Table Of Content1
Vi. VUOSIKER,TA Erikoisnumero 1
P.
»Ei valtion muoto, vaan sen
kansalaisten henki on kansan-
allan perustus.»
(Moeller van der Bruck.)
SMK.
2
Aikakauslehti Siniristi.
Lapuanliike ja talonpoikaismarssi kesällä 1930 loivat tuneitten kansalaistemme myötätuntoa ja kannatusta
maassamme perustuksen uudelle isänmaalliskansal- kautta maan.
liselle näkemykselle. Kun sitten keväällä 1931 eräit- Kun kuitenkin useilla tahoilla on valitettu, että
ten Lapuanliikkeen jäsenten aloitteesta ja toimesta »Siniristio on maassamme sittenkin liian vähän tun-
tahdottiin julkaista eräitä uuteen, syvällisempään nettu, mikä johtuu siitä, ettei lehtemme takana ole
kansalliseen herlitykseen tähtääviä kirjoja, joissa pal- mitään erityistä poliittista ryhmää eikä liioin mitään
jastettiin kaikissa maissa työskenteleviä kansainvälisiä yhdistystäkään, joten kaikilla paikkakunnilla lehdel-
turmiollisia kulissientakaisia voimia, niin osoittau- lämme ei ole asiamiehiä eikä sitä ole kaikkialla muu-
tui, ettei tällaisille julkaisuille saadakaan kus- tenkaan saatavana, olemme julkaisseet tämän »Sini-
tantajaa. Tämä johti Kustannusosakeyhtiö Vasaran ristin» propagandanumeron tehdäksemme lehtemme
perustamiseen sellaisten julkaisujen kustantamista entistä yleisemmin tunnetuksi. Tämä numeromme le-
varten, mitkä ennen kaikkea salakähmäisten; kulis- viää nyt kautta maan 60,000 kappaleen suuruisena
sientakaisten kansainvälisten voimien julkisuuteen- painoksena, ja siihen on otettu eri vuosilta valikoima
vetämisellii ja niiden todellisen luonteen paljastuksella sellaisia kirjoituksia »Sinirististä», joista lehtemme
palvelevat uuden kansallisen herätyksen, kansakoko- ja julkaisutoimintamme aatteellinen, kansallinen perus-
naisuuden ja -yhteyden, siis yhteisen isänmaan asiaa. tus käy selvimmin ilmi. Tarkoituksenamme on herät-
Samana vuonna Kustannus-Oy. Vasara julkaisi tää suuressa yleisössä mielenkiintoa näitä aatteita ja
ensimmäisen kustannustuotteensa ja sen jälkeen on pyrkimyksiä kohtaan saadaksemme niille yhä laajene-
julkaisutoiminta säännöllisesti jatkunut.(cid:9) Koska vaa kannatusta. Asiamiehiä otamme lehdellemme ja
kuitenkin yksin omaan kirjoja julkaisemalla kansal- kustantamillemme kirjoille sellaisille paikkakunnille,
lista uudistusta tarkoittava toimintamme olisi tullut missä niitä ei ennestään ole olemassa. Samoin on ha-
varsin yksipuoliseksi ja jäykäksi, päätettiin samalla lukkailla tilaisuus tukea „Siniristiä“ merkitse-
ryhtyä julkaisemaan' isänmaalliskansallista poliittista milliä Kustannus-Oy. Vasaran kannatusosak-
taistelulehteä, jossa järjestelmällisesti pyritään taiste- keita, joiden nimellisarvo on Smk. 100:—.
lemaan niitä kulissientakaisia salaperäisiä voimia Pyrkimyksenämme on luoda tälle työllemme myös
vastaan, jotka jo siihen aikaan olivat meidänkin maas- mahdollisimman laaja käytännöllinen kansallinen pe-
samme saaneet vahvan jalansijan. Vapaamuurarius, rUstus, tämä sitäkin suuremmalla syyllä, koska on osoit-
kansainvälisen juutalaisen maailmanvaltiuspolitiikan tautunut, että »Siniristi» ja julkaisutoimintamme on
ja suurfinanssin taistelujärjestö, oli jo kymmentä määrättyj en taloudellisten ja poliittisten piirien taholla
vuotta aikaisemmin päässyt pesiytymään maahamme, herättänyt ankaraa vastustusta. Mutta niinhän on ollut
jossa se sitä ennen oli ollut kielletty. Varsinkin asianlaita kaikkialla muuallakin, missä yltiövapaamie-
teollisuus- ja liike-elämän johtavat piirit sekä libe- linen ja muu kansainvälinen, epäkansallinen, hajoit-
ralistiset virkamiespiirit — siis kuten marxilaisissa tava vaikutus on määräävänä. Aikakautemme yleinen
liikkeissäkin, materialistisen maailmankatsomuksen henki on kuitenkin kansallisen uudistuksen ja kansalli-
edustajat — olivat ennen pitkää Suomessakin joutu- sen vapauden henki isiltä perittyjen, historiallisten
neet kokonaan kansainvälisen vapaamuurariuden mää- elämänarvojen pohjalla, ja senmukaista herätystyötä
räysvallasta riippuvaisiksi. Maan asioista määräsivät on tehtävä, ettei kansamme äkkiarvaamatta joutuisi
Suomen Suurloosin ja Ruotsin Suuren Maaloosin Suo- sellaisten tosiasioiden eteen, joihin sen joka tapauk-
messa toimivan tytärloosin johdot, jotka olivat mie- sessa on joko ennemmin tai myöhemmin merkittävä
hittäneet jäsenillään Suomen huomattavimmat talou- kantansa.
delliset järjestöt, kaupalliset keskuselimet sekä Suo- Määritelläksemme siis vielä kerran lyhyesti »Sini-
men valtionpankin johdon. ristin» tarkoituksen, se on kansamme elinjuuria kalva-
Tällaisen asiaintilan vallitessa alkoi Kustannus-Oy. vien ja kansakunnan eheyttä uhkaavien voimien pal-
Vasaran julkaisema kansallispoliittinen taistelulehti jastaminen ja vastustaminen sekä toiselta puolen kai-
vuoden 1932 alusta lähtien kerran kuukaudessa ilmes- ken sen positiivisen ja rakentavaa työn edistäminen,
tyä, *aluksi »Tapparamies*-nimisenä ja vuoden 1934 mikä johtaa elimellisen suomalaisen kansallisvaltion
alusta nykyisellä nimellään »Siniristi». Lehti on vuosi luomiseen. Tässä suhteessa on »Siniristillii» vielä suuri
vuodelta kehittynyt ja saanut yhä lisääntyvässä mää- ja laaja taival edessään. Mutta tällaisen tehtävän
rässä osakseen valistuneitten ja kansallisesti valveu- (Jatk. siv. 12)
8
Bolshevismin eteneminen Suomessa
Laillisuusrintamasta kansanrintamaan.
Maaperän muokkaaminen sitä bolshevistista että sivistynyt kansanluokka oli luOpunut aatteet-
kansanrintamaa varten, jonka olemassaolo meidän- lisen suomalaiskanSallisen sivistys- ja valistustyön
kin maassamme nyt on todellisuus, ei ole tapahtue vaatimuksista ja tehnyt suomalaisuuden harrastuk-
nut, niinkuin moni olettaa, vain viime kuukausien sestaan puoluekeppihevosen oman luokkansa etu-
tai viime vuosien. aikana. Se kehitysjakso, jonka pyyteiden ajamiseksi. Tämä oli suoranainen rikos
päätepisteenä sanottua kansanrintaniaa voidaan vähäosaista, tai oikeammin, osattomaksi jäänyttä
pitää, on meillä niinkuin muuallakin Euroopassa kansnnosaa kohtaan. Se rikos oli niin raskas, että
saanut alkunsa jo vuosikymmeniä sitten. Suomessa se vaati raskaan rangaistuksenkin: Suomen kansan
voidaan ajankohtana pitää 1880-luvun loppupuo- oli kannettava kansalaissodan häpeä juuri vapau-
liskoa, jolloin »löyhä liberalismi» rupesi valtaamaan tensa ja itsenäisyytensä aamunkoitossa.»
itselleen yhä enemmän alaa kansallisuusaatteen Tämä on se yleinen tausta, jota vastaan nykyi-
kustannuksella. Olemme eräässä aikaisemmassa, F. nen kansanrintamamuodostuskin on nähtävä. Se
V. Jalanderin elämäntyötä koskevassa muistokir- »löyhä liberalismi», joka jo 1880-luvulla alkoi var-
joituksessa hahmoitelleet tätä ajankohtaa ja siihen sinaisen hävitystyönSä ja jonka ansiosta meidän
liittyvää kehityssuuntaa seuraavin sanoin: kanSamme olemukselle vieras juutalainen luokka-
»Loitotessaan kansasta ja halveksiessaan kansan- taisteluoppi pääsi kansamme keskuuteen pesiyty-
valtaisuuden periaatetta silloinen virallinen 'suo- mään, on jälleen asettamassa kansamme arvaa-
malaisuus' jätti kansanvallistustyön rintamaan tyh- mattomien, kohtalokkaiden ratkaisujen eteen.
jän aukon, missä juuri niihin aikoihin 'ulkoatuodun Suuri ki ert oliike kansojen orjuuttami-
löyhän liberalismin' mukana maahamme saapunut seksi kansainvälisen juutalaisuuden ja bolshevis-
marxilaisen sosialidemokratian siemen löysi itsel- min johdon alle vyöryy yli maitten ja mannerten.
leen otollisen maaperän ja rupesi siinä itämään ja Kun bolshevismin eteneminen Espanjassa on
versomaan. Suomalaisen työläiskansan sivistys- tyrehtynyt, on j uutalaisbolshevististen j ohtoelinten
pyrkimyksistä ei kukaan huolehtinut, sillä Jalan- huomio yhä enemmän kääntynyt Pohjolaa kohti.
cLtrin sanojen mukaan 'virkavalta ja rahavalta Täällähän marxilaisuus ja »löyhä liberalismi»'ovat
niin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessä pu- jo vuosikymmeniä suorittaneet hävitystyötätin;
vussa' oli todellakin muodostunut 'kovaksi ylitnys- Viime vuosina Suomessa muodostettu n.s. lailli-
Vallaksi, joka käytti kaikkia keinoja asemansa suusrintama eli »Kivimäen linja» ei ollut mitään
säilyttämiseksi'. Näin varsinainen rahvas jo alun muuta kuin tuon saman kehityssuunnan mää-
perin vieroitettiin pois suomalais-kansallisten kysy- rätty etappi, vaikka meillä laajoissa piireissä kuvi-
mysten harkinnan ja ratkaisun piiristä ja työn- teltiin, että kysymys oli pelkästään lain kirjaimen
nettiin kokonaan syrjään, jolloin marxilaisuus n.s. suojelemisesta »rikollista lapualaisuutta» vastaan!
työväenliikkeen muodossa valtasi siitä nopeasti Kotoiseen laillisuusrintamaan onnistuttiin vähi-
itselleen vankan kannattajajoukon. Kun sitten tellen kytkemään kaikki poliittiset puolueet Ja
entiset kansanvaltaisuuden halveksijat olivat pa- vaikka parin vuoden laillisuusmenon jälkeen tuon
koitetut 'luopumaan 'harvainvallastaan' ja uuden suunnan varsinaiseksi päämääräksi julistettiin
yhteiskuntamuodon voimaantultua tunnustamaan »pohjoismaisen rauhanblokin» luominen, eivät sil-
ja hyVäksymään kansanvaltaiset periaatteet yleis- mät sittenkään avautuneet näkemään, mistä todel-
päteviksi niin yhteiskunnallisten kuin valtiollis- lisuudessa oli kysymys. Arveltiin-vain, että onhan
tenkin asioiden ja kysymysten hoidossa ja ratkai- se -skandinaavinen suuntaus sinänsä hyvä juttu —
sussa, heillä oli vastassaan työväestön keskuuteen vientimme lisäämistähän se ensi sijassa tarkoitti!
muodostunut kansainvälisen johdon alainen taaja Kansamme tuuditetiin siihen uskoon, että tässä ei
rintama, joka julisti ja vaati 'vapautta, veljeyttä ollut kysymys' muusta kuin kaupanteosta ja rau-
ja tasa-arvoisuutta', omaisuuksien tasajakoa, 'riis- hanasian ajamisesta. Kuka•ei sellaista kannattaisi!
täjäluokan' tuhoa, köyhälistön oikeuksia ja sosiali- Niinhyvin kansainvälinen juutalainen kapita-
demokratian valtaanpääsyä kansakunnan kaik- lismi kuin kansainvälinen juutalainen -marxilai-
kien muiden elä mänilmausten ylitse, jopa niiden suus, mitkä marssivat käsi kädessä, ovat sen jäl-
tuhonkin kustannuksella. Tässä oli kosto siitä, keen skandinaavisen suuntauksen hahmOssa osa.
4
taneet meitä kohtaan yhä lisääntyvää »suosiota». marxilaisia. Kyllä pettureita on muillakin rin-
Saimme yhtäkkiä kunnian nähdä vierainamme tamilla. Niitä ei vain huomata, sillä kansamme on
Skandinavian maiden kolme marxilaista pää- loppumattoman poliittisen valhepropagandan ansi-
ministeriä. Meitä suosi tiheillä käynneillään Ruot- osta äärimmilleen turtunut. Ja suurimmat houkkiot
sin vapaamuurarien ja »oikeiston» johtaja amiraali pysyttelevät ja toimivat salassa. Minkätähden
Lindman. Esitettiin kaikenlaisia ehdotuksia »talou- esimerkiksi vapaamuurarius olisi salainen järjestö,
dellisen yhteistyön» tehostamiseksi. Suhteet mei- ellei juuri jäsentensä tekojen peittämiseksi!!
dän ja »rauhanblokin* välillä muodostuivat niin Mikä tulee olemaan laillisuus-kansanrintaman
kiinteiksi, että lopuksi aikaansaatiin yhteistoimin- seuraava askel? Siitä ovat lehdet, vaikka peitetyin
taa aseteollisuuden alalla —pohjoismaiden »puolu- sanoin, jo kirjoittaneet. N.s. Oslon sopimuk-
eettomuuden» turvaksi — ja ruvettiin jo puhumaan sesta eräiden pienten valtojen taloudellisesta
ja kirjoittamaan yhteisistä asevaras toistakin! yhteistoiminnasta, mitä sopimusta tähän mennessä
Suurella juhlallisuudella kaikki poliittiset puo- on pidetty tyhjänä paperilappuna, on yhtäkkiä
lueemme »väriin katsomatta» julistautuivat tämän tehty »suurpoliittinen» juttu. Tuon sopimuksen
uuden suuntauksen »kannattajiksi». Hra Kivimäki ympärille olisi muka rakennettava uusi »talou-
sai eräissä piireissä jopa »valtiomiehen» maininnan. dellisen yhteistoiminnan järjestelmä», mihin osallis-
Vieläpä koko suomalaisuusrintamakin, joka oli tuisivat alkuperäisen Oslon sopimuksen valtiot:
ollut taistelevinaan skandinavismin hahmossa Hollanti, Belgia, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi.
tapahtuvaa ruotsalaiskansainvälistä solutustyötä Tehostetaan, että tässä on kysymys »demokraat-
ja vallantavoittelua vastaan, nyökäytti hyväksy- tisesta» yhteistoiminnasta. »Demokraattiset mo-
västi päätään tälle uudelle suuntaukselle. narkiat», joiden seuraan Suomikin nyt — Holstin
Kun kansamme tällä tavalla oli saatu tuudite- kumarrusmatkan jälkeen Moskovaan — enemmän
tuksi siihen uskoon, että Suomi vihdoinkin oli kuin ennen luetaan, ajavat yhteistä »rauhanpoli-
»löytänyt» ainoan oikean ulkopoliittisen suuntauk- tiikka» Eden-Litvinoffilaisen kansainliittopolitii-
sensa, tapahtui Holstin käynti Moskovassa. Se ei kan tyyliin, jonka »rauhanpolitiikan» tuoreimpana
herätänyt enää juuri mitään huomiota. Päinvastoin ilmauksena on mainittava Tanskan pääministerin
pidettiin sitä jo miltei luonnollisena asiana. Ja Stauningin jokin aika sitten esittämä lausunto,
vaikka Holsti kotiinpalattuaan eräälle pääkaupun- ettei hän eikä hänen hallituksensa halua kuulla
gin lehdelle antamassaan haastattelussa avomieli- puhuttavan mistään Pohjoismaiden yhteisestä puo-
sesti tunnusti, että »käynnistäni Moskovassa sovit- lustusliitosta. Hoitakoon kukin omansa! Samalla
tiin jo viime syksynä keskusteluissa pääministeri ilmoitetaan, että Sandler on luopunut matkustus-
Hanssonin ja ulkoministeri Sandlerin kanssa Tuk- aikeistaan Moskovaan. Hän on sen sijaan mennyt
holmassa», ei sekään herätänyt mitään huomiota. Lontooseen ja Pariisiin — puhumaan meidänkin
Ei mikään herätä enää huomiota, puolestamme »rauhanasiassa». Suomen ulkominis-
sillä nyt Suomen poliittiset puo- teri on puolestaan jo suorittanut yhteisen tehtä-
lueet on jo täydellisesti kytketty vän »blokin» ja koko muun »demokraattisten mo-
kansäinvälisen juutalaiskapita- narkiojen. rauhanrintaman» (bolshevistisen kan-
lismin. ja kansainvälisen juuta- sanrintaman) puolesta: Suomi on avannut
laisbolshevismin talutusnuoraan. tien Moskovaan!
Suomen johtavista poliittisista henkilöistä teh- Näin siis maamme yhä kiinteämmin vedetään
dään marionetteja, joita hypitellään langan päistä kansainvälisen juutalaiskapitalismin ja poliittisen
nykimällä. Ja nuo langan päät johtavat Mosko- bolshevismin talutusnuoraan. Suomea pidettiin en-
van, Lontoon, New Yorkin, Pariisin ja Tukholman nen länsimaisen kulttuurin etuvartiona idän pimeitä
juutalais- ja bolsheviikkikortteleihin. Kulta ja voimia vastaan. Nyt on asemamme ja tehtävämme
kauniit houkutukset ovat olleet voimakkaampia muuttunut: Suomesta on tulemaisillaan länsi-
kuin puolueiden johtajien rehellisyys ja kauko- maisen juutalaisuuden ja vapaamuurariuden silta
näköisyys. Ja vaikka emme tahtoisikaan syyttää moskovalaisen juutalaisuuden ja bolshevismin
ketään kansan asian tiet o i s e s t a pettämi- kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan tehostami-
sestä, on bolshevistinen kansanrin- seksi ja lujittamiseksi.Suomen ylitse ja Suomen
tama meidän maassamme nyttem- kautta kulkevat nyt itää ja länttä yhdistävät säi-
min tapahtunut tosiasia. Ja sitäpaitsi: keet, joiden päätepisteinä on Moskova, Lontoo,
kyllä tietoisiakin pettureita on olemassa. On turha Pariisi ja New York. Suomesta on tullut rengas
tässä yhteydessä ruveta erityisesti syyttelemään siinä »demokraattisessa» suurvaltapolitiikassa, jota
5
Kansallisen politiikan
filosoofiset perusteet.
Kun kansanvallalla, demokratialla, täytyy ymmär- Sillä vararikolla, minkä uudenaikainen, parlamen-
tää kansantahdon ilmenemistä valtion johdossa, niin tarismiin sidottu demokratia on tehnyt, on pohjim-
todellisimman demokratian tunnusmerkkinä ei suin- mainen syynsä siinä, että se perustuu liberalistis-
kaan ole se m u o t o, millä tavalla tämä tahto ilmenee, individualistiseen maailmankatsomukseen. Sen mu-
vaan se 1 a a j u u s, miten suuressa määrässä kansan- kaan yksilö käsitetään ensisijaiseksi tekijäksi yhteis-
tahto pääsee kansakunnan ja valtion elämässä todella kunnassa, valtio toisella sijalla olevaksi. Seurauksena
vaikuttamaan. Ja mitä demokratian toteuttamiseen on ollut kaikkien taistelu kaikkia vastaan ja poliitti-
tulee, niin M o eller van der B r u c k esittää teok- nen rappiotila, sellaisena kuin se nykyaikana ilmenee
sessaan »Das dritte Reich» aivan oikein, ettei vaiti o- ja jonka äärimmäisenä seurauksena on kaikki hajoit-
muot o ole demokratian toteuttamisessa ratkaiseva tava bolshevismi. Tätä tilannetta luonnehtii Saksan
seikka: »Nicht• F o r m des Staates, sondern der valtakunnansanomalehdistön päällikkö tri Otto D i e t-
G e i s t seiner Biirger macht Demokratie aus» (ei ri c h sukkelasti: »Die sogenannten unsterblichen
valtion m u o t o, vaan sen kansalaisten henki luo Ideen des Liberalismus sind die Ideen, an denen die
demokratian.) Tällainen todellinen demokratia on Völker sterben.» (Liberalismin ns. kuolemattomat
nyt uudessa Saksassa toteutettu. Sillä onhan päivän aatteet ovat ne aatteet, joihin kansat kuolevat.)
selvää, kuten jo edellä huomautettiin, että vallassa- Tietoisena siitä, että elinvoimaisen ja menestyksel-
olevat parlamenttaariset demokratiat ovat kansan- lisen politiikan täytyy niin paljon kuin mahdollista
tahdon ilmentäjinä pelkkää huijausta. Todellisuu- rakentua yhtä kestävään ja elinvoimaiseen filosofiaan,
dessa niissä ilmenee vain tyypillinen puoluediktatuuri, saksalainen kansallissosialismi pyrkii määrätietoisesti
johon usein liittyy vielä likainen »lehmäkauppamene- antamaan politiikalleen lujan filosoofisen perustuk-
telmä», kuten jokainen on voinut vuodesta vuoteen sen. Tästä kysymyksestä piti valtakunnansanomaleh-
toistuvat esimerkit silmäinsä edessä meilläkin todeta. distön päällikkö tri Dietrich syksyllä 1934 Kölnin yli-
Mutta Hitler Saksassa käyttää valtaansa niiden val- opistossa hyvin huomattavan esitelmän täysilukuiselle
tuiuksien nojalla, jotka 90 % Saksan kansasta on kuulijakunnalle, jonka muodostivat tiedemiehet ja
hänelle antanut. Hän ei siis ole diktaattori tämän filosoofit. Tämä esitelmä on ilmestynyt painosta
sanan vanhassa historiallisessa merkityksessä, vaan nimellä »Die philosophischen Grundlagen des National-
ainoastaan kansan valitsema, diktatoo- sozialismus» (Kansallissosialismin filosoofiset perus-
risella vallalla varustettu kansan- teet), ja sitä suositellaan luettavaksi kaikille niille,
t a h d o n t o t e u t t a j a. Tätä asiantilaa ei pie- jotka saksalaisen kansallissosialismin suhteen tahto-
nimmiissäkään määrässä horjuta se tosiasia, että hän vat välttyä tavanmukaisesta typerästä lörpötyksestä
on kansaansa syövyttänyt sen tahdon, joka hänen ja yhtä typetästä sanomalehtikirjoittelusta, voidak-
valtioaatteeseensa sisältyy. Todistaahan se vain hänen seen sen sijaan hankkia itselleen vähäisen perustietoja
valtiomieskykyjensä suuruutta, että hän on vallan- siitä, mitä uusi poliittinen ideologia todella tarkoittaa.
käytössään pystynyt toteuttamaan juuri sen oikean, Tässä kösketellaan vain tämän opin muutamia kes-
mitä hänen kansansa on kaivannut. keisimpiä kohtia.
Genevestä käsin johtaa Litvinoff, Pariisista Leon tajat, vaan monen monet muut, jotka vieläpä
Blum sekä New-Yorkista ja Lontoosta käsin juu- »kansallisuusasiaan» vedoten sokeasti heittäyty-
talaispankkiirit. vät bolshevistista kansanrintamaa palvelemaan.
Kautta vuosikymmenien jatkunut suuri k i e r- Sentähden on valistustyö kansamme herättä-
t oliik e kansamme ja koko Pohjolan saattami- miseksi nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen. Ellei
seksi juutalaismarxilaisen suurpääoman vaikutus- kansaamme saada ajoissa heräämään, voi suuri
vallan ja johdon alaisuuteen on saavuttamaisil- kiertoliike muuttua suureksi peri-
laan huippukohtansa. Tanssi mammonalle pys- k a d o k s il Niin ei saa tapahtua! Kansa on
tytetyn »kultaisen vasikan» ympärillä kiihtyy saatava hereille oman itsensä sekä vapautensa,
kiihtymistään. Siihen eivät osallistu enää vain itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa valvo-
marxilaisuudelle elämänsä pyhittäneet puoluejoh- j aksi ja vartij aksi!(cid:9) 2'. 8.
6
Materialistiseen ajatteluun pohjautuvan liberalisti- liberalistisille periaatteille rakennetuissa yhteiskun-
sen yksilöllisyysopin (individualismin) vastapainoksi nissa johtanut hirvittävän epäkohtiin, sitähän ei voi
Dietrich asettaa korkeammalle siveelliselle ja aatteel- kukaan ajatteleva ihminen kieltää. Häikäilemätön
liselle perustukselle pohjautuvan y,1 e i s m a a i I- itsekkyys, mädännäisyys, tapainturmelus, varkaudet,
m allisuu den (universalismin) kansallissosialis- jättiläiskavallukset ja poliittinen rappiotila kohtaavat
tisen ajattelun lähtökohdaksi. Kuitenkin on heti huo- meitä joka suunnalta. Ja jos seurataan maailman
mattava, ettei Dietrich »universalismilla» tarkoita sitä liberalistista sanomalehdistöä, niin se muodostaa
keinotekoisesti kokoonkyhättyä »inhimillisen yhteis- yhden ainoan kiehuvan valhekattilan. Nämä ovat
kunnan» kokoomuskäsitettä, joka syntyy johtamalla liberalismin hedelmiä parlamentaarisesti hallituissa
ihmiset ulkonaiseen yhteyteen toistensa kanssa — »demokraattisissa» maissa. Ja niin oli ennen Saksas-
vaan sitä ihmisten keskeistä sisäistä yht ey t- sakin. Se mädännäisyys, mitä siellä vielä esiintyy,
t ä, joka on saanut parhaan ilmauksensa meilläkin esiintyy melkein poikkeuksetta niissä piireissä, jotka
jo tunnetuksi tulleessa sanassa k a n s a y h t e y s. ovat olleet ja yhä edelleen ovat kansallissosialismin
Hän lähtee siitä, että ensisijainen merkitys on juuri periaatteellisia vastustajia, ja ennen kaikkea siinä
tällä. Ihminen yksinään ei ole mitään. Elämä muo- hengessä, mikä on juutalaisuudelle ja poliittiselle
dostuu yksilön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaiku- katolilaisuudelle luonteenomainen. Ja mitä. Saksan
tuksesta. Vasta yhteyselämässä ja sen välityksellä sanomalehdistöön tulee, niin olen jo .useita vuosia
ihminen saa tehtävänsä. Hänen elämänsä tulee täy- seurannut sitä ja saatan täydellä syyllä väittää, ettei
delliseksi yhteyselämässä. Tämän yleismaailmallis- ainoatakaan kertaa Hitlerin valtaantulon jälkeen
filosoofisen ajattelun tieteellistä perustusta käsitelles- Saksan sanomalehdissä ole esitetty toisista maista
sään Dietrich viittaa mm. filosoofi Johannes R e h m- sellaisia valheita kuin melkein päivästä päivään esim.
k e e p, joka teoksissaan »Philosophie als Grundwissen- Skandinavian maiden sanomalehdistössä Saksasta
schaft» (Filosofia perustieteena) ja »Grundlegung der esitetään. Usein kuullaan sellainenkin väite, että
Ethik als Wissenschaft» (Siveysopin perustus tie- Saksan sanomalehdistöltä puuttuu sananvapaus. Tämä
teenä) todistaa ankaran tieteellisesti, että individua- on siinä määrin totta, että Saksan sanomalehdistöltä
listinen käsitys ihmisestä on väärä. Rehmke korostaa puuttuu valehtelun vapaus, mikä vapaus rehoittaa
jyrkästi, että varsinainen tapahtuma maailmassa on kaikissa niissä maissa, missä juutalaishenkinen val-
yleinen tapahtuma, vaikka se täyttyy yksilöitten heellisuus vallitsee lehdistöä. Mutta Saksan sanoma-
välityksellä. Hän vaatii sen vuoksi, että filosofian lehdistöllä on kaikki se vapaus, minkä se yhteiskun-
on luovuttava teoreettisesta uinailustaan ja usein taa ja valtiota rakentavassa mielessä tapahtuvalle
sanoilla ratsastamisestaankin ja tultava toimi n- toiminnalleen tarvitsee. Sananvapautta toisarvoisten
n a n filosofiaksi, tosiasioiden filosofiaksi. Näi- kysymysten käsittelyssä Saksan sanomalehdistöllä
hin tosiaioihin kuuluvat juuri yhteyselämä, rodut, on aivan tarpeeksi vastapainoksi sille valheellisuu-
kansakunnat, kansat historiallisina ja aineellisina delle, mikä muiden maiden sanomalehdistölle on niin
todellisuuksina. Nämä ajatukset hyväksyen Dietrich luonteenomaista. Ja joka tapauksessa sananvapaus Sak-
toteaa nyt, että saksalainen kansallissosialistinen poli- sassa on suurempi kuin esim. Suomessa, missä ns. kiiho-
tiikka filosoofisen perustuksensa puolesta rakentuu tuslain avulla on hankittu mahdollisuus mielin määrin
rotubiologiaan pohjautuvaan yleismaailmallis-elimel- sekaantua lausuntovapauteen ollenkaan piittaamatta
liseen ajatteluun. Tämä yleismaailmallis-orgaaninen mistään yhdenmukaisista objektiivisista perusteista.
valtiokäsite saa valtioelämän perustuk- Vastatessaan vapautta koskevaan kysymykseen
s ena luonnollisen ratkaisunsa kansayht ey den universalistisessa yhteiskunnassa tri Dietrich päät-
opissa. Siis valtioelämän perustuksena ei ole yksilö, telee seuraavasti. Yleismaailmallisen katsantokannan
kuten individualistisessa maailmankatsomuksen: a. mukaan on yhteyselämä ensisijainen. Yksilöllä on
Dietrich viittaa myös siihen, etteivät muutkaan vas- parhaat elämänmahdollisuudet siinä työssä, minkä
taavat tieteet ota yksilöä lähtökohdakseen. Niin esim. yhteisö suorittaa. Hän on tämän ensisijaisen tekijän
oikeustieteet ja kansantaloustiede johtavat periaat- osa, ja sen vuoksi hänen tulee saada vapautensakin
teensa yleisistä näkökohdista eivätkä yksilöllisistä. tältä yhteisöltä. Seurauksena siitä on, ettei hänen
Jos nyt kysytään, millainen eetillinen kuva saa- vapauttaan tarvitse rajoittaa millään muulla tavalla
daan tästä yleismaailmalliselle perustukselle rakenne- kuin ainoastaan sikäli, ettei tuo vai a is vahingoita
tusta yksilön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaiku- kokonaisuutta. Mutta koska hän itse on osa koko-
tuksesta, niin sukeltautuu heti esiin kysymys, millai- naisuudesta, niin hänhän itsekin joutuu osalliseksi
seksi ns. yksilöllinen vapaus kansallissosialistisessa edusta, mikä sisältyy siihen, että hänen vahingoit-
valtiossa muodostuu. Että tämä vapaus on tamisvapautensa sidotaan.
7
Mitä J. V. Snellman tarkoitti.
J. W. Snellmaniin vetoaminen on viime vuosina tullut mään: valtion auktoriteettia ja kokonaisuutta oli tehos-
muotiasiaksi varsinkin niissä piireissä, joissa todelli- tettava yksilöidenkin onnen ja menestyksen ehtona.
suudessa kaikista vähimmin hänen aatteistaan ja kan- Kansa lisuus, siveellisyys, isänmaallisuus — siinä se aat-
sallisesta elämäntyöstään välitetään: puoluepukarien teellinen kolminaisuus, jonka Snellman kohotti näkö-
piireissä. Snellman saa yhä uudestaan palvella tarkoitus- piiriimme sillä tavalla, että häntä täydellä syyllä on
periä, jotka olivat hänen hengelleen ja olemukselleen nykyisinkin pidettävä »uuden suunnan» suurena esi-
täysin vieraita. On niin helppoa valjastaa kansallinen kuvana.
suurmies raihnaisten puoluerattaiden eteen —. Edistys- Vuonna 1846 Saima-lehdessä julkaisemassaan kirjoi-
mielinen pomomies selittää, että Snellman oli taattu tuksessa »Kunnon mies» Snellman sattuvasti hahmoit-
»liberaali», oikein lainisuusrintamaideologian esitaistelija. telee koko poliittisen elämänkäsityksensii: »Ei ole helpoin
Ruotsalaisen »kansanpuolueen. herra todistelee, että jos asia olla kunnon mies, vaikka monikin saa käydä kunnon
Snellman vain olisi elänyt, niin varmasti hän olisi aset- miehestä huolimatta siitä, ettei ole milloinkaan edes
tunut taistelemaan kansallisvaltioaatetta ja yliopiston aavistanut, kuinka vaikeata se on. Seikka voitaneen
suomalaistamista vastaan. Kokoomukselainen johtomies määritellä näin: kunnon mies on se, jonka sanat ja teot
luulee, että Snellman kinolisi asettunut »kokoavan pankki- eivät poikkea hänen vakaumuksestaan, eivät perustu mui-
herra-lhanteen, kannalle, ja eräs sosialidemokraattinen hin vaikuttimiin kuin totuuteen ja oikeuteen.» Ja- on
kynäilijä todistelee vakavissaan, että Snellman oli hurs- kirjoitettu kuin näitä päiviä varten, kun Snellman-
kas ja oikeaoppinen »marxilaishegeliläinena amassa kirjoituksessaan toteaa: »Julkisessa elämässä ...
»Mitä Snellman tarkoitti. — sen on hänen valtava, voi määrätty yhteiskunnallinen asema sinänsä merkitä
alkuvoimainen personallisuutensa meille ilmentänyt ... kaiken oman vakauinuksen kieltämistä. Näin käy sitä
Totuudenetsijänä J. W. Snellman oli suuri vallankumouk- helpommin, mitä rappeutuneempi yhteiskuntajärjestys on.»
sellinen. , Hänen vallankumouksellisuutensa perustui »Voipa olla olosuhteita sellaisiakin, joissa mielivalta lainaa
hänen alkuvoimaiseen oikeudentuntoonsa ja lain sinelin
totuudenrakkauteensa, kahteen ominaisuu- Aikakautena, jolloin »mielivalta lainaa lain sinetin»,
teen, joita kallisarvoisempia yksilön ja kansakunnan joh- vaaditaan todellista uhrimieltä, sankarillista taistelu-
tajan ei voida ajatella omaavan. Snellman ei jaksanut tahtoa, jos mieli säilyttää Suomi Suomena. Kuta enem-
kantaa sitä häpeää, että Suomen kansaa sorrettiin. män toiset ulnallevat ja keinottelevat, sitä enemmän on
Snellman oli suuri isanmaanystävd. Hänen povessaan niiden valvottava ja taisteltava, jotka tuntevat sisim-
paloi isänmaanrakkauden tuli, joka toisinaan roihusi mässään oikeuden ja totuuden velvoituksen. Vasta se,
valtavana, taivaita tavoittelevana lieskana. Yhtä var- joka on valmis jotakin uhraamaan, voi tajuta, mitä mer-
masti kuin alkeellinen oikeudentunto vaati, että Suomen kitsee olla »kunnon mies» ja kuinka vaikeata on olla
kansa saisi kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, yhtä »kunnon mies». Inhimillisenä personallisuutena, siveelli-
varmasti Suomi ei voinut säilyä ja kehittyä Suomena ellei senä taistelijana ja kansallisena herättäjänä J. W. Snell-
maata varjeltu kaikilta salakavalilta ja petollisilta hyök- man on Suomen suurmies, joka jatkuvasti kykenee innoit-
käyksiltä, yhden tekevää, tulivatko ne sisältäpäin,idästä tamaan kansallisesti valveutuneita kansalaisiamme ja
tai lännestä. ennen kaikkea kansalliseen tietoisuuteen herännyttä
Snellman oli Suomen ensimmäinen todellinen kansal- nuorisoa epäitsekkääseen ja jaloon taisteluun tämän
linen sosialisti! Hän käsitti valtioperiaatteen niin kuin maan ja kansan onnen ja menestyksen puolesta.
vain suuret kansalliset johtajat sen kykenevät kitsittä- T. S.
Tri Dietrich korostaa erityisesti, että kansallissosia- heikomman tai 'vähemmän häikäilemättömän yksilön.
lismi maailmankatsomuksellaan ei ainoastaan Mutta se filosofia, johon kansallissosialismi perustuu,
hyväksy ja tunnusta yksilöllistä asettaa y h t e i s t y ö n olemassaolon perusedelly tyk-
vapautta, vaan myös mitä suurim- seksi. Ja ken on objektiivisesti seurannut elämää
massa määrin koettaa edistää sitä. muissa maissa ja samalla sitä rakennustyötä, mitä
Tämän se tekee täysin tietoisena siitä, että jokainen Saksassa on tehty ja tehdään Hitlerin valtaantulon
yksilön tuoma voimanlisä on myös kokonaisuuden jälkeen, hän voi huomata — jos tahtoo huomata —
voimanlisä. Ja juuri tässä kokonaisuuden ja yksilön sen avaruuksiin asti ulottuvan eron, mikä oa edellisten
välisessä vuorovaikutuksessa on kansallissosialistisen poliittisen ja sivistyksellisen mädännäisyyden ja kan-
ideologian ydin. Se vaatii yksilön koko voimapanok- sallissosialistisen Saksan poliittisesti ja sivistykselli-
sen kokonaisuuden hyväksi, mikä myös siten koituu sesti puhtaan ilmakehän välillä. Hedelmistään pita
yksilön omaksi hyväksi. Individualistinen vapaus- tunnetaan, ja niiden perusteella on helppoa ratkaista,
käsite tahtoo sen sijaan vapauttaa yksilön tästä sen minkä filosoofisen perusnäkökannan mukaan maata
perusvelvollisuudesta kokonaisuutta kohtaan, minkä olisi hallittava.(cid:9) Y. W. Jalander.
johdosta se olemassaolon taistelussa saattaa tuhota
nuo 3» .1916.1
8
Eräs suomalaiskansallisen aatteen
intomielinen lipunkantaja
1880-luvulla.
J. V. Snellmanin oppilaiden joukossa oli useita, jotka laisten» peittelemättä kuulla, mitä mieltä hän, poh-
jaksoivat pitää hänen aatteittensa lippua korkealla, jalainen vapauden ja kansanvallan ihailija, heidän
jotka elämänsä ehtooseen saakka pysyivät uskollisina ryhmäpolitiikastaan ja ryhmäharrastuksistaan on.
alkuperäiselle vakaumukselleen. Näiden joukossa on Hän kirjoittaa:
ensimmäisinä mainittava aikanaan hyvinkin tunnettu »Valtiossa, jossa pieni ryhmä ylimyksiä hoitaa ylei-
sanomalehtimies ja suomalsisuustaistelija, hovineuvos siä asioita, tapahtuu varhaimmin tai myöhemmin
Fredrik Vilhelm Jalander. Vain harvat elimistön turmelu. Siveellinen mädännäisyys tun-
aikalaisemme hänestä enää jotakin tietävät ja hänen keutuu ylimysten leiriin ja kansan henkiset voimat
elämäntyötään muistavat. Vanhemmalta miespolvella saavat olla suhteellisesti hyödyttömiä yhteiskunnassa.
on tähän muistamattomuuteen ehkä erityiset syynsä, — Terve kansa on aina mitä ankarin järjestyksen
mutta nuoren polven keskuudessa tulevat varmaan ylläpitäjä. Jos virkavalta ja rahavalta
hänen ajatuksensa, mielipiteensä ja kirjoituksensa niin suomenkielisessä kuin ruotsin-
löytämään runsaasti vastakaikua. kielisessä puvussa saa muodostau-
Fredrik Vilhelm Jalander oli sukuperältään pohjalai- tua kovaksi ylimysvallaksi, joka
nen. Hän oli syntynyt vuonna 1844 Oulussa, jossa hä- käyttää kaikkia keinoja asemansa
nen isänsä oli postikonttorin hoitaj ana. Vuosina 1881 säilyttämiseksi, tarvitaan ankaraa
—1884 hän Tampereella lennätinpäällikkönä ollessaan ja voimakasta henkistä työtä, jotta
toimi varsinaisen toimensa ohella Aamulehden ensim- tämä muuri voitaisiin murtaa. Ensi
mäisenä vastaavana toimittajana siirtyen viimeksi- tehtävä tämän suuren isänmaallisen työn toteutta-
mainittuna vuonna Helsinkiin. Sieltä hänet parin vuo- miseksi on yleisestä tajunnasta poistaa se epäluulo,
den kuluttua siirettiin lennätinpäälliköksi Viipuriin, joka ylimyksillä on 'kansan tahdon' vaarallisuudesta.»
jossa hän jälleen varsinaisen toimensa ohella suoritti Kirjoitus loppuu seuraaviin tosisiveellistä suuttu-
aatteellisesti tärkeän tehtävän sikäläisen Viipurin musta uhkuviin sanoihin:
Sanomain vastaavana toimittajana vv. 1886 —87. Vii- »Sydämen pohjaan voi sentähden harmittaa, kun
meiset vuotensa hovineuvos Jalander asui jälleen Hel- kaikenlaiset nurkkapoliitikot, joitten sivistyksen mit-
singissä, jossa hän ryhtyi perustamaan uutta lehteä, tana on korkolippujen leikkeleminen tahi joku dip-
joka sai nimen Uusi Suomi. Siitä ehti kuitenkin ilmes- loomi muutamien läksyjen lukemisesta, rupeavat hal-
tyä ainoastaan yksi näytenumero. veksivasti ja ivalla puhumaan kansan tahdosta. Jos,
Mies, joka itsepintaisesti puolusti tinkimätöntä hyvät herrat, todellakin tahdotte seurata J. V. Snell-
aatteellisuutta, joutui luonnollisesti ristiriitaan sen manin oppia, niinkuin te suulla häntä kunnioitatte,
valtaryhmän kanssa, joka vuosi vuodelta yhä enem- niin syventykää tieteen, historian ja ennen kaikkea
män oli loitonnut J. V., Snellmanin hengestä ja siitä suuren oppi-isänne henkeen, niin opitte käsittämään,
kristillissiveellisestä maailmankatsomuksesta, joka oli että maailma on Jumalan ohjaama ja että Jumala
Jalanderille kaikki kaikessa, sen valtaryhmän kanssa, käyttää kansoja välikappaleena Hänen historiallisen
joka vähitellen muutti suomalaisuuden monessa ta- tarkoituksensa saavuttamiseksi.»
pauksessa pelkäksi aineellisten etujen, virkojen ja Kun Jalander tällaisen nuhdesaarnan jälkeen palaa
vallan tavoitteluksi. Kuta useampi vuosi oli vierinyt Helsinkiin, on hänellä kaikki »ylimyssuomalaiset»
suuren opettajan kuolemasta, sitä enemmän Jalander vastassaan. Ja kun hän päättää jatkaa taisteluaan
havaitsi suomalaisuudessa sen liberalistis-materialis- ihanteittensa puolesta perustamalla uuden sanoma-
tisen hengen valtaanpääsyä, jota hän, todellinen aat- lehden, jonka nimeksi tuli Uusi Suomi, keksivät vas-
teen mies, sydämensä pohjasta vihasi. tustajat ovelalla tempulta riistää häneltä sen talou-
.To Viipurin Sanomissa v. 1886 julkaistussa pää- dellisen tuen, jonka tarpeessa hän, joka oli uh-
kirjoituksessa Jalander antaa Helsingin »ylimyssuoma- rannut kaikki varansa aatteittensa hyväksi, olisi
ollut; voidakseen lähteä uuden lehtensä kanssa taipa- suomalainen puolue' siinä riitelevässä tilassa; kuin se
leelle. nykyään on, ilman että minkäänmöista aatteiden
Uuden Suomen näytenumerossa, joka ilmestyi loka- yhteenkuuluvaisuutta nähdään koetettavan.»
kuun 5 p:nä 1889 Jalander toistaa vanhan ja_järkky- Jalander jatkaa: »Uuden ajan henki vaatii mahdolli-
mättömän lähtökohtansa, saman, jonka hän oli esit- suuden mukaan nojautumista vakaumukseen ja
tänyt kahdeksan vuotta aikaisemmin Aamulehden yleensä sydämen ja omantunnon oikeutta. Ei käy
näytenumerossa: »Lehti toimitetaan kristillis-kansalli- laatuun syrjäyttää itsetajunnalle esiintyviä kysymyk-
sem hengessä suomalaisen puolueen vanhan, J. V, siä paljaalla auktoriteettiuskolla ja ulkonaisilla mahti-
Snellmanin teroittaman ohjelman mukaan.» »Kansalli- lauseilla, jota piintynyt vanhoillaan olijalsuus niin
suusaate on sovitettava myöskin yhteiskunnallisten, kernaasti tahtoo. Uskonnollinen niinkuin siveellinen
valtiollisten ja kirkollisten laitosten kehittämiseen. tajunta vaatii selvitystä ja valaistusta. Sen vuoksi
Tämä oli J. V. Snellmanin perusaate, kun hän herätti ei voi yleiseen edistykseen vaikuttaa se, jolla ei ole
Suomen kansan ja se on aina ollut suomalaisen puo- muuta vastausta pyrkiviin kysymyksiin kuin pelkkää
lueen ohjelma, siksi kunnes puolueen pääjohtaja tuli puustaviuskoa tai sydämetöntä poliisivaltaa».
hallitukseen. Sen jälkeen on puolue hajonnut hajoa- F. V. Jalanderin taistelu puoluepoliittista suoma-
mistaen(cid:9) — toistensa kanssa taisteleviin ryhmiin. laisuutta vastaan kansanvaltaisten suomalaiskansal-
Erimjelisyys, vierasmielisyys ja yksityisten etujen listen aatteiden puolesta ei tullut pitkälliseksi. Uusi
harrastaminen on osaksi tullut isänmaanrakkauclen ja Suomi ei päässyt näytenumeroaan pidemmälle.
itsensä uhrautuvaisuuden sijaan. Selvän, pontevan Vastustajat riistivät hänen lehdeltään kaiken taloudel-
taistelun sijaan kansallisuusaatteen alla on tullut lisen pohjan lunastamalla omiin käsiinsä kaikki uuden
pelkurimainen horjuminen sinne tänne — — (cid:9) Kan- yrityksen velkasitoumukset. Tätä iskua ei tuo peloton
sallisuusaatteen sijaan pannaan ulkoa tuotua löyhää taistelija jaksanut enää kestää, vaan hän kaatui niin-
liberalismia, joka jo näyttää saaneen semmoisen mer- kuin suomalainen raataja kaatuu, työase kädessä
kityksen puolueessa, että rohjetaan suomalaisten veri- kansallisen kaskensa laitamalle. Mutta F. V. Jalander
vihollisten puolelta, lehdessä semmoisessa kuin »Päivän kaatui Jumalaan ja Suomen kansan tulevaisuuteen
Uutiset», jonka ruotsalainen puolue on perustanut, uskoen, mikä ilmenee hänen lehteensä kirjoittamistaan
suomalaisen puolueen vahingoittamiseksi puhua muka viimeisistä sanoista: »K y llä Hän, joka ohjaa
suomalaisen puolueen eduksi ja sen nimissä puolusta- kansojen kohtalot, kasvattaa Suo-
maila kosmopoliittista liberalismia.» menkin kansalle semmoisia työnte-
Uuden Suomen loppukirjoituksessa ja tiettävästi kijöitä kuin se joka aikakaudella
Jalanderin viimeisessä, joka muodostui ikäänkuin tarvitsee.»
hänen jäähyväisikseen ja testamentikseen rakastamal- F. V. Jalanderiin voidaan täydellä oikeudella sovel-
leen kansalle, hän miehekkäällä ja ritarillisella tavalla luttaa J. V. Snellmanin sanat kunnian miehestä:
torjuu Uuden Suomettaren hyökkäykset. Hän moittii »Jonka sanat ja teot eivät poikkea hänen vakaumuk-
Uutta Suometarta »rajattomasta individualismista, sestaan eivätkä perusta muihin vaikutteisiin kuin
jonka voittoon pääseminen maassamme olisi kansan totuuteen ja oikeuteen, hän on kunnian mies.» Mutta
hukka ja turmio», »Kaikkien asioitten arvosteleminen Jalander ei ollut kunnian mies ainoastaan Snellmanin
ja ratkaiseminen riippuu viime kädessä maailman- sanojen tarkoittamassa mielessä, vaan paljon laajem-
katsomuksesta, onko tämä kristillinen vai ei». Jalan- massakin merkityksessä. Hän näet kykeni oivalta-
der katsoo, että Uusi Suometar »ei tutki eikä selvitti maan ja omaksumaan oppi-isänsä aatteiden ja hengen
kansalle ajan hengen tajuntaa, ja että — — — sillä käytännöllisen perustuksen ja omaa etuaan pyytä-
ei ole vakavaa kristillistä eli ihanteellista maailman- mättä koetti kansallisella taistelullaan saada niille
katsomusta, jonka perusteella se voisi käsitellä esiin- oikeutta ja tunnustusta aikana, jolloin suomalais-
tyviä kysymyksiä». »Tahdon vain huomauttaa», jat- kansallisen taistelun »viralliset» johtajat jättivät suo-
kaa hän, »että kun puolueen päälehti ei edusta maail- malaisen rahvaan oman onnensa nojaan »ulkoa tuodun
mankatsomusta, jonka kannalta kaikki erityiset vir- löyhän liberalismin» ja sen uskollisen seuralaisen,
taukset maassamme olisivat tarkastettavat, ei voi marxilaisuuden armoille.
yleistä yhteyttä syntyä puolueessa. Sen vuoksi onkin S.
(»Sinirisli► n:o 10, 1936.)
10
Jääkärihenki.
Vapaussotamme jälkeen on eri tilaisuuksissa kuultu tyishenkilöinä omalla vastuullaan, riippumatta ollen-
puhuttavan ja tämän tästä sanomalehdissäkin nähty kaan siitä, minkä puolueen ehdokkaalle he olivat edus-
mainittavan jääkärihengestä. Käsite, mikä kuntavaaleissa äänensä antaneet.
tähän sanaan sisältyy, on ainakin pääpiirteissään kai- Oli luonnollistakin, että jääkäriliike sai lukuisim-
kille tuttu, sillä jotakin jääkärihengestä tietää jokainen mat ja innokkaimmat kannattajansa ja suurimman
koulupoika ja koulutyttökin siellä, missä vapaussota ja osan miehistään entisen passiivisen vastarinnan mie-
itsenäisyystaistelu kansakouluissakin oikeassa isän- histä ja routavuosien aikuisista aktivisteista. Mutta
maallisessa hengessä oppilaille selitetään. Keski-ikäiset jyrkkää rajaa ei siinäkään ollut, kuten esim. ent. presi-
kansalaiset muistavat tuon suuren ajan omakohtaisesti dentti Ståhlbergin kielteinen tapaus osoittaa. Ståhlberg
—tosin eri karsinoista katsoen erilaisissa valaistuksissa. oli kyllä passiivisen vastarinnan mies, mutta samalla
Kohtalokkaan, suuren ja muistettavan ajankohdan niin rutikuiva ja hengetön lakipykäläteoreetikko, ettei
jälkimaine alkaa vapaussodallamme vähitellen olla hän koskaan jääkåriliikettä käsittänyt, vaan yksinker-
kaiken kansan tietoisuudessa. Vain marxilaisjohtajien taisesti leimasi Suomen jääkärit maanpettureiksi vain
ja Neuvosto-Venäjän bolshevikijuutalaisten punais- siitä syystä, ettei noille nuorille miehille ollut juohtunut
ten kommunistikätyrien etujen mukaista on yhä edel- mieleen ehkäpä senaatin välityksellä »kaikkein armol-
leen leimata Suomen vapaussota kansalais- ja luokka- lisimmalta ja suurivaltaisimmalta keisarilta ja suuri-
sodaksi, jossa he kärsivät surkean tappion. Ja tätä ruhtinaalta» anoa lupaa saada muodostaa Saksassa
tappiotaan he nyt käyttävät hyväkseen pitääkseen sotilasjoukko, jonka pyrkimyksenä ja päämääränä
yllä koston ajatusta ja lietsoakseen yhä ankaramman olisi Suomen irtirepäiseminen Venäjän yhteydestä
luokkavihan henkeä niiden keskuudessa, jotka vielä- itsenäiseksi valtakunnaksi! Mutta siitä huolimatta
kin heidän tosin jo auttamattomasti väljähtyneelle tällä miehellä oli sisua ryhtyä rakentamaan uutta
julistukselleen korvansa kallistavat. valtakuntaa jääkärien ja heidän henkensä nostatta-
Mutta j ä ä k ä r i h e n k i, sekin vielä kaikesta man vapausarmeijan työn saavutuksille. Yleensä
päättäen elää, koskapa siitä vielä puhutaan ja siihen Ståhlbergin esiintyminen vapaassa itsenäisessä Suo-
varsinkin juhlapuheissa ja sanomalehtikirjoituksis'sa messa voidaan käsittää vain niiden todellisesti ja
vedotaan. Onpa tuosta hengestä näkynyt olevan auttamattomasti »hurahtaneitten» kokoomuspuolueen
välistä kinaakin nimenomaan siinä mielessä, että ja ruotsalaisen puolueen politiikantekijäin toimin-
kenellä nyt tässä maassa on oikeus ja valtuudet nan taustaa vastaan, jotka huusivat: me tah-
puhua jääkärihengestä ja toiminnassaan siihen vedota. domme kuninkaan! Kun muualla kruunut putoilivat
Ei siitä ole kauan, kun eräs kokoomuspuolueen maa- hallitsijoiden päistä niin että helisi, niin tänne olisi
seutulehti hihkui IKL:lle, että millä oikeudella ja kaikesta huolimatta pitänyt saada kuningas, hovi,
kenenkä valtuuksilla siellä puhutaan jääkärihengestä. hovivirat, hovipuolue, erinäiset arvot, tunnukset ja
Siis tästäkin käsitteestä tahdottaisiin yhä vieläkin tunnustähdet, kuninkaallisten kuppien ja lautasten
tehdä puoluekeppihevonen samalla tavalla kuin tam- nuolijat, hovinarrit — aivan surku tulee ajatellessa,
perelainen kokoomuspuolueen lehti heti Tampereen mitä kaikkea »hyvää, kaunista, ylösrakentavaista ja
valtauksen jälkeen, joka rutisuomettarelaisen puolue- hyödyllistä» tänne olisi kuninkaan mukana saatukaan,
hengen lumoissa eläen kävi »todistelemaan», mitenkä mikä sitten jäikin vain kaukaiseksi unelmaksi, kaik-
muka suomettarelaisen puolueen osuus jääkäriliikkeen kine hiluineen ja helyineen ihanaksi ja loistavaksi,
synnyssä ja sitä tehden sen saavutuksissa oli suu- niin että piintyneellä kuningasmielisellä on kaikkea
rempi kuin muiden puolueiden. Tuo kirjoitus tam- tuota muistellessaan yhä vieläkin kyynel silmäkul-
perelaisessa äänitorvessa 'oli niin haiseva, ,että jääkäri- massa.
johdon täytyi vastineessaan kesken sodan pauhunkin Tämä kuningashumu sumensi valtiollisen ilmapiirin
lyhyesti mutta nasevasti huudahtaa lehdelle: tiedä huu- niin että se teki Ståhlbergin valtaanpääsyn mahdol-
tia! Sillä asiallisesti katsoen jääkäriliike syntyi va- liseksi. Mutta ne, jotka luulevat ja väittävät, että
paana kaikesta puoluevaikutuksesta. Ne jotka siinä tasavaltaisen valtiormiodon toteuttaminen Suomessa
lavalla taikka toisella toimivat mukana, toimivat yksi- olisi hra Ståhlbergin keksintöä, erehtyvät siinä sur.
