tulosuunnista a
i
Suomeen oli ainakin meidän maallikoiden jossain määrin d
u
vaikeata hahmottaa. Siinä mielessä nyt käsissänne oleva julkai­
t

su antaa suuria linjoja. Asian kiinnostavuus jaksoi pitää kuulijat S
hyvin mukana kuutena torstai-iltana. Meillä oli halu ja
uteliaisuus oppia.
Toivon nautinnollisia lukuhetkiä
1.3.2004
Harri Westermarck
pääsihteeri
?
ä
k
i
m

a
j

ä
t
s
i
m

-

a
s
n
a
k

n
e
m
o
u
S

:
a

i
l
a

r

e
n
e
G

a
i
d
u
f

S
?
ä
k
i
m

a
j
BIOLOGINEN TAUSTA ä
150 000 eKr - 2003 jKr st
i
m

-

Professori A ntti Sajantila a
Geenien historia meissä ns
a
k
Tohtori M arkku N iskanen
n
Mitä luumme kertovat?
e
m
o
u
S

:
a
i
l
a
r
e
n
n
(

a
i
d
u
a
S
?
ä
k
i
m

a
j

ä
t
s
i
m

-

a
s
n
a
k

n
e
m
o
u
S

:
a

i
l
a

r

e
n
e
G

a

i
d

n
t

S