Table Of ContentDI TRIPOLI
Nuova Serie
Salvatore Bono
iografìa e fonti occidentali
sulla Libia (1510-1911)
If -
«L'Erma» di Bretschnelder - Roma
QUADERNI DELL'ISTITUTO
ITALIANO DI CULTURA
DI TRIPOLI
2
Nuova Serie
Nuova Serie
CCoollllaannaa ddiirreettttaa ddaa PPieierroo FFererrarrair i
Sa' lIvYa1tlOo1rte Bon11o€
fonti occidentall
Storiografia e fonti occidentali
(1510-1911)
sulla Libia (1510=1911)
""LL''EERRMMAA"" ddii BBRREETTSSCCHHNNEEIIDDEERR -- RROOMMAA
11998822
IISSBBNN 8888--77006622--552222--22
0© CCooppyyrriigghhtt 1 1998822 ""LL''EERRMMAA"" ddii BBRREETTSSCCHHNNEEIIDDEERR - -R Roommaa, ,V Viaia C Caassssiiooddoorroo,, 1199
Indice
PPaagg..
PPrreesseennttaazziioonnee 77 BBiibblliiooggrraaffiiee ddeellllaa LLiibbiiaa 6633
RRiicceerrcchhee ee c coonnffrroonnttii s suullllee ffoonnttii eeddiittee ......... 6655
AAvvvveerrtetneznez ee aeb barbevbirazeivoinai zioni ............... 88
GGllii ''aavvvisvi' isi ....... .................... 6699
PPrreeffaazziioonnee ........................... . .9
FPoonntit ii nignlgeslie, stei,d etsecdhee se cohlaen dee osil andesi ............ 7722
TTeesssseerree ddii mmoossaaiiccoo ..................... 7755
II.. SSttoorriiooggrraaffiiaa ssuullllaa LLiibbiiaa mmooddeerrnnaa ((11551100--11991111)) 1111 .
IIIIII.. TTeessttiimmoornniaannzzee ii ttaalliiaannee ssuullllaa LLiibbiiaa ddeel ls esceocololo
SSttoorriaia d di iT Trirpioplio el is teo rsitao dreialla d Leilblaia Libia ........ 1111
ssccoorrssoo ............................. 7777
LLee AAnnnnaalleess TTrriippoolliittaaiinneess ddii LLaauurreenntt--CChhaarrlleess . .
IIll ddiiaarrioio ppeerdrudtuot od id Ai gAogstoinsoti nCoer vCeellri veili ........ 7777
FFéérraauudd ........................ . .• .• .• 1122
IIlI «<V<iaVgigaiog»g idoi> P adoil oP aDoellola DCeellllaa Celia .......... . 7799
LLaa ssttoorriiaa dckeli ffrraanncceessccaannoo CCoosstatanznoz oB Beregrngan a. ... .. .. 15
FFiillipippop od ad aSe Sgneig antitr aavtterrasov eilr sSoa hiia rSaa hara ....... . 8844
LLaa SSttoorriiaa ddii TTrriippoollii ddii EEtttotroer Reo sRsi ossi ........ 1166
LLee mmiissssiioonnii ddeellllaa S Sooccieietàtà d d'E'Espsplolorarazizoionne eC Comommmere-r -
SSiinntteessii,, ccoommppiillaazziioonnii ee ddiivvuullggaazziioonnii ......... 2200
cciiaallee .............................. 8855
LLaa LLiibbiiaa nneellllaa ssttoorriiaa ddeell MMaagghhrreebb . . . . . . . . . . 2211
LLaa «CCiirreennaiaciac»a >dì' Gdiiu Gseipupsee Hppaiem Hananim ann ...... . 8877
IIIl ddoommiinniioo ssppaaggnnuuooloio ee ddeei i CCaavvaallieierir i ddii MMaallttaa
VViiaagggigatioarit oe griioergnailoismti alisti ................ . 9900
((11551100--11555511)) ........................ 2255
DDaa MMuurraädd AAgghhaä aa ''UUlluügg ''AAlll i( (11555511--11665588)) . . 2277 IIVV.. FFoonnttii iinneedditiete i tiatlailainaen ee ed 'adl'tarlit rPia Pesaie si ....... . 9955
PPaasscciiàà ee ddeeyy ddaall XXVVI Is escecoolloo aall 1 1771111 ........ 3300 AArrchcivhi iivn iL iibnia Libia ...................... 9955
LL''eettàà ddeeii QQaarraammàannllil,, uunn rreeggnnoo iinnddipipeennddenetnet e. .. .. . 35 AArrcchhiivvii ddii SSttaattoo iittaalliiaannii ................ 9977
DDaa YYuüssuuf fP Paasscciiàà aallllaa ccaadduuttaa ddeellllaa ddiinnaassttiiaa AArrcchhiviiv cie ncteranlit irtaalliia niti aliani ................ . 110022
((11779955--11883355)) ....................... . ..39 AA rrcchhiviiv di edlelal lSaa Snatan Staed Se ee ddei eM dail tMa a. l t a ......... 110044
CCoonnfflliittttii ee ttrraattttaattii ccoonn ggllii SSttaattii eeuurrooppeeii n neel lX XVVIIIIII AA rrcchhiivvii ffrraanncceessii ...................... 110077
sseceolco olo .............................. 4400 AAr crhcivhi idv'ail tdri' aPaletsrii Paesi ................... 1H1O0
TTrriippoolil ie gel ig Slit aStit aUtin Uiti ndi'Ati mde'Arimcae rica ......... 4433
UUllttiimmii ccoonnttrraastsit ic ocno lne lPeo tPenoztee nezuero epueer opee ....... 4455
FF.. KKaaaabbaazzi,i , UUnn rraabbddoommaannttee ddeellllaa sstotorriiooggrraaffiiaa
lIils seeccoonndod poeprieordioo dtuor ctou r(1c8o3 (51-1893151-)1 911) ........ 4466
lliibbiiccaa aauuttooccttoonnaa:: AAiltl MMuussttaaffaa Z MVliissuurraattii . .... 111144
TTrraaffffiiccii ttrraannssaahhaarriiaannii ee mmeeddiitteerrrraanneeii 50
CCoonnttrriibbuuttii vvaanri. ...................... . 5522 PP.. FFeerrrraarrii, , PPrreeaammbboolol os suullllaa lleetttteerraattuurraa lliibbiiccaa
PPrroossppetettivtiev ed id rii creicrcear cea d ei cdoil lcaoblolraabzoiornaez ione ...... 5544 ccoontnemtepmorapneoar anea ...................... . 112255
IIII.. BBiibbliloioggrarfaìef iee rea rrea froen ftio an tsit aam sptaa mpa ......... 6611 IInnddiiccee ddeellllee iilllluussttrraazziioonnii ................. 113311
BBiibblliiooggrarfaifei ed edlel'All'fArifcraic ea d ee ld Mela Mgharegbh reb ....... 6611 IInnddiciec deei dnoemi in omi ........................ 113333
PPrreesseennttaazziiioonnee
CCoonn iiil sseeccoonnddoo QQuuaaddeerrnnoo,, d deeddicicaatoto a alllele f ofonntit ie ea lallala
ssttoorriiooggrraaffiiaa oocccciiddeennttaallii ssuullllaa..LLiibbiiaa ((ccoonn mmoolltti is sppuunntit i
iinneeddiittii,,ffrruuttttoo ddeelll'la'appppaassssiioonnaattaa rirciceerrccaa ddeel lp rporof.f .
SSaallvvaatotorer e BBoonnoo) ) ll''IIssttiittuuttoo IIttaalliiaannoo ddii CCuultluturraa did i
TTrriippoollii ccoonnssoolliiddaa llaa ppiieennaa rriipprreessaa ddii uunn ruruoololo, ,
iinntteerrrroottttoo ppeerr aallccuunnii aannnnii:: qquueelllloo ddii ooffffrriirree uunn'o'opp--
ppoorrttuunnaa ppoossssiibbiilliittàà dd''iinnccoonnttrroo aadd eessppeerrttii itiatalilaiannii e e
lliibbiiccii,, iinntteerreessssaattii aadd aapppprrooffoonnddiirree llaa rriicceerrccaa ee l'li'illlluu--
ssttrraazziioonnee ddeeggllii aassppeettttii ddeell ppaattrriimmoonniioo sstotorricicoo,, aartrit-i-
ssttiiccoo ee ccuullttuurraallee ddeellllaa LLiibbiiaa.. SSoonnoo lileiettoo ddi ip optoetre r
rriinnnnoovvaarree aall pprrooff.. FFeerrrraarrii,, ddaallllee ppaaggiinnee ddeellllaa ppuubbbbllii--
ccaazziioonnee ddaa lluuii ddirireettttaa,, ili lm mioi oa papprperzezzazmameenntoto p epre r
uunn''iinniizziiaattiivvaa cchhee hhaa ooppppoortrutunnaammeennttee rirciecevvuutoto i ii l
ssoosstteeggnnoo ddeell MMiinniisstteerroo ddeeggllii A Affffaarrii EEsstteerrii.. MMii aauugguurroo
cchhee eessssaa ppoossssaa uultleterrioiorrmmeenntete s vsivliuluppppaarsrsi if ofronrennednod o
aallttrree ooccccaassiioonnii ppeerr iiil ccoonnssoolliiddaammeennttoo d di iq quueelllolo s sppiriirtioto
ddii ccooooppeerraazziioonnee cchhee ggiiàà ccaarraattteterrizizzzaa i ii ll alavvoororo c coommunuen e
ddii eemmiinneennttii ssttuuddiioossii l ilbibicici ie edd i tiatalilaianni.i .
AAlleessssaannddrroo QQuuaarroonnii
AAmmbbaasscciiaattoorree dd''IIttaalliiaa iinn LLiibbiiaa
QQuueessttoo sseeccoonnddoo QQuuaaddeerrnnoo,, ggiiàà aannnnuunncciaiatoto n enle l
rriissvvoollttoo ddii ccooppeerrttiinnaa ddeell pprriimmoo,, cci is esmembbrraa uunn
uulltteerriioorree ppaassssoo aavvaannttii nneellllaa ccoonnoosscceennzzaa ee nneellll'i'innttrreecc--
cciioo ddii uunn ddiaiallooggoo ccoossttrruuttttiivvoo ttrraa nnooi ie ded i l iPl aPeaseese
oossppiittaannttee;; iinn ssppiirriittoo ddii aammiciciizziiaa ee ddii f afatttitvivaa c coolllalabboo--
rraazziioonnee vvoorrrreebbbbee eesssseerree uunn ccoonntrtirbibuutoto a llaall ar icreicrecrac a
aassssiidduuaa,, ddaa ppaarrttee lliibbiiccaa,, ddeellllee pprroopprriiee rraaddiiccii sstotorriiccoo--
ccuullttuurraallii. .
RRiinnggrraazziiaammoo ll''EEddiittoorree p peer rl ala v veesstete e eleleggaanntete d doonnaatat aa la l
vvoolluummee,, ll''eessiimmiioo pprrooff.. SSaalvlvaattoorree BBoonnoo, ,o ordrdininaariroio d id i
SSttoorriiaa ee iissttiittuuzziioonni id deel iP Paaeessi ia afrforo-a-assiaiatitcici in neelllala F Faaccooltlàtà
ddii SScciieennzzee PPoolliittiicchhee ddeellll''UUnniivveerrssiittàà ddii PPeeruruggiiaa,, e e
ll''aammiiccoo iittaalliiaanniissttaa e e p pooeetata l ilbibicicoo F Fuuadad K Kaaabaabzaiz,i p, epre lre l e
lloorroo ddoottttee iinnddaaggiinnii cchhee ccii hhaannnnoo c ocnonsesenntittioto did i
rreeaalliizzzzaarree qquueessttaa ppuubbbblliiccaazziioonnee..
PPiieerroo FFeerrrraarrii
fill]
Avvertenze e abbre4v!ikarVz ioni
PPeerr ii nnoommii aarraabbii,, ssee ggeeooggrraaffiiccii a abbbbiaiammoo d daatoto l a/a pprerefefererennzzaa a all/ala f oformrmaa i tiatalliiaannaa eennttrraattaa
nneel/l/''uussoo ccoommuunnee, ,q quuaannddoo aabbbbiaiammoo rritietennuuttoo ddii ppootteerrllaa iiddeennttiiffcicaarree;; ii nnoommii d di ip peerrssoonnaa,, ddii eettnniiee
oo aallttrrii ssoonnoo ssttaattii rreessii iinnvveeccee iinn ttrraassccrriizziioonnee,, ccoonn pprreeffeerreennzzaa ppeerr llaa vveerrssiioonnee mmaagghhrreebhiinnaa rriissppeettttoo
aa qquueellllaa aarraabbaa ccllaassssiiccaa e e d di iq quueelllala a ararabbaa r insipseptetott oa lala/l atu trucrac.a P. Pere gr lgi lai uatuotroir ai raarbaib ic hceh aeb abbiabniaon o
ppuubbbblliiccaattoo iinn lliinngguuee o occccidideenntatallii iii ln noommee è è ssttaattoo p peerroò rrzippoorrttaattoo nneellllaa ffoorrmmaa c coonn ccuui ia appppaarree nneeii
rriissppeettttiivvii ssccrriittttii,, ccoossìI ccoomme eè ès tsattaata r inpzoprotrattaat al ala g grarafijaia d daattaa nneellllee f ofonnttii p peerr ii nnoommii ddii ppeerrssoonnaaggggii
ddii ccuuii nnoonn èè ssttaattaa aallttnriimmeennttii aacccceerrttaattaa ll''iiddeennttiittàà..
PPeerr llee ttrraassccrriziziioonnii aaddoottttaatete s si i ee ffaattttoo rriiffeerniimmeennttoo, , iinn lliinneeaa ddii mmaassssiimmaa, , aal/llaa SSttoorriiaa ddii
TTrriippoollii ee ddeellllaa TTrriippoolliittaanniiaa ((RRoommaa 11996688)) ddii EEttttoorree RRoossssii ((cchhee tatalolorara p prreesseenntata e sesssaa sstteessssaa
vvaarriiaannttii)).. NAefel//'ZIn'Idndicicee d deei in onmomi sia sraar àin idnidciactaat,a f,r far ap apraernentetesis,i ,p peerr i in noommi ig geeooggrraaffiiccii ddeellllaa
LLiibbiiaa ppeerr ii qquuaallii èè ssttaattaa uussaattaa llaa ffoorrmmaa iittaalliiaannaa,, llaa ttrraassccrirziizoionen eppiùii ccoorrrreetttata e e s is fiafarraannnnoo
aallccuunnii ooppppoorrttuunnii rriinnvviìii..
QQuuii iinn ccaallccee ssoonnoo eelleennccaattee aal/ccuunnee ssiiggllee aaddoottttaattee;; aallttrree ssiiggllee ee aabbbbrreevviiaazziioonnii ssaarraannnnoo
iinnddiiccaattee nneell ccoorrssoo ddeell tteessttoo,, ccoommee qquueellllee p peerr llee o oppeerer ec citiatatete c coon nq quuaalclchhee ffrreeqquueennzzaa ((ffrraa p paarreenntetesis i
qquuaaddrraa ddooppoo llaa cciittaazziioonnee ccoommpple/etat)a. ).P Peer fra fcaicliiltiatraer ei ir irsicsocnotnrit,r i«, ¿n■/e/'/Iln'Idnidciec ed deei in noommii -— cchhee
ccoommpprreenndde eg lgi/ ia auutotorir im meennzzioionnaatit i— - iill nnuummeerroo ddii ppaaggiinnaa rreellaattiivvoo aal/llaa cciittaazziioonnee ddii uunn ddaattoo
aauuttoorree ee sseegguuiitoto ddaallllaa lleetttteerraa SS ((ssiiggllaa)) ppeerr ininddiiccaarree cchhee iinn qquuee/l/laa ppaaggiinnaa ssoonnoo ddaattee
/l''iinnddiiccaazziioonnee bbiibblliiooggrraaffiiccaa ccoommpplleettaa ee llaa ssiiggllaa aaddoottttaattaa..
NNeellllee cciittaazziioonnii ddii ssccrriìttttii c coonntetennuuttii inin p peerriiooddiiccii ssii ininddiicchheerraannnnoo,, ddii r ereggoollaa,, ili ln nuummeeroro
oorrddiinnaallee ddeell vvoolluummee,, l/''aannnnoo ssool/aarree,, ll''eevveennttuuaallee ttoommoo, , llaa ppaaggiinnaazziioonnee;; qquuaannddoo vvii ssiiaannoo dduuee
iinnddiiccaazziioonni i nnuummeerricichhe ed delellel ep apgaignien e( u(unnaa ddeelllele q quuaali/i f frraa ppaarreenntteessii)) qquueellllaa ppiiùI rrisistrtreettttaa
ccoorrrrisisppoondned ea lal/al af rfarsaes eo o a all bbrraannoo rriippoorrttaattii oo ddiirreettttaammeenntete iinn qquueessttiioonnee, , ll''aallttrraa aalIll''iinntteerroo
ssccrriittttoo..
AANN AArrcchhiivveess NNaattiioonnaalleess,, P Paarriiggii
AASS AArrcchhiivviioo ddii S Statatoto
AASSVV AArrcchhiivviioo SSeeggrreetoto V Vataitciacnanoo
BBLL BBrriittiisshh LLiibbrraarryy,, ggiiàà BBiibblliiootteeccaa ddeell BBrriittiisshh MMuusseeuumm, ,L Loonnddrara
BBNN BBiibblliiootteeccaa NNaazziioonnaallee
BBNNFP BBiibblliiootteeccaa NNaazziioonnaalele, ,F Firierennzzee
BBNNPP BBiibblliiootthhèèqquuee NNaattiioonnaallee,, PPaarriiggii
BBNNRR BBiibblliiootteeccaa NNaazziioonnaallee,, RRoommaa
BBUUWW BBiibblliiootteeccaa UUnniivveerrssiittaarriiaa ((UUnniviveersristihtäTttss--BBiibblliiootthheekk)),, VVieinennan a
BBVV BBiibblliiootteeccaa AAppoossttoolliiccaa VVaatitcicaannaa
hHAA IIssttiittuuttoo iittaalloo--aaffrrii'ccaannoo,, RRoommaa
8
iinn lliinngguuee oocccciiddeenntatalil i —- eedd a a p paratritriree ddaalll'le'ettàà s«mmoo--
ddeerrnnaa»> >( 4(4) ) èè ddeerriivvaattoo ddaa uunna ac ocnosnaspaepveovolele s csecletalt a
Prefazione
Prefazione ccoonnssoonnaa ccoonn ii mmieieii spspeecciiffiiccii ininteterreessssii.. CCiiôò nnoonn
ssiiggnniiffiiccaa aaffffaattttoo ssoottttoovvaalluuttaarree llee fofonntit i< o«roireinentatalilai», ,e e
iinn ppaarrttiiccoollaarree n«llooccaalliia»,, iinn aarraabboo oo inin t uturcroco c hceh es isainaon,o ,
ggiiàà rreeppeerriittee ee nnoottee oo ddaa rreeppeerriirree ee iinnddaaggaarree (5(5).) .H Hoo
ssoollttaannttoo ccoommppiiuuttoo -— in iqnu qeusetas toac occacsaiosinoen ec ocmome en enlellel e
pprreecceeddeenntit i— - iIlI llaavvoorroo vveerrssoo iill qquuaallee mmii ssoonnoo sseenntittioto
LL''iinnvviittoo ddeellll''IIssttiittuuttoo IIttaalliiaannoo ddii CCuullttuurraa ddii TTrriippoollii -—
aattttrraattttoo ee cchhee hhoo rritietennuutoto u tuitliel ee feffeftetuttauraer.e .L 'La'vaevre rp pooi i
ccoonn ttaannttaa ccoorrddiiaalliittàà rirvivooltlotommi id adlall'al'ammicicoo P Pieireoro
ffeerrmmaattoo iill ddiissccoorrssoo aall 11991111 èè ddiippeessoo ddaallllaa eesisgigeennzzaa
FFeerrrraarrii —- d di im metettetreer ea ap puunntot oe ep rperseesnentatraere i li lf rfurutttoto d id i
pprraattiiccaa ddii ccoonntteenneerree iill lalavvoorroo eenntrtroo didmimeennssioionnii e e
lluunngghhee rriicceerrcchhee ee rrififlleessssiioonnii ssuu fofonntit ie es tostroiorigorgarfaifai a
tteemmppii ddeetteerrmmiinnaattii.. HHoo ggiàià r arcacccooltloto a babbobnonddaanntit i
ccoonncceerrnneennttii llaa LLiibbiiaa mmii èè s tsattaot op apratirctiocloalramrmenetnet e
mmaatteerriiaallii ssuullllaa ssttoorriiooggrraaffiiaa ee ssuullllee ffoonntit ir erlealtaitvivee a lallal a
ggrraaddiittoo ppeerrcchhéé mmii h haa o offffeerrtoto o occccaassioionnee d di ir irtiotornrnaraer es usu
ssttoorriiaa lliibbiiccaa ssuucccceessssiivvaa,, iinn ppaarrtitcicoollaarree susulllele v ivciecnendde e
tteemmii ddaali qquuaailli eebbbbee iinniizziioo,, oorrmmaaii ttrreennt'ta'annnni if afa, ,i li lm mioio
ddeellllaa aaggggrreessssiioonnee ccoolloonniiaallee iittaalliiaannaa e e d deelllala r erseissitsetnenzaz a
''mmeessttiieerree' ' ddii ssttoorriiccoo.. NNeell 11995533 ininfafatttit is uslullala r irviivsitsata
aarraabboo--ttuurrccaa ttrraa iill 11991111 ee iiil 11991122,, tteemmii ssuuii qquuaalil ih hoo
«<L<iLbiibai»a,a c, hche ei niniziziaiavvaa a alilloorraa llee ppuubbbblliiccaazziioonnii aa TTrripipoolil,i ,
rreeccaattoo qquuaallcchhee ppiiccccoololo ccoonnttrriibbuutoto ((66)),, ee mmii pproro--
aappppaarrvvee uunn mmiioo scscrirtittoto:: FFoonntit ii nineeddiittee ddii s stotorriiaa ddeellllaa
ppoonnggoo ddii rreeddiiggeerree iinn sseegguuiittoo uunn l alvavoororo, ,a nanaalologgoo a la l
TTrrizpjoolliittaanniiaa,, cchhee eesspplliicciittaammeennttee ssi ir irfiafacceevvaa a al ls asgagggioio
pprreesseennttee,, ccoonncceerrnneennttee aappppuunntoto l ala g guueerrrar al ilbiibciaca. .
ddii PPaaoolloo TToosscchhii ddeell qquuaallee rriipprreennddeevvaa iill ttiittoolloo (1()1.) .S iS i
NNeellll''aattttuuaallee ssaaggggiioo hhoo iinntteessoo ooffffrriirree aannzziittuuttttoo uunn
ttrraattttaavvaa sseemmpplliicceemmeennttee ((cchhii scsrcirviveevvaa ereara a nacnocroar a
ppaannoorraammaa tteennddeennzziiaallmmeennttee ccoommpplleettoo ddeellllaa SSttoorriioo--
ssttuuddeennttee uunniivveerrssiittaarriioo)) ddii uunnaa n nootata i nifnofromrmataitvivaa s us u
ggrraaffiiaa ssuullllaa LLiibbiiaa mmooddeerrnnaa ((11551100--11991111)) ((ccaapp.. II));; lala
qquueellllaa HHiissttooiirree cchhrroonnoollooggiiqquuee ppaarriiggiinnaa,, uuttiilliizzzzaattaa ddaagglil i
ssttrruuttttuurraa ee l'la'artritcicoolalazziioonnee ddeel lc acpaiptiotololo s asraarnannono
ssttuuddiioossii mmaa aalllloorraa,, ccoommee aannccoorr ooggggii,, iinneeddiittaa,, ee ppiiiù
ssppiieeggaattee aallll''iinniizziioo ddeelllloo sstteessssoo,, ccoommee eegguuaalmlmeenntete s is i
ggeenneerraallmmeennttee ddii uunn r ircichhiaiammoo a alllele f ofonntit io coccicdiednentatlail ie e
ffaarràà ppeerr cciiaassccuunnoo ddeeii ccaappiittoollii ssuucccceessssiivvii.. NNoonn ssi iè è
iittaalliiaannee iinn pprriimmoo lluuooggoo (2(2)). .S Suu qquueellllaa ssttrraaddaa -— d edlellal a
ttrraattttaattoo ssooltlatanntoto d d'u'unna ar arsassesgengan ab bibibliloioggrarafifcicaa, ,s isaia p puur r
rriicceerrccaa ddii ffoonnttii iinneeddiittee oo ccoommuunnqquuee rirmimaassttee ssccoonnoo--
rraaggiioonnaattaa;; ssoonnoo sstatatete a appppoortrattaet eq uqau ae elà l àp prerceicsiaszaizoionni ie e
sscciiuuttee -— a nadnadvavoo g igài ài nin q uqeugelgil ia nannin il alvaovroarnanddoo e ded h hoo
iinntteeggrraazzioionni.i . NNée ccii ssii èè f efremrmaattii adad u nu nb ilbainlacnicoi;o ;
iinn sseegguuiittoo pprroosseegguuiittoo,, ccoonn r irfiefreirmimenentoto s isai aa iallal aL Libibiaia
ccoonnssiiddeerraazziioonnii pprrooggrraammmmaattiicchhee ee ccoonnccreretete p proroppoostset e
cchhee aaggllii aallttrrii PPaaeessii mmaagghhrreebbiinnii (3(3).) .
ddii llaavvoorroo ssoonnoo ssttaattee pprreesseennttaattee,, s seennzzaa pprreessuunnzzioionnee m maa
LLaa nneecceessssiittàà pprriioorriittaarriiaa cchhee ooggnni ir icriecrecrac as tostroicriac,a ,
mmeennttrree ssii nnuuttrree ddii nnuuoovvi ia appppoortrit id dooccuummenentatrair,i d, edbebbab a
ffoonnddaarrssii ssuu uunnaa eessaauurireienntete c oconnooscsecnenzaz as tsotroiroigorgarfaifcioc-o- ((44)) LLaa ccoonnggrruueennzzaa ddeellllaa trtaraddizizioionnaalele p epreiroidoidzizzazzaizoionnee s tsotroicriac a
bbiibblliiooggrraaffìcicaa, , èè mmiioo bbeenn rraaddiiccaattoo ppuutr ssee nnoonn c ecretroto eeuurrooppeeaa ccoonn llaa ssttoorriiaa ddii aaltltrrii ccoonntitnineenntit ie eP aPeaseis i6 èq uqeusetsiotinoen,e ,
oorriiggiinnaallee ccoonnvviinncciimmeennttoo.. PPeerrcciiôò,, ooggggi ic hchee l al ar irciecrecrcaa ccoommee èè nnoottoo,, mmoollttoo ddiibbaattttuutata; ;m mieie c coonnssidideerarazzioionnii i nin p prrooppoossitioto
iinn PPrroobblleemmii ddii sstotorriiaa ccoonntetemmppoorraanneeaa ddeellll''AAffrriiccaa.. PPcerrioioddiizzzzaazzioionnee e e
ssttoorriiccaa ssuullllaa LLiibbiiaa -— g rgarzaizei ea nacnhceh ea lalell ei niinziizaitaitviev ee ea lallal a
ffoonnttii,, iinn <«<SStotorirai aC Coonntetemmppoorraanneeaa»>,, II,, 11997700,, pppp.. 559955-6-61100. .P Pere rl al a
ccrreesscceennttee aattttiivviittàà ddaa ppaarrttee lliibbiiccaa -— a pappapraer ea vavvivaitaat aa da d LLiibbiiaa iinn ooggnnii ccaassoo,, ccoommee ppeerr ggrraann ppaarrttee d deell M Maagghhrreebb, ,l 'li'ninizizioio d edle l
uunn ffeeccoonnddoo ssvviilluuppppoo,, hhoo rriitteennuutoto o oppppoortrutunno oo foffrfirrier e sseecc. . XXVVII -— c iocèio dè edlle'ellt'àe tmà omdoedrneran sae cseocnodnod loa lpae prieoridoidzizzazzaizoinoen e
aaggllii ssttuuddiioossii,, ssppeecciiaallmmeennttee aali ggiioovvaannii,, uunnoo sstrtruummeenn-- eeuurrooppeeaa —- s esgengan au nu nto rtnoarnnaten tsei gsnigifnicifaictiavtiov oc ocno ln'a fl'faefrfmermarasris, i,
ddooppoo uunnaa ininssiiccuurraa ooccccuuppaazziioonnee eeuurrooppeeaa ddii TTrriippoollii,, ddeelll'li'nin--
ttoo,, cchhee ssppeerroo uuttiillee,, ddii ininfoformrmaazziioonnee ee ddi io roireienntata--
fflluueennzzaa oottttoommaannaa;; ddaallllaa mmeettàà ddeell sseeccoolloo XXVVII hhaa ininizizioio uunn
mmeennttoo. . pprroocceessssoo ssttoorriiccoo nneell qquuaallee 6è ppoossssiibbiillee ssccoorrggeerree llee oorriiggiinnii dd'u'unnaa
SSeennttoo ppeerròô ll'e'essiiggeennzzaa ddii cchhiaiarriirrnnee susubbitioto i pi rperceicsiis i ccaarraatttteerriizzzzaazzioionne e< <«nnaazziioonnaalele>». .
ccoonnffiinnii:: Pl'aavveerr ddiissccoorrssoo ssoollttaannttoo ddeelllala s stotoriroioggrarafifaia e e ((55)) SSuullllaa iimmppoorrttaannzzaa ddeellllee ffoonnrtii oorriieennttaallii ppeerr lala ssrotorriiaa mmaagghh--
ddeellllee ffoonnttii ooccccidideenntatalil i- —pii ip piùre pcirseacmiseanmtee n(<tee s«persepsrsees)s>e » rreebbiinnaa hhaa rriicchhiiaammaattoo ppdiùi vvoollttee l'la'atttteennzziioonnee,, ffrraa gglili alatlrtir,i ,l ol o
ssttoorriiccoo ttuunniissiinnoo AAbbddeellddjjeelliill TTeemmimimi;i ;c ocsois ìn enlellal ap rpersecsnetnatzaizoinoen e
ddeell nnuummeerroo ssppeecciiaallee ((1133--1144, , ggeennnnaaiioo 11997799) ) ddeellllaa <<«RReevvuuee
dd''HHiissttooiirree MMaagghhrrbébbiinnee>»> ssuu Mlvteetthhooddoollooggiiee eett SSoouurrcceess dd'H'Hisitsotzoriere
((11)) LLaa cciittaazziioonnee bbiibblliiooggrraaffiiccaa ddeellll''aarrrtiiccoolloo ee ddeell ssaaggggiioo ddi iP P. . AMlaagghhrreé'bbiinnee..
TToosscchhii nneellllaa nnoottaa 114477 ddeell ccaapp.. I.I . ((66)) LLeetttteerree ddaali ffrroonnttee lliibbiiccoo ((11991111--11991122)),, 'min <«<NNuuoovvaa AAnntotololgoiga>ia>», ,
((22)) SSuull mmaannoossccrriittttoo ddeellllaa HHiissttooiirree cchhrroonnoollooggiiqquuee ee ssuullllaa ssuuaa nn.. 22005522,, ddiicceemmbbrree 11997711,, pppp. . 552288--554400; ; LLaa gguueerrrraa lilbibiiccaa
uuttiilliizzzzaazziioonnee ssii vveeddaa iill ppaarraaggrraaffoo PPaassccitàh ee dderyy ddaall XXVVI Ise sceocololo aal l ((11991II1--I1991122).) . CCoonnssiiddeerarzaizoinoin ia a mmaargrginien ed di i uunn rreecceenntete lliibbrroo, , iinn
11771111 ddeell ccaapp.. I.I . «<S<tSotroiar iac ocnotnetmempoproarnaenae»a, >I, IIII,I ,1 1997722, , pppp. . 6655--8833;; TTeessttiimmoonniaiannzzee
((33)) VVeeddii,, ffrraa ggllii aallttrrii,, ii ccoonnttrriibbuuttii cciittaattii nneellllee nnootete 3 23277 d edle l ssuullllaa rreessiisstteennzzaa aanntitcicoololoninailael ei ni nL Liibbiiaa ((11991111--11991122)), , rreellaazziioonnee aal l
ccaapp.. II ee 11 ddeell ccaapp.. IIII.. SSeemmiinnaarriioo LLiibbiiaa.. SSttoorriiaa ee RRiivvoolluuzziioonnee ((RRoommaa,, ggeennnnaaiioo 11998811))..
99
ccoonn ccoonnvviinnttaa ssppeerraannzzaa,, aallllaa vvaalulutatazziioonnee eedd a lallala ttrrooppppoo ggeenneerriicchhee,, hhoo iinntteessoo ddaarree uunnaa i dideeaa d d'i'ninssieiemmee
ddiissccuussssiioonnee ddeeggllii sstutuddioiossi.i . ddeellllaa mmoolltteepplliicciittàà ee vvaarriieettàà ddii s seeddii ee ddii ffoonnddii, ,n neei iq quuaalil i
NNeell ccoonnvviinncciimmeennttoo cchhee l ala r irciecrecrcaa e el 'iln'ifnofromrmazaizoinoen e èè ppoossssiibbiillee eeffffeettttuuaarree rirciceerrcchhee,, ee s esgegnnalaalraere e veevnetnutaulai li
bbiibblliiooggrraaffiicchhee ccoossttiittuuiissccaannoo uunn e elelemmeenntoto d id ib absaes ep pere r ssppeecciiffiiccii ssuussssiiddii ddiissppoonniibbiillii;; aa sseeccoonnddaa ppeerraaltlrtroo d delellala
uunn vvaalliiddoo lalavvoorroo sstotorriiooggrraaffiiccoo,, nneell ccaappitiotolloo III I mmaaggggiioorree oo mmiinnoorree eessppeerriieennzzaa aavvuuttaa ddii qquueessttii oo
({BBiibblliiooggrraaffiiee ee rraarree f ofonnttii aa ssttaammppaa)) hhoo rriitteennuuttoo uutitliele qquueeggllii aarrcchhiivvi i —- i ni np apratirctiocloalraere d id iT rTirpioploil,i ,M Malatlata, ,
rriiccoorrddaarree ggllii ssttrruummeennttii b bibibliloioggrarafficicii a ad idsipsopsoisziizoionnee PPaarriiggii,, LLoonnddrraa,, VViieennnnaa,, RRoommaa, ,F iFriernenzzee, ,G Geneonvova,a ,
((rreeppeerrttoorrii ssppeecciiffiiccii ssuullllaa LLiibbiiaa oo ppiiiùi ggeenneerraallmmeenntete s suul l VVeenneezziiaa ee NNaappoollii —- h hoo t etneuntuot ol' els'epsopsoiszizioionnee aadd uunn
MMaagghhrreebb ee Il''AAffrriiccaa)) aallccuunnii mmooltloto rerceecnentit;i ;d 'da'latlrtar a lliivveelllloo ppiiùi aannaalliittiiccoo oo ppiiiù s osommmmaariroio. .
ppaarrttee hhoo vvoolulutoto r ircihcihaimamaraere l 'al'tatettneznizoinoen,e a, ttartatrvaevresros o VVoorrrreeii rriinnggrraazziiaarree bbiibblliiootteecchhee e e i issttitiutuzzioionni,i ,c oclollelgehgih ei e
aallccuunnee eesseemmpplliiffiiccaazziioonnii,, ssuullllee ppootetennzziaialiltiàtà d id ir icriecrecrac a ccoollllaabboorraatotorir,i , iinn IIttaalliiaa ee aallll'e'esstteerroo,, cchhee mmii hhanannnoo
ooffffeerrttee ddaallllee ffoonnttii eeddiittee,, ssimimilimlmeenntete a aq quuelellele i niendeidtiet e aaggeevvoollaattoo nneell llaavvoorroo,, ttaallvvoollttaa ininggrraatoto, ,d id ir icriecrecrac,a ,
((ddii qquueessttee ssii trtraatttteerràà nneelll'lu'ultlitmimoo cacpapitiotololo)).. InIn vveerriiffiiccaa, , ccoonnffrroonnttoo ddii ddaattii cchhee è è a alllala b baassee d di iq uqeusetsot o
ppaarrttiiccoollaarree hhoo sseeggnnaallaattoo qquuaailcchhee eesseemmppiioo,, trtaratttoto sSaaggggiioo. . SSaarreebbbbee uunn ttrrooppppoo lluunnggoo e elelennccoo m maa d deesisdideeroro
ddaallllaa ppeerrssoonnaallee eessppeerriieennzzaa ddii ssttuuddiioossoo ee d di ib bibibliloiofifliolo, , aallmmeennoo nnoommiinnaartee llaa BBiibblliiootteeccaa ddeellll''IIssttiittuuttoo itiatalloo--
ddii ffoonnttii aa Ssttaammppaa ddii ddiiffffiicciillee rreeppeerriibbiilliittàà ee ccoommuunnqquuee, , aaffrriiccaannoo,, llaa ddiirreettttrriiccee ddootttt..ssssaa CCaarrllaa GGhheezzzzii ee t ututtroto i l il
ppeerr uunnoo oo aallttrroo mmoottiivvoo,, rriimmaassttee iiggnnoorraattee o0 ttrraassccuurraattee ppeerrssoonnaallee,, iill ccoolllleeggaa CCaallooggeerroo PPiaiazzzzaa,, ccoonn i li lq quuaalele h ho o
ddaaggllii ssttuuddiioossii,, ee cchhee ppuurr p poossssoonnoo p preresesenntatarere q quualaclhche e ddiissccuussssoo mmoolldti ppuunntit id deel lt etestsoto, ,l al ad doottt.ts.ssas aC Caralral aL Lucuccic i
ddaattoo aapppprreezzzzaabbiliele. . cchhee hhaa ccoollllaabboorraatoto a alllele r irciceercrchhee. .
UUnn ttiippoo ddi it etestsit ic hche ep poosssosonnoo e sessesreere p prereSsii iinn c coonnssiiddee-- NNeellllee AAvvvveerrtteennzzee ssoonnoo ssttaattii pprreecciissaattii ii ccrriitteerrii sseegguuitiit i
rraazziioonnee ccoommee ffoonnttii sstotorriicchhee ssoonnoo lele r erlealzaizoionni id id i ppeerr llaa ttrraassccrriizziioonnee,, ll''uussoo ddeeii nnoommi ig geeooggrraafficici ie edd a altlrtir ie e
eesspplloorraattoorrii ee vviiaaggggiiaattoorrii oocccciiddeennttaallii ee ppeerrssiinnoo ppiiiù ppeerr Ilce cciittaazziioonnii bbiibblliiooggrraaffiicchhee. . LLee iilllluussttrraazziioonni i —-
mmooddeessttii sseerrvviizzii ggiioorrnnaalliissttiiccii,, uuttiilliizzzzaabbiillii aalmlmeennoo p pere r iinnsseerriittee iinn qquueessttoo ''qquuaaddeernrnoo' c' ocomme eg giàià n nele lp prerceecdeednetnet e
llaa rriiccoossttrruuzziioonnee ddii aassppeettttii ddii vviittaa qquuootitdidiaiannaa oo p epre r -— c ocostsittiutuisicscoonnoo p peer rl olo p piii ùu nuan ad odcoucmumenentatzaizoionnee c oconn
uunnaa ssttoorriiaa ddeellll'n'«iimmmmaaggiinneex» ddeelllala LLibibiaia nneelllala c cuultluturara rriiffeerriimmeennttoo aall tteessttoo;; aallttrriimmeennttii hhaannnnoo s esemmpplilciceemmeenn--
eeuurrooppeeaa dd''uunnaa cceerrttaa eeppooccaa.. PPeer rm mosotsrtarraere c ocnocnrcerteata-- ttee iinntteennttoo eessoorrnnaatitvivoo. .L Laa l olorroo p preresseennzzaa m miriara i ninooltlrter ea a
mmeennttee qquueessttaa ppoossssiibbiilliittàà ddii lleetttuturraa d deelllele r erelalazzioionnii ee ssttiimmoollaarree ll''iinntteerreessssee ppeerr uunnaa s pspeeccifificicaa rirciceerrccaa icicoonnoo--
ccoorrrriissppoonnddeennzzee ddii vviiaaggggiioo ccoommee ffoonnttii stsotorircichhee n neel l ggrraaffiiccaa rreellaattiivvaa aallllaa ssttoorriaia d deelllala L Libibiaia. .
sseennssoo ppiiùn aammppiioo —- e en onno ns oslool oc ocmome ef ofnontit ip epre rl al a NNoonnoossttaannttee ll'i'immppeeggnnoo, ,l ala d deennssitiàtà s tsetessssaa ddeellllee ininffoorr--
ssttoorriiaa,, ccoossiì inintrtriinnsseeccaammeennttee eueurorocceenntrtricicaa, , dedlellala mmaazziioonnii pprreesseennttaattee,, iinn ppaartritcicoolalarree d deelllele i nidnidciaczaizoionni i
eesspplloorraazzioionne eg geeooggrarfaicfiac a— - nneell ccaappiittoolloo IIIIII hoho bbiibblliiooggrraaffiicchhee,, hhaa sseennssiibbiillmmeennttee eelleevvaattoo l'li'nineevvitiatabbiliele
pprreesseennttaatoto uunnaa aannttoollooggiaia ddii TTeessttiimmoonniiaannzzee iittaalliiaannee rriisscchhiioo ddii ssvviissttee,, inineessaatttteezzzzee,, ddisisccrereppaannzzee;; sisnincceerraa--
ssuullllaa LLibibiaia d edle sl escecoololo ssccoorrssoo,, ssppeessssoo rriimmaassttee ppooccoo nnootete mmeennttee iinnvviittoo cchhii avavràrà o coccacassioionnee ddi ir ilreilveavralrele a a
ssppeecciiaallmmeennttee ffuuoorrii dd''IIttaalliiaa (7(7).) . vvoolleerrmmeennee ddaarree aavvvviissoo.. SSppeerroo ccoommuunnqquuee c chhee q quuesetsoto
QQuuaannttoo aallll'u'uflttiimmoo t etemmaa, ,I cle f ofonntit ii nineedditiete, ,s osonnoo s tsattaoto llaavvoorroo ssiiaa uuttiillee aa cchhii iinnttrraapprreennddaa r irciceercrchhee s usulllala s tsotorirai a
ccoossttrreettttoo ddaallllaa eeccoonnoommiiaa ccoommpplleessssiivvaa ddeell ssaaggggiioo aadd ddeellllaa LLiibbiiaa ee ccoonnffiiddoo ddii nnoonn a avveerr e esseerrccitiatatoto i ninvvananoo i l il
ooffffrriirree ssoollttaannttoo uunnoo ssgguuaarrddoo p paannoorarammicicoo a agglil ia arcrchhivivi i ppaazziieennttee mmeessttiieerree..
eedd ooccccaassiioonnaallii cceennnnii aallllee bbibibliloiotetecchhee c hche ec ocnosnesrevravnaon o SS.. BB..
ddooccuummeennttii rreellaattiivvii aallllaa ssttoorriiaa ddeellllaa LLiibbiiaa (c(caapp.. IVIV, ,
FFoonnttij iinneedditiete i tiatalilaianne ee ed d'a'altlrtir jP Paaesni-).i ).P Piùii icc hhee ffoornrn iirree
iinnddiiccaazziioonnii,, nneecceessssaarriiaammeennttee ssoommmmaarriiee,, ee ttaallvvoollttaa ssiinn RRoommaa,, ggeennnnaaioio 1 9198811
((77)) LL''iinntteerreessssee ppeerr qquueessttoo tteemmaa,, oollttrree cchhee inin c ocnotnrtirbibuutit ia a iittaalliiaannee .siunli MMaagghhrreebb ddaall SSeeiicceennttoo aalili'O'Otttotocceenntoto ((PPeerruuggiiaa,, SSooccieietàtà
ssttaammppaa cciittaattii nneell ccaappiittoolloo inin ququeestsitoionnee,, l'lh'hoo a tatettsetsattaoto n enlelell e NNaazziioonnaallee <«<DDaannttee AAlliigghhiieerrii»>,> ,2 02 0f feebbbbraraioio 11997799));; VViiaaggggiiaattoorrii
sseegguueennttii ccoonnffeerreennzzee: : VViiaaggggiiaatotorir ii tiatalilainain ii ni n LLiibbiaia ((TTrriippoollii,, iittaalliiaannii nneell MMaagghhrreebb nneeilil''OOttttoocceenntoto ((RRoommaa,, CCeennttrroo ppeerr Icle
IIssttiittuuttoo IIttaalliiaannoo ddii CCuullttuurraa,, 66 oottttoobbrree 11997799));; TTeessttiimmoonniiaannzzee RReellaazziioonnii IIttaalloo--aarraabbee,, 1199 mmaaggggioio 1 1998800).) .
1100
Storiografia aassppeettttii ddii ttuuttttoo iii lt eterrrirtiotoriroio d edlell'ol'doideirenrna aL Libibiaia, ,q quuaalele
Storiografìa ssii èè ssttoorriiccaammeennttee ddeeffiinniittoo ee ddeetteerrmmiinnaattoo.. NNoonn s osololo; ;
nneellllaa pprroossppeettttiivvaa ddeellll'a'attttuuaallee rereaaltlàtà g geoeoggraraflfcicoo--ppoollii--
sulla Libia moderna ttiiccaa ee ''nnaazziioonnaallee' ' ddeellllaa L Liibbiiaa s sii rriittiieennee l eleccitioto q quualailfiifciacraer e
(1510-19011) ccoommee ''lliibbiiccoo'' cciiôò cchhee iinn ppaassssaattoo fufu p rporoppriroio a nacnhceh e
(1510-1911) ssoollttaannttoo ddii uunnaa ppaarrttee oo d 'du'nuan as insignogloal al olcoaclailtiàtà d edle l
PPaaeessee.. LL''aannttiiccoo nnoommee ddii LLiibbiiaa iinnffaattttii -— c hceh ed edseisgingan-a-
vvaa ll''AAffrriiccaa mmeeddiitteerrrraanneeaa, , ddaall NNiilloo alallele c ocloolnonnen e
dd''EErrccoolele, , ee ppeerr sseeccoollii dduunnqquuee ttuuttttaa l'lA'Affrriiccaa ccoonnoo--
sscciiuuttaa ddaagglli iE Euurrooppeei i ((11)) — - ssoollttaannttooa aii nnoosstrtri it etemmppi iè è
ssttaattoo aaddoottttaattoo p peerr ddeessiiggnnaatree l l'a'attttuuaalele G Gaammäahhlrîiryiyyyahah. .A A
ppaarrttiirree ppeerròô aallmmeennoo ddaall sseeccoolloo XXVVII,, bbeenn p rpirmimaa
dduunnqquuee ddeellll'a'addoozziioonnee ppooliltiitcicoo-a-ammmmininisistrtaratitvivaa d edle l
tteerrmmiinnee ''LLiibbiiaa'',, cchhee rriissaallee aall 11993344 ((22)),, iill tteerrrriittoorriioo
ccoommpprreessoo ffrraa llaa TTuunniissiiaa ee ll''EEggiittttoo eerara c coonnoosscciuiutoto e e
ddeessiiggnnaattoo ccoommee eennttiittàà iinn qquuaallcchhee mmooddoo u unnitiatariraia, ,n nele l
LLaa rraasssseeggnnaa ssttoorriiooggrraaffiiccaa ddooppoo aavveerr ddisisccuussssoo iii l
ccuuii aammbbiittoo eerraannoo aammppiaiammeennttee cocommpprreessee aanncchhee l el e
rraappppoorrttoo ffrraa ssttoorriiaa ddii TTrirpipoolil ie es tostroiari ad edlleall aL iLbiibai,a ,
rreeggiioonnii mmeerriiddiioonnaallii,, ppuutr ssee nneessssuunn g goovveernrnoo c ecnentrtarlaele
mmuuoovveerràà ddaallllee ssttoorniee ggeenneerraallii ddeell PPaaeessee —- d id iF Féréaruaudd, ,
rriiuusscciivvaa aadd aaffffeerrmmaarree iili pprroopprriioo ppootteerree ssuull teterrrirtiotoriroio
BBeerrggnnaa,, RRoossssi i —- r irciocordrdeerràà l alavvoorrii ddii mmininoorr c coonntoto d di i
sstteessssoo ((33)). .
ssiinntteessii ee ddii ddiivvuullggaazziioonnee,, aacccceennnneerràà aadd o oppeerree s stotorircichhee
LLaa tteennddeennzziiaallee aassppiirraazziioonnee ddeellll'a'auuttoorriittàà i nisnesdediaiatata a a
ccoonncceerrnneenntti i uunn aammbbiittoo ggeeooggrraaffiiccoo oo tetmemaatitcicoo n enle l
TTrriippoollii aadd eesstteennddeerree iill pprroopprriioo ccoonntrtroolllolo s usulllala ' L'Libibiaia' '
qquuaallee llaa LLiibbiiaa ssiiaa ccoommpprreessaa.. LLaa ttrraattttaazziioonnee ssii mmoodduu--
ootttteennee ccoonn ll''aannddaarr ddeell tteemmppoo,, dalla rriiccoonnqquuiissttaa
lleerràà ppooii sseeccoonnddoo uunnaa p poossssibibiliele p peeriroioddizizzzaazzioionnee d deelllala cialla
mmuussuullmmaannaa ddeellllaa cciittttàà nneell 11555511,, ppaarrzziiaallii ee tteemmppoorraa--
ssttoorriiaa lliibbiiccaa.. DDaall ddoommiinnioio s pspaaggnnoololo e ed edie iC Cavavalaileireir id di i
nneeii Ssuucccceessssi ia atttrtraavveersrsoo dduurree lloottttee ee ffrreeqquueennttii ccoonnttee--
MMaallttaa ((11551100--11555511)) Ssii ppaasssseerràà aall ppeerriiooddoo ddaa MMuurrâdd
ssttaazziioonni.i . NNeell lluunnggoo ppeerrioioddoo ddeelllala didninaasstitaia d edie i
AAgghhad aadd ''UUllùugg ''AAllli ee ppooi ia aq uqeulellolo c hceh ea babbibaimamoo
QQaarraammânnlliî ee d edle ls uscuccecsessisvivoo r ersetsatuauraratoto g ogvoevrenrnoo
ddeeffiinniittoo ddeeii ppaasscciiàà ee ddeeyy sisninoo a lal'lal'vavvevnentoto d edlelall a
oottttoommaannoo vveennnneerroo ccoonnsseegguuitiit ie feffeftettitvivi ip rporoggreresssis in dne l
ddiinnaasstitaia ddeei l QQaararammannllIi ((11555511--11771111)), , mmeennttrree lala
ccoonnssoolliiddaartee ll''aauuttoorriittàà c ceenntrtaralele e e n nelell'el'setsetnendderelral av evresroso
pprreesseennttaazziioonnee ddeellllaa rriiccccaa sstotorriiooggrraaffiiaa susulllele v ivciecnenddee
iinntteerrnnee ee s uslullele r erlealzaizoionni ii nitnetrenranzaizoionnaalil id edlellal aL iLbiibai a
nneellll''eettàà ddeeii QQaarraammaannllIi ((11771111--11883355)) ssaarràa aarrttiiccoollaattaa iinn ((11)) SSuuHll''eettiimmoollooggiiaa ee ll''uussoo aannttiiccoo ddeel ln noommee v evdedi iM M. .M MUURRAA--
cciinnqquuee ppaarraaggrraaffii.. AAll sseeccoonnddoo ppeeriroioddoo tutrucroco BBEETT,, SSuullll''eettiimmoollooggiiaa s stotorircicaa d di <i <«LLiibbiiaa>»>, ,ii nn <«<LLiibbiiaa»>,> I,, I ,1 1995533, , nn.. 11
((11883355--11991111)) nnee ssaarraannnnoo ddeeddiiccaattii dduuee,, uunnoo iinn ppaarrttii-- ((ggeennnnaaiioo--mmaarrzzoo)),, pppp. . 110099--111122, , ee GG.. GGUUGGLLIIEELLMMII, , OOrriiggiinnec ee
ccoollaarree aaggllii ssttuuddii ssuuii ttrraaffffiiccii ttrraannssaahhaarriiaannii ee m meedditieterr-- rreemmootote uussoe ddeci i nnoommi i LLiibbiiaa eedd AAffrriiccaa,, iinn <«<AAffrriiccaa»>,> ,X XXXVV,, 11997700, ,
pppp.. 118833-2-20011. .
rraanneeii;; ssaarraannnnoo iinnffiinnee sseeggnnaallaattii ccoonnttrriibbuuttii ddi ia ragrgoo--
((22)) CCoonn RR..DD..LL.. ddeell 33 ddiicceemmbbrree 11993344,, nn.. 20210122 I cle d duue ec ocloolnoniei e
mmeennttii ddiivveerrssii nnoonn rirfifeerriibbiillii aadd uunnaa s isnignogolal as eszeizoionnee
ddeellllaa TTrriippoolliittaanniiaa ee CCiirreennaaiiccaa vveennnneerroo uunniiffiiccaattee ccoonn iiil nnoommee d di i
ccrroonnoollooggiiccaa. . LLiibbiiaa, , iill ccuuii uUsSò5 ssii eerraa ppeerraallttrroo ggiiàà aafffeferrmmaattoo aa p apratritriere d adlallal a
CCoonncclluuddeerreemmoo eesspprriimmeennddoo qquuaalclchhee v avlaultuatzaizoionne e ooccccuuppaazziioonnee iittaalliiaannaa. .
dd''iinnssiieemmee ssuull ppaannoorraammaa stsotoriroioggrraaffiiccoo ddeleilnineeaatoto e de d (( 33 )) CCffrr.. lIec oosssseerrvvaazziioonnii ddii EE.. RR oOsSsSiI,, CCoonnssiiddeerraazziioonnii ggeenneerraallii ssuullllaa
aavvaannzzeerreemmoo aallccuunnee ccoonnssiiddeerraazziioonnii ssuull llaavvoorroo fufututuroro ssttoorriiaa ddeellllaa LLiibbiiaa dduurraannttee i ii ld odmominiinoio d edgelgil iA Ararabboo--BBeerrbbeerrii ee ddceii
ddeeggllii ssttoorriiccii ddeellllaa LLiibbiiaa pprreevveeddeennddoo eedd aauussppiiccaannddoo —- TTuurrcchhii,, iinn AAttttii d deel lP Prriimmoo C Coonnggrreessssoo ddii SSttuuddii CCoolleonniiaallii,, vvooll.. III,I ,
FFiirreennzzee 11993311, , pppp.. 229977--330066, , iili qquuaallee ppuurr ininsissistetennddoo susulllala
ee tteenniiaammoo aadd aannttiicciippaarrlloo -— l a lcao lcloalblaobroarzaizoionnee f rfara
«<m<manacnacnaznaz ad di i uunnaa vveerraa vviittaa n nazaizoionnalael>e»> ((pp. . 229988)) aafffefremrma:a <; <«IiI l
ssttuuddiioossii ddii PPaaeessii ddiivveerrssii eedd aannzziittuuttttoo frfara L Libibicici ie ded tteerrrriittoorriioo cchhee ooggggii ddeessiiggnnaamrnoe ccoonn iiil nnoommee ddii 'L'Libibiaia' 'n noonn e ebbbbee
IIttaalliiaannii. . dduunnqquuee mmaaii oommooggeenneeiittàà ee nnoonn ccoosstittituulì uunnaa s pspeeccieie ddi iu nunitiât à
ppoolliitriiccaa ssee nnoonn nneeggllii uullttiimmii trtere s escecoolili;; tututttatavviaia è èa nacnhceh ed ad a
oosssseerryvaatree cchhee ppuutr nenlellala i nidnedteetremrmininaatetezzzzaa d edlellala s usau af ofromrma a
SSttoorriiaa ddii TTrriippoolli i ppoolliittiiccaa eessssaa ccoossttiittuulì uunnaa rreeggiioonnee ddiissrtiinnttaa d daall ccoonnffininaannrete E Eggitittoto, ,
e storia della Libia ddaallllaa TTuunniissiiaa ee ddaal lS Suuddaann>»> ((pp. . 330000)).. LLoo ssccrriirtttoo cciittaattoo bè sstatatoto
e storia della Libia rriippuubbbblliiccaattoo,, ccoonn qquuaallcchhee aaggggiiuunnttaa,, ccoonn iili ttiittoolloo CCaarraatttteerriissttiicchhee
ddeellllaa ssttoorriiaa ddeellllaa LLiibbiiaa dduurraannttce iiil d deommininioio d deeggllii AArraabboo--BBeerrbbeerrii ee ddceii
TTuurrcchhii,, iinn <«<BBoollleletttitninoo G Geeooggrraaffiiccoo ddeell GGoovveerrnnoo ddeellllaa TTrriippoolliittaa--
UUnnaa rraasssseeggnnaa ddeellllaa sstotorrioioggrraaffiiaa ssuulllala LLibibiaia, ,o goggig i nniiaa ee ddeellllaa CCirireennaaiiccaa>»>, ,n n. . 22,, ggeennnnaaiioo--ggiiuuggnnoo 11993322,, pppp.. 9-92-222
mmeeddiittaattaa ee rreeddaattttaa,, ddeevvee aabbbbrraacccciiaarree llee vviciceennddee ee g glili ((vvooccee aasssseennttee nneellllaa bbiibblliiooggrraaffiiaa ddii EE. .JJeemmmmaa,, vv.. nnoottaa 4411))..
1111
llee rreeggiioonnii mmeerriiddiioonnaallii,, aavvvviiaannddoo,, aanncchhee ffoorrmmaallmmeenn-- Le "Annales Tripolitaines"
Le "Âneaies Tripolltaiiies"
ttee,, llaa ddeeffiinniizziioonnee ddeeil ccoonnffiinnii lliibbiiccii (4(4).) .
di Laurent-Charles Féraud
di Laurent-Charles Féraud
RRiissppeettttoo aallllaa ssttoorriiaa iinntteerrnnaa ddeellllaa LLiibbiiaa ppeerròô -—
ccoonnssiiddeerraattaa nneell qquuaaddrroo ddeellllee ssuuee ccoommppoonneenntit ie tentnicihceh e
ee ssoocciiaallii ee nneellllaa eevvoolluuzziioonnee ddeeii rraappppoortrit id edlellel ed idvievresres e AAdd uunn sseeccoolloo ffaa rriissaallee llaa rreeddaazziioonnee ddeellllaa pprrimimaa s tsotorirai a
ffoorrzzee,, aannzziittuuttttoo nneell ccoonnttrraasstoto f rfara l l'a'auutotorirtiàt ài ninsesdediaitaat aa a ddeellllaa LLiibbiiaa ssccrriittttaa ddaa uunn auautotorere o coccicdideenntatallee;; lal a
TTrriippoollii ee ii mmoolltteepplliiccii cceennttrrii ddii ppootteerree llooccaalil i ((55)) —- ppuubbbblliiccaazziioonnee ddeellllee A.Annnnaalleess TTrriipoo1liittaaiinneess ddii LLaauurreenntt--
ll''aatttteennzziioonnee ddeeggllii ssttoorriiccii oocccciiddeennttaallii hhaa n neel lc coommppleless-- CChhaarrlleess FFéérraauudd aavvvveennnnee ppeerròô ppoossttuummaa,, nneell 11992277,, aa
ssoo pprriivviilleeggiiaattoo llee vviicceennddee ee ii pprroobblleemmi id deei ir arappppoortrit if rfar a ccuurraa ddii AAuugguussttiinn BBeerrnnaarrdd cchhee vvi ia gaggiguiunnssee u nuan a
llaa LLiibbiiaa ee ll''EEuurrooppaa,, iinn ppaarrtitcicoollaarree nneel lc coonntetestsoto d edlellala aappppeennddiiccee ssuuggllii eevveennttii ddaall 1188779 9— - aannnnoo aall qquuaallee s si i
gguueerrrraa ccoorrssaarraa mmeeddiitteerrrraanneeaa.. IInn q quuesetsata p rporsopseptettitviav a aarrrreessttaavvaa iill tteessttoo ddeell FFéérraauudd -— a lla'ollc'occucpuapzaizoinone e
vviieennee eevviiddeenntteemmeennttee i inn p prrimimoo p piaiannoo T Trirpioploi,l ib, absaes ep pere r iittaalliiaannaa ((77)).. IIll FFéérraauudd,, ccoonnssoollee ddii FFrraanncciiaa aa TTrriippoolil i
uunn cceerrttoo tetemmppoo ( 1(511501-01-1555511)) did ip rperseesnenzaza e ueruorpoepaea ffrraa iill 11887799 ee iill 11888844,, aavveevvaa iinnttrraapprreessoo llaa rereddaazzioionnee
ssuullllee ccoossttee ddeell MMaagghhrreebb,, ppooii cceennttrroo,, ssiinn vveerrssoo iill 11883300,, ddeellll''ooppeerraa,, oo aallmmeennoo llaa rraaccccoollttaa ddeellllaa ddooccuummeennttaazziioo--
ddii aattttiivviittàà ccoorrssaarraa,, ccoonn t ututttot oc icôi òc hceh ee sessas ac ocommpoprotratvaav:a : nnee,, ppooccoo tteemmppoo ddooppoo iill ssuuoo a arrrriivvoo inin L Libibiaia;; i nin o oggnni i
lloottttee ppeerr ll'e'eqquuiliilbibriroio d dele lp pootetreer ef rfar al al ac lcalassssee m miliiltiatater ed id i ccaassoo nneell 11888833 iill llaavvoorroo eerraa ggiiàà uullttiimmaattoo tatanntoto c hche ee geglil i
oorriiggiinnee ttuurrccaa ee lala c ocmomppoosistiata c ocroproporarzazioionnee d edle ir ariasi s
nnee iinnvviiaavvaa uunn r iarisassusnutnot os chscehmeamtiactoic oal laal l<a< R«Reveuvue e
ccoorrssaarrii,, ffrreeqquueennttii ssuucccceessssiioonnii aall vveertritcicee d edle lp optoetreer,e , AAffrriiccaaiinnee»a ddii AAllggeerrii ((88)).. QQuuaalclchhee a annnnoo d dooppoo l ala s usuaa
pprreesseennzzaa ddii sscchhiiaavvii ee,, iinn ccoonnsseegguueennzzaa,, ddi im misissisoionnaarir i mmoorrttee,, ssoopprraavvvveennuuttaa aa TTaannggeerrii nneell 11888888,, llaa ffaammiigglliiaa
ccrriissttiiaannii,, aazziioonnii ddeellllee MMaarriinnee eeuurrooppeeee c coonntrtoro l al ac ictittàt,à , aavveevvaa iinn aanniimmoo ddii ssttaammppaarree l 'lo'oppeerara e en ne ea natnitciicpiapvaav ala l a
nneeggoozziiaattii ddii ttrreegguuaa ee a accccoorrddii ddi ip pacacee; ;r eraelatlàtà q uqeusetsat a ppuubbbblliiccaazziioonnee dd''uunnaa qquuaarraannttiinnaa ddii ppagagininee s uslullal a
ttuuttttaa aacccceennttrraattaa nneellllaa c citittàtà d di iT Trirpipoolil.i . n«NNoouuvveellllee RReevvuuee»a ddeell 11889922 ((99)). .
DDaa cciiôò èè ddeerriivvaattoo cchhee llaa ssttoorriiaa ddii TTrripipoollii hhaa a avvuutoto IIli ddiipplloommaattiiccoo ffrraanncceessee —- s usulllala c cuui if ifgiguurara e edd a atttitvivitiàtà
tteennddeennzzaa aa pprreevvaalleerree nneelll'la'atttetennzziioonnee d degeglil is tsutduidoisois i ssiiaammoo bbeennee iinnffoorrmmaattii ddaallllaa ddiliilgigeenntete b iboioggrarafifaia d edle l
oocccciiddeennttaallii ee aadd aassssoorrbbiirree iinn sséé aaii lloorroo oocccchhii l'li'ninteterara lliibbiiccoo MMoohhaammeedd EEll--WWaafif i ((1100)) -— a vaevveav ap eprecrocrosroso
ssttoorriiaa ddeellllaa LLiibbiiaa;; hhaa ccoonnttrriibbuuiittoo aanncchhee l'lu'ussoo p prerevvaa--
lleennttee,, ssee nnoonn eesscclluussiivvoo,, ddaa ppaarrtete d deegglil is tsotorircici ie ueuroropepie i
ddii ffoonnttii oocccciiddeennttaallii nneellllee qquuaallii llaa sstotorriiaa ininteternrnaa d deelllala
((77)) LL''eeddiittoorree rriissuullttaa llaa LLiibbrraaiirriiee TToouurrnniieerr ddii TTuunniissii ee lala
LLiibbiiaa ttrroovvaavvaa oovvvviiaammeennttee eeccoo mmininoorere. . LLiibbrraaiirriiee VVuuiibbeerrtt ddii P Paarirgigi i( c(icteitreermemo oii ivl ovluomluem ceo mcoem FeE FRÉARUADU)D. ).
DD''aallttrraa ppaarrttee iill nnoommee ddi iT Trirpipoolil,i ,d id iB aBrabreberiraia o o SSuu LLee rroôllee dd''AAuugguussttiinn BBeerrnnaarrdd ddaannss llaa ppuubblliiccaattiioonn ddeess AAnnnnaalleess
dd''OOcccciiddeennttee —- c ocmomee p peer rg glil iA Ararabbi iq quueelllolo ddi iT Taarraà-- TTrriippoolliittaaiinneess, ,v veeddi iM M OoHhAaMmEeDd AA.. EE ubWW AafFiI,, CChhaarrlleess PFébrraauudd eett llaa
bbuulluuss aall--GGhhaarrbb —- i nidndicicaavvaa nnoonn sosololo l ala c ictittàt àm ma a LLiibbyyee oouu ppoorrttrraaiitt ddu'unn c coonnssuull ddee FFrraannccee àa TTrriippoollii aanu XXIXlXèmême sei èsicèlcele
((11887766--11888844)),, TTrriippoollii 11997777 [[EEbuWWAaFfiI]],, pppp.. 9944--9966,, ccoonn nnootitzizieie, ,
ll''iinntteerraa TTrriippoolliittaanniiaa oo ppeerrssiinnoo ttuuttttoo i ii lt eterrrirtiotoriroio p piiiiù o o
ffrraa ll''aallttrroo,, ssuullllaa vviicceennddaa ddeell mmaannoossccrriittttoo ddooppoo lala m moortrete d edle l
mmeennoo ccoorrrriissppoonnddeennttee a allllaa aatttutuaalele L Libibiaia. . PPeer rq quueesstoto c ic i FFéérraauudd, , aavvvveennuuttaa aa TTaannggeerrii,, ddoovvee eerraa ccoonnssoollee,, nneel l1 8188888. .I l Il
sseemmbbrara ggiiuusstitfiifciactaot oc chhiaimamarae re— - ccoommee ffaarreemmoo -— BBeerrnnaarrdd ccoollmmòh aanncchhee uunnaa llaaccuunnaa ((pppp. . 3366--3399 ddeellllee AAnnnnaalleess))
''ssttoonriee ddeellllaa LLiibbiiaa' 'l ele o oppeerree d deel lF Féérraauudd, ,d deel lB Beerrggnnaa, ,d deel l rreellaattiivvaa aall ddoommiinniioo ssppaaggnnuuoolloo aa TTrripipoollii. .
RRoossssi,i , ee bbeennee hhaa ffaattttoo iii lt ratrdaudtuttotroer ea raarbaobo d edlellel e ((88)) IIll rriiaassssuunnttoo ee ll'i'inntteerraa l elettteterara c oconn l al aq uqaulael ev evnennen etr atrsamsmesessos o
ffuurroonnoo ppuubbbblilcicaatit ii ni n< <«RReevvuuee A Afrficriacianien>e>»,, XXXXVVIIII, ,1 818838,3 ,
.A4 mnnaalelse s TTrrzìppool1itiataininese s aadd iinnttiittoollaarrlele AA1l--fHlaawwlzlyiyyaytä t pppp.. 220077--222233. . AAllll'i'inniizzioio ddeelllala lleettteterara —- ininddiriirzizzzaattaa inin d daatata 3 030
AA1l--lliibbziyyyyaahh,, cciiooèè AAnnnnaalleess LLiibbyyeennnneess (6(6).) . mmaartzzoo 11888833 aadd HHeennrrii ddee G Grarmammmoonnt,t ,a lalollroar ap rperseisdiednetnet ed edlelall a
SSoocciiéet'été H Hiissttoorriiqquuee AAllggeé'rriieennnnee,, eedd iill ccuuii tteessttoo èè rriipprrooddootttoto i nin E EL l
WWAAPRI,, pppp. . 8822--9933)) -— F éFréaruadu da fafeffremrmavaav:a <: <«DDeeppuuiiss ccininqq a annss q quuee
jjee ssuuiiss iiccii,, jj'' aaii rreeccuueeiillllii bbeeaauuccoouupp ddee ddooccuummeennttss ininddigigèènneess eet t
eeuurrooppééeennss qquuee jjee ccoooorrddoonnnnee ddaannss uunnee mmoonnooggrraapphhiiee àa llaaqquueellllee jj' '
((44)) SSuullll''aarrggoommeennttoo ssii rriinnvviiaa aall ppaararaggrraaffoo ddi iq uqeusetsoto s testsessos o aaii ddoonnnnéé llee tittirtere d 'dA'Annnanlaelse sT rTiprioploitlaitianiense>s>» ee aall tetermrminine ed idciecveav a
ccaappiittoolloo I II Is seeccoonnddoo ppeerriiooddoo oottttoommaannoo ((11883355--11991111) ). ■ cchhee iill ssuuoo llaavvoorroo eerraa <«<a ap peueu p prèrès sa acchheevvéé e et tj eje n n' ' aaii pplluuss qquu'' àa llee
((55)) SSuu qquueessttaa pprroobblleemmaattiiccaa ssii vveeddaannoo s sppeecciaialmlmeenntete l ele c coorinssiiddee-- ppoolliirr e et tr erpeoploirl>ir>». .
rraazziioonnii ddii KK.. SS.. MMce LLAaCcHhLlaAnN,, TTrriippoollii aanndd TTrriippooliltiatanniaia: :c coonnflfilcictt ((99)) LLaa ppuubbbblliiccaazzioionen e —- chchee n onno nè sèt asttaa tsae gsenganlaaltaat an On éd adla l
aanndd ccoohheessiioonn d duarriinngg tthhee ppeerriioodd oo/f tthhee BBaarrbbaarryy ccoorrssaaiirrss ( (11555511--11885500)), , BBeerrnnaarrdd nnéé ddaa EEll--WWaaffi i —- rreeccaa iill ttiittoolloo:: LLee ccoorrssaaiirree DDrraagguutt e et tl eless
iinn <«<TTrarannssaacctitoionnss ooff tthhee IInnssttiitututete o fo Bf Britriisthis hG eGoegoragprahperhse>r>s», ,I IIII,I , CChheevvaalliieerrss ddee ZMylaallttee,, iinn <«<LLa a NNoouuvveellllee-' RReevvuuee>»>, , ttoommoo LLXXXXIIVV, ,
11997788,, pppp. . 228855--229944. . IIll tteemmaa èè ssttaattoo ssiinntteettiiccaammeenntete r irpipreressoo d daalllolo 11889922, , pppp.. 446688--449922 ee 770077--773311.. IInn uunnaa aannnnoottaazziioonnee a alll'li'ninizizioio s is i
sstteessssoo aauuttoorree iinn T Trirpipoolil.i .C Cityit,y O, Oasaissi sa anndd H Hinitnetrelralnadn.d R. eRfeleflcetciotionnss o onn aaffffeerrmmaa:: <«C<Cese sp apgaegse ss osnont tt itriéréees sd d'u'unn vvoolluummee qquuee llaa ffaammilillele d duu
tthhee OOlldd CCiittyy 11555511 ttoo tthhee PPrreesseenntt,, iinn <«<AAnnnnuuaall RReeppoorrt>t»> ddeellllaa SSoocciieettyy rreeggrreettttéé MM.. FFférarauudd c ocmomptpet ep upbulbielri esro usos upse up>eu>». ,
ffoorr tthhee LLiibbyyaann SSttuuddiieess,, IIXX,, 11997777--11997788,, pppp.. 5 533--5544. . ((1100)) VVeeddii nnoottaa 77,, ssuull llaavvoorroo v veeddi in noostsrtar ar erceecnesnisoinoen ein i n< <«OOrriieenntete
((66)) VVeeddii nnoottaa 2255.. MMooddeerrnnoo»>,> L, LIXIX, ,1 199779,9 ,p p. . 665588.. LLoo ssttuuddiioossoo lliibbiiccoo,, ddooppoo a vavere r
1122
