Table Of ContentB 86 ACTA Valdis Bērziņš
OULU 2008
B 86
UNIVERS ITY OF OULU P.O.B . 7500 F I -90014 UNIVERS ITY OF OULU F INLAND
U N I V E R S I TAT I S O U L U E N S I S
A C T A U N I V E R S I T A T I S O U L U E N S I S
ACTA
B
S E R I E S E D I T O R S HUMANIORA
Valdis Bērziņš
ASCIENTIAE RERUM NATURALIUM
Profesor Mikko Siponen SĀRNATE: LIVING BY
BHUMANIORA A COASTAL LAKE DURING
University Lecturer Elise Kärkkäinen
THE EAST BALTIC NEOLITHIC
CTECHNICA
Professor Hannu Heusala
DMEDICA
Professor Olli Vuolteenaho
ESCIENTIAE RERUM SOCIALIUM
Senior Researcher Eila Estola
FSCRIPTA ACADEMICA
Information officer Tiina Pistokoski
GOECONOMICA
University Lecturer Seppo Eriksson
EDITOR IN CHIEF
Professor Olli Vuolteenaho
PUBLICATIONS EDITOR
Publications Editor Kirsti Nurkkala FACULTY OF HUMANITIES,
GENERAL ARCHAEOLOGY,
UNIVERSITY OF OULU
ISBN 978-951-42-8940-8 (Paperback)
ISBN 978-951-42-8941-5 (PDF)
ISSN 0355-3205 (Print)
ISSN 1796-2218 (Online)
A C T A U N I V E R S I T A T I S O U L U E N S I S
B H u m a n i o r a 8 6
VALDIS BĒRZIŅŠ
SĀRNATE: LIVING BY
A COASTAL LAKE DURING
THE EAST BALTIC NEOLITHIC
Academic dissertation to be presented, with the assent of
the Faculty of Humanities of the University of Oulu, for
public defence in Keckmaninsali (Auditorium HU106),
Linnanmaa, on November 28th, 2008, at 12 noon
OULUN YLIOPISTO, OULU 2008
Copyright © 2008
Acta Univ. Oul. B 86, 2008
Supervised by
Professor Milton Núñez
Reviewed by
Professor Kjel Knutsson
Doctor Ilga Zagorska
ISBN 978-951-42-8940-8 (Paperback)
ISBN 978-951-42-8941-5 (PDF)
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514289415/
ISSN 0355-3205 (Printed)
ISSN 1796-2218 (Online)
http://herkules.oulu.fi/issn03553205/
Cover design
Raimo Ahonen
OULU UNIVERSITY PRESS
OULU 2008
Bērziņš, Valdis, Sārnate: living by a coastal lake during the East Baltic Neolithic
Faculty of Humanities, General Archaeology, University of Oulu, P.O.Box 1000, FI-90014
University of Oulu, Finland
Acta Univ. Oul. B 86, 2008
Oulu, Finland
Abstract
This study is a re-analysis of the material from the wetland settlement of Sārnate, excavated
between 1938 and 1959 by Eduards Šturms and Lūcija Vankina. The site, dated to the Neolithic
of the East Baltic, is located on a former lakeshore in the littoral belt of the Kurzeme Peninsula,
western Latvia.
First, the many separate dwelling assemblages of material were arranged into three major
groups on the basis of their pottery: dwellings with Comb Ware (undated), dwellings with Early
Sārnate Ware (c. 4365–3780 cal BC) and dwellings with Late Sārnate Ware (c. 3630–2850 cal
BC). The Comb Ware from Sārnate represents a heterogeneous and poorly-preserved corpus.
Early and Late Sārnate Ware are seen as belonging to a tradition of shell-tempered, low-fired
vessels that served mainly as cooking pots. Ceramic bowls, represented in Late Sārnate Ware, are
interpreted as fat-burning lamps.
The dwellings with Early and Late Sārnate Ware have produced a range of net fishing gear, as
well as components of eel clamps and fish-screens.
The houses of the Early and Late Sārnate Ware groups were quite substantial post-built
structures, but not true pile dwellings. The hearths consisted of a bed of sand, with a substructure
of timber and bark. Experimental work suggests that food was cooked by standing the pointed base
of the pot in the sand of the hearth and building up the fire around it. Spatial analysis of the
structural remains and artefact distributions in the best-preserved dwellings with Late Sārnate
Ware, aligned with their long axes perpendicular to the former shoreline, revealed the
concentration at one end of the hearth of tools and refuse connected with activities relating mainly
to food processing, i.e. a ‘kitchen area’.
For the Early and Late Sārnate phases, we can reconstruct the basic settlement-subsistence
pattern, characterised by utilisation of a diverse range of subsistence resources, mainly those of
the eutrophic lagoonal lakes, and a semi-sedentary or sedentary pattern of life, with a permanent
occupation at Sārnate. A similar mode of subsistence and settlement was probably practiced at
other lagoonal lakes along the East Baltic coast.
Keywords: archaeology, economic prehistory, fishing, Latvia, Neolithic, pottery, spatial
analysis
Bērziņš, Valdis, Sarnate: elämää rannikolla sijaitsevan järven rannalla Itä-Baltian
neoliittisella kaudella
Humanistinen tiedekunta, Yleinen arkeologia, Oulun yliopisto, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto
Acta Univ. Oul. B 86, 2008
Oulu
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoidaan uudelleen Eduard Sturmsin ja Lucija Vankinan vuosina 1938–1959
kaivaman Sarnaten suoasuinpaikan materiaali. Itä-Baltian neolitikumiin ajoittuva asuinpaikka
sijaitsee muinaisen järven rannalla Kurzemen niemen rantavyöhykkeellä Latvian länsiosassa.
Useista erillisistä asumuksista kerätty materiaali järjestettiin kolmeen pääryhmään niissä
esiintyvän keramiikan perusteella: asumukset joissa esiintyi kampakeramiikkaa (ajoittamaton-
ta), asumukset joissa oli varhaista Sarnaten keramiikkaa (n. 4365–3780 eKr.) ja asumukset jois-
sa oli myöhäistä Sarnaten keramiikkaa (n. 3630–2850 eKr.). Sarnaten kampakeramiikka on hete-
rogeenistä ja huonosti säilynyttä. Varhaisen ja myöhäisen Sarnaten keramiikan arvioidaan kuulu-
van simpukankuorisekoitteisten, matalapolttoisten astioiden traditioon. Näitä astioita käytettiin
etupäässä keittoastioina. Myöhäisen Sarnate-keramiikan keramiikkakulhot on tulkittu rasvaa
polttaviksi lampuiksi.
Varhaisen ja myöhäisen Sarnate-keramiikan asuinpaikoilta on löydetty kalastusverkkoja sekä
ankeriaankalastusvälineen ja liistekatiskan osia.
Varhaisen ja myöhäisen Sarnate-keramiikan piiriin kuuluvat talot olivat melko kookkaita
paaluille pystytettyjä rakennelmia, mutta eivät varsinaisia paaluasumuksia. Liedet muodostuivat
hiekkakerroksesta, jossa oli puusta ja kaarnasta tehty rakennelma. Kokeiden perusteella arvel-
laan, että ruoka valmistettiin asettamalla astian terävä pohja lieden hiekka-alustalle ja polttamal-
la tulta astian ympärillä. Parhaiten säilyneiden myöhäistä Sarnate-keramiikkaa edustavien, pitkä
akseli kohtisuorassa muinaiseen rantaviivaan nähden olevien asumusten rakenteiden ja esinei-
den spatiaalinen analyysi paljasti etupäässä ruuan valmistamiseen liittyviin toimintoihin yhdis-
tettävien työkalujen ja jätteiden keskittyvän lieden toiseen päähän, toisin sanoen ”keittiöön ”.
Varhaiselle ja myöhäiselle Sarnate-vaiheelle voidaan rekonstruoida asutus- ja elinkeinomalli,
jolle on ominaista erilaisten, pääasiassa eutrofisten laguunien, toimeentuloresurssien hyväksi-
käyttö sekä puolipysyvä tai pysyvä elintapa Sarnaten ollessa jatkuvasti asutettu. Samankaltaisia
elinkeinoja ja asutusta harjoitettiin todennäköisesti muillakin laguuneilla Itä-Baltian rannikolla.
Asiasanat: arkeologia, esihistoriallinen ekonomia, kalastus, keramiikka, Latvia,
neolitikum, spatiaalinen analyysi
Bērziņš, Valdis, Sārnate: dzīve piejūras ezera krastā Austrumbaltijas neolīta laikā
Humanitāro zinātņu fakultāte, vispārējā arheoloģija, Oulu universitāte, PL 1000, FI-90014 Oulu
universitāte, Somija
Acta Univ. Oul. B 86, 2008
Oulu
Kopsavilkums
Darbā no jauna izanalizēts materiāls, kas iegūts starp 1938. un 1959. gadu Eduarda Šturma un
Lūcijas Vankinas vadītajos izrakumos Sārnates mitrzemes apmetnē. Apmetne attiecināma uz
Austrumbaltijas neolīta laiku. Tā atrodas Rietumlatvijā, Kurzemes pussalas piejūras joslā, sen-
ezera krastā.
Kolekciju veido materiāls no daudzām atsevišķām mītnēm, kuras vispirms apvienotas trijās
galvenajās grupās, vadoties pēc keramikas rakstura: mītnes ar ķemmes un bedrīšu keramiku (nav
datētas), mītnes ar agro Sārnates tipa keramiku (ap 4365–3780 kal. g. pr. Kr.) un mītnes ar vēlo
Sārnates tipa keramiku (ap 3630–2850 kal. g. pr. Kr.). Sārnates apmetnē iegūtā ķemmes un
bedrīšu keramika ir neviendabīga, turklāt slikti saglabājusies. Savukārt agrā un vēlā Sārnates
tipa keramika pieskaitāma keramikas tradīcijai, kuras raksturīgās iezīmes ir māla masas lie-
sināšana ar gliemežvākiem un apdedzināšana zemā temperatūrā. Māla trauki izmantoti galve-
nokārt vārīšanai. Māla bļodiņas, kas pārstāvētas vēlajā Sārnates tipa keramikā, uzskatāmas par
tauku lampiņām.
Mītnēs ar agro un vēlo Sārnates tipa keramiku iegūti dažāda veida zvejas tīklu piederumi, kā
arī zušu žebērkļu un zvejas aizsprostu sastāvdaļas.
Agrās un vēlās Sārnates tipa keramikas darinātāji cēluši samērā fundamentālas konstrukcijas
stabu celtnes. Nav pamata tās uzskatīt par pāļu būvēm. Mītnēm raksturīgi smilšu pavardi, kuru
pamatā ir koku un mizu konstrukcija. Pēc arheoloģisko eksperimentu rezultātiem secināts, ka
vārāmo trauku nedaudz iedziļināja pavarda smiltīs un uguni kūra ap to. Pievēršot uzmanību
mītnēm ar vislabāk saglabājušos materiālu, kas orientētas ar garenasi perpendikulāri senajai
krasta līnijai, analizēta konstruktīvo palieku un senlietu planigrāfija. Šīm mītnēm vienā pavarda
galā konstatēta galvenokārt ar pārtikas gatavošanu saistītu rīku un atkritumu koncentrācija (t.s.
virtuves zona).
No mītnēm ar agro un vēlo Sārnates keramiku iegūtais materiāls ļauj pamatvilcienos
rekonstruēt iedzīvotāju saimniecību. Izmantota daudzveidīga pārtikas resursu bāze, bet īpaši
nozīmīgi bijuši resursi, kas iegūstami no eitrofajiem lagūnu ezeriem. Sārnates apmetne bijusi
apdzīvota cauru gadu, tās iedzīvotāji piekopuši daļēju vai pilnīgu vietsēdību. Līdzīgs
dzīvesveids, domājams, bijis lagūnu ezeru krastos mītošām kopienām arī citviet Austrumbaltijas
piekrastes joslā.
Atslēgas vārdi: arheoloģija, keramika, Latvija, neolīts, saimnieciskā aizvēsture, telpas
analīze, zveja
