Patoloji Ders Notları

314 Pages·2018·68.94 MB·Turkish

by  SDÜ Tıp Fakültesi Patoloji Eğitmenleri

ZZeeddeelleennmmeeyyee kkaarrşşıı hhüüccrreesseell
HHÜÜCCRREE ZZEEDDEELLEENNMMEESSİİ VVEE cceevvaappllaarr
HHÜÜCCRREE ÖÖLLÜÜMMÜÜ
AAkkuutt hhüüccrree zzeeddeelleennmmeessii
RReevveerrssiibbllzzeeddeelleennmmee
HHüüccrree ööllüümmüü:: nneekkrroozz vvee aappooppttoozz
SSuubblleettaallvvee kkrroonniikk zzeeddeelleennmmeeyyee kkaarrssıı
ssuubbsseellüülleerrcceevvaappllaarr
DDRR..NNeerrmmiinnKKaarraahhaann
SSeellüülleerraaddaappttaassyyoonnllaarr
AAttrrooffii,,hhiippeerrttrrooffii,,hhiippeerrppllaazziivvee mmeettaappllaazzii
HHüüccrreeiiççiibbiirriikkiimmlleerr
PPaattoolloojjiikk kkaallssiiffiikkaassyyoonn
HHüüccrree yyaaşşllaannmmaassıı
HHüüccrree zzeeddeelleennmmeessii sseebbeepplleerrii HHiippookkssii sseebbeepplleerrii
11--hhiippookkssii 11.. KKaannıınn yyeetteerrssiizz ookkssiijjeenniizzaassyyoonnuu::
22--ffiizziikksseell eettkkeennlleerr kkaarrddiioorreessppiirraattuuvvaarryyeettmmeezzlliikk
33--kkiimmyyaassaall aajjaannllaarr vvee iillaaççllaarr,, 22.. KKaannıınn ookkssiijjeenn ttaaşşıımmaa kkaappaassiitteessiinnddee
aazzaallmmaa:: aanneemmii,, kkaarrbboonnmmoonnookkssiitt
44--ccaannllıı eettkkeennlleerr
zzeehhiirrlleennmmeessii ggiibbii
55--iimmmmuunnoolloojjiikkrreeaakkssiiyyoonnllaarr
33.. BBööllggeeyyee ggeelleenn kkaannıınn mmiikkttaarrıınnıınn
66--ggeenneettiikk bboozzuukklluukkllaarr
aazzaallmmaassıı((iisskkeemmii)):: aarrtteerriiaall aakkıımmıınn vveeyyaa
77--bbeesslleennmmee bboozzuukklluukkllaarrıı vveennöözzddrreennaajjıınn aazzaallmmaassıı ssoonnuuccuu..
KKiimmyyaassaall aajjaannllaarr vvee iillaaççllaarr
FFiizziikksseell aajjaannllaarr
11.. MMeekkaanniikk ttrraavvmmaa 11.. HHiippeerrttoonniikkgglluukkoozzvvee ttuuzz ssoolluussyyoonnllaarrıı::
22.. SSııccaakkllııkk ddeeğğiişşiikklliikklleerrii((yyaannııkk vvee ddoonnmmaa)) HHüüccrreelleerriinn eelleekkttrroolliitt ddeennggeessiinnii bboozzaarraakk
22.. YYüükksseekk kkoonnssaannttrraassyyoonnddaa ookkssiijjeenn
33.. AAnnii aattmmoossffeerr bbaassıınnccıı ddeeğğiişşiikklliikklleerrii 33.. ZZeehhiirrlleerr:: aarrsseenniikk,,ssiiyyaannüürr,,cciivvaattuuzzllaarrıı,,
44.. RRaaddyyaassyyoonn 44.. HHaavvaa vvee ççeevvrree kkiirrlliilliiğğii,, iinnsseekkttiissiittlleerr,, hheerrbbiissiittlleerr,,
55.. EElleekkttrriikk şşookkuu kkaarrbboonnmmoonnookkssiitt,, aassbbeessttoozz
55.. SSoossyyaall eettkkiilleerr:: aallkkooll,, nnaarrkkoottiikk mmaaddddee
66.. TTeerraappööttiikkddrruuggllaarr:: aannttiikkaarrssiinnoojjeenniikkaajjaannllaarr
1
CCaannllıı eettkkeennlleerr
İİmmmmuunnoolloojjiikk rreeaakkssiiyyoonnllaarr
11.. VViirruusslleerr
YYaabbaannccıı pprrootteeiinnlleerree vveeyyaa oottooaannttiijjeennlleerree
22.. BBaakktteerriilleerr kkaarrşşıı iimmmmuunnrreeaakkssiiyyoonnllaarr oorrttaayyaa
ççııkkaarraakk hhüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinnee yyooll
33.. RRiikkeettssiiaallaarr
aaççaabbiilliirrlleerr..
44.. MMaannttaarrllaarr ÖÖrrnneekk:: aannaaffllaakkssii
55.. ppaarraazziittlleerr oottooiimmmmuunnhhaassttaallııkkllaarr
GGeenneettiikk bboozzuukklluukkllaarr BBeesslleennmmee bboozzuukklluukkllaarrıı
GGeenneettiikk bbiirr bboozzuukklluukk,, kkoonnggeenniittaall bbiirr PPrrootteeiinn--kkaalloorrii yyeettmmeezzlliiğğii:: mmaarraassmmuuss,,
mmaallffoorrmmaassyyoonnşşeekklliinnddee ((öörrnneekk:: DDoowwnn kkwwaasshhiioorrkkoorr
sseennddrroommuu)) kkaarrşşıımmıızzaa ççııkkaabbiilleecceeğğii ggiibbii,,tteekk VViittaammiinn yyeettmmeezzlliikklleerrii:: sskkoorrbbüütt,, mmeeggaalloobbllaassttiikk
bbiirr aammiinnooaassiittiinnyyaannllıışş yyaappıımmıı şşeekklliinnddee ddee aanneemmii,, rraaşşiittiizzmm
((öörrnneekk:: hheemmoogglloobbiinn ss:: oorraakk hhüüccrreellii aanneemmii)) MMiinneerraall yyeettmmeezzlliiğğii:: ddeemmiirr eekkssiikklliiğğii aanneemmiissii
ççııkkaabbiilliirr.. iiyyoott eekkssiikklliiğğii::gguuaattrr
YYaağğ ffaazzllaallıığğıı:: aatteerroosskklleerroozz
ZZeeddeelleeyyiiccii eettkkeennee kkaarrşşıı
ZZeeddeelleeyyiiccii eettkkeennlleerr
hhüüccrree cceevvaabbıı::
ZZeeddeelleeyyiiccii eettkkeenniinn:: ••HHüüccrree mmeemmbbrraannllaarrıınnıınn ddüüzzeennlliilliiğğiinniinn
11--ttiippiinnee ddeevvaammıı
22--ssüürreessiinnee ••AAeerroobbiikk ssoolluunnuumm vvee AATTPP yyaappıımmıı
33--şşiiddddeettiinnee bbaağğllııddıırr.. ••PPrrootteeiinn sseenntteezzii
KKııssaa ssüürreellii bbiillee oollssaa şşiiddddeettllii bbiirr ttookkssiinn hhüüccrree ••GGeenneettiikk mmaatteerryyaalliinn ddüüzzeennii
ööllüümmüünnee sseebbeepp oollaabbiilliirrkkeenn,,kküüççüükk ddoozzllaarrddaa
rreevveerrssiibbllbbiirr zzeeddeelleennmmeeyyee yyooll aaççaarr.. OOllmmaakk üüzzeerree 44 tteemmeell mmeekkaanniizzmmaayyıı bboozzaarraakk
HHüüccrreenniinn ttiippii,,dduurruummuu vvee aaddaappttaassyyoonn yyeetteenneeğğii ddee zzeeddeelleennmmeeyyee yyooll aaççaarrllaarr..
zzeeddeelleennmmeeddee öönneemm ttaaşşıırr..
2
ZZeeddeelleennmmeeddee ggeenneell
bbiiyyookkiimmyyaassaall mmeekkaanniizzmmaallaarr HHüüccrree zzeeddeelleennmmee ttiipplleerrii
11--AATTPP aazzaallmmaassıı::iisskkeemmiikkvvee ttookkssiikkzzeeddeelleennmmeeddee 11--iisskkeemmiikkvvee hhiippookkssiikkzzeeddeelleennmmee
22--ookkssiijjeenn vvee ookkssiijjeenn iiççeerreenn sseerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerr
22--sseerrbbeesstt rraaddiikkaall vvee aakkttiivvee ookkssiijjeenn
33--iinnttrraasseellüülleerrkkaallssiiyyuumm vvee kkaallssiiyyuumm ddeennggeessiinniinn
ddeerriivveelleerriinneebbaağğllıı zzeeddeelleennmmee
bboozzuullmmaassıı ((AATTPPaazz,, ffoossffoolliippaazz,, pprrootteeaazzvvee
eennddoonnüükklleeaazzllaarrııaakkttiivvee eeddeerr)).. 33--ttookkssiikk zzeeddeelleennmmee
44--mmeemmbbrraannggeeççiirrggeennlliiğğiinniinn bboozzuullmmaassıı:: AATTPP
aazzaallmmaassıı,, CCaaaa bbaağğllıı ffoossffoolliippaazzaakkttiivvaassyyoonnuu,,
bbaakktteerriieellttookkssiinnlleerr,, vviirraallpprrootteeiinnlleerr,, ssiittoolliittiikk
lleennffoossiittlleerr..
55--iirrrreevveerrssiibbllmmiittookkoonnddrriiaallhhaassaarr::hhiippookkssii,, ttookkssiinn
İİsskkeemmiikk vvee hhiippookkssiikk
İİsskkeemmiivvee hhiippookkssiiddee rreevveerrssiibbllhhüüccrree
zzeeddeelleennmmee zzeeddeelleennmmeessii
EEnn ssııkk ggöörrüülleenn zzeeddeelleennmmee ttiippiiddiirr.. •• HHiippookkssiinniinnhhüüccrreeddeekkii iillkk hheeddeeffii mmiittookkoonnddrriiaall
HHiippookkssiissıırraassıınnddaa gglliikkoolliittiikkeenneerrjjii yyaappıımmıı ssüürreerr.. ookkssiiddaattiiffffoossffoorriilliizzaassyyoonnyyaannii AATTPP yyaappıımmııddıırr..OO
aazzaallıınnccaa AATTPP yyaappıımmıı aazzaallıırr..PPllaazzmmaa
İİsskkeemmiiddeegglliikkoolliittiikkeenneerrjjii iiççiinn ggeerreekkllii ddiiğğeerr
mmeemmbbrraannıınnddaakkiiNNaa--KK ppoommppaassıı bboozzuulluurr.. NNaahhüüccrree
mmaaddddeelleerr ddee aazz ggeelleecceeğğiinnddeenn vvee mmeettaabboolliittlleerriinn
iiççiinnddee bbiirriikkiirr.. KK ddiiffüüzzyyoonnllaa hhüüccrree iiççiinnee ggiirreerr.. SSuu
bbiirriikkmmeessii ssoonnuuccuu aannaaeerroobbiikk eenneerrjjii yyaappıımmıı dduurruurr..
ttuuttuullmmaassıınnaa yyooll aaççaarr.. HHüüccrree şşiişşeerr..
İİsskkeemmiihhiippookkssiiyyeeggöörree ddookkuullaarrıı ddaahhaa hhıızzllıı
•• AATTPP yyaappıımmıı aazzaallıınnccaa AAMMPP aarrttaarr.. GGlliikkoojjeenn ddeenn
zzeeddeelleerr..
AAMMPP yyaappıımmıı ssüürreerr..GGlliikkoojjeenn aazzaallıırr.. AAMMPP
ffoossffooffrruukkttoozzkkiinnaazzvvee ffoossffoorriillaazzllaarrııaakkttiivvee eeddeerr..
•• AAnnaaeerroobbiikk gglliikkoolliizzssoonnuuccuu yyaann üürrüünnlleerr ((llaakkttiikk
aassiitt,,iinnoorrggaanniikk ffoossffaattllaarr)) bbiirriikkiirr.. HHüüccrree iiççii ppHH
ddüüşşeerr..
HHiippookkssiikkvvee iisskkeemmiikkzzeeddeelleennmmee IIIIII
HHiippookkssiikkvvee iisskkeemmiikkzzeeddeelleennmmee IIII iirrrreevveerrssiibbllzzeeddeelleennmmee
•• MMiittookkoonnddrriilleerr şşiişşeerr
••RRiibboozzoommllaarr ggrraannüüllllüü eennddooppllaazzmmiikk •• LLiizzoozzoommllaarrıınnmmeemmbbrraannllaarrııbboozzuulluurr.. LLiizzoozzoommaallaaiitt hhiiddrroollaazzllaarrhhüüccrree iiççiinnee
yyaayyııllıırr..
rreettiikkuulluummddaannaayyrrııllıırr..PPrrootteeiinn sseenntteezzii aazzaallıırr.. •• HHüüccrree iiççiinnee ççookk mmiikkttaarrddaa CCaaggiirreerr..
••HHüüccrree şşiişşeerr,, hhüüccrree zzaarrıınnddaa ççııkkıınnttııllaarr,, •• İİrrrreevveerrssiibbllzzeeddeelleennmmeeddee kkrriittiikk oollaayy hhüüccrree mmeemmbbrraannıınnıınnhhaassaarrııddıırr..
özet
ssiittooppllaazzmmaaddaa mmyyeelliinncciissiimmlleerr oolluuşşuurr..
••BBuu ddöönneemmddee oolluuşşaann ttüümm mmoorrffoolloojjiikk vvee •Hipoksioksidatiffosforilizasyonuve ATP
yapımını bozar.
kkiimmyyaassaall ddeeğğiişşmmeelleerr ookkssiijjeenn vveerriilliinnccee
•Hücre membranınınhasarı hücre
ddüüzzeelliirr................>> RREEVVEERRSSİİBBLL zzeeddeelleennmmee
ölümünde kritik olaydır.
•Cahücre ölümüne yol açan biyokimyasal
ve morfolojik değişikliklerin oluşumunda en
önemli mediatördür.
3
İİsskkeemmiivvee rreeppeerrffüüzzyyoonnzzeeddeelleennmmeessii SSeerrbbeesstt rraaddiikkaall
•• İİsskkeemmiikkaallaannaa yyeenniiddeenn OO ggeelliinnccee zzaarraarr ggöörrmmeemmiişş ••SSeerrbbeesstt rraaddiikkaall eenn ddıışş yyöörrüünnggeessiinnddee tteekk bbiirr
ggiibbii ggöörrüünneenn bbaazzıı hhüüccrreelleerriinn nneekkrroozz yyaa ddaa
eelleekkttrroonn ttaaşşııyyaann bbiirr kkiimmyyaassaall mmaaddddeeddiirr..
aappooppttoozzaaggiittttiiğğii ggöörrüüllmmüüşşttüürr.. BBuunnuunn sseebbeepplleerrii
üüzzeerriinnee bbiirrkkaaçç tteeoorrii vvaarrddıırr.. OOrrggaanniikk vvee iinnoorrggaanniikk mmaaddddeelleerrllee bbiirrlleeşşeerreekk
11--ookkssiijjeenn sseerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerriinniinn oolluuşşmmaassıı oonnllaarrıınn ssttaabbiilliitteessiinniibboozzaarr..
22--ookkssiijjeenn rreeaakkttiifflleerr mmiittookkoonnddrriiaallmmeemmbbrraannıı
bboozzaarrllaarr..
33--iisskkeemmiikkzzeeddeelleennmmee ssıırraassıınnddaa zzeeddeelleenneenn
hhüüccrreelleerr ssiittookkiinnvvee aaddeezzyyoonn mmoolleekküülllleerrii yyaappaarrllaarr..
BBuunnllaarr nnööttrrooffiilllleerriinnbbuurraayyaa ggeellmmeessiinnee yyooll aaççaarr..
İİsskkeemmiikkaallkkıınnccaa bbuu bbööllggeeyyee bbooll nnööttrrooffiillggeelliirr vvee
zzeeddeelleennmmeeyyee yyooll aaççaarrllaarr..
SSeerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerriinn hhüüccrree zzeeddeelleemmee mmeekkaanniizzmmaallaarrıı
HHüüccrreeddee sseerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerriinn oolluuşşuummuu
11--RRaaddyyaassyyoonn((uullttrraavviioollee,,xx--rraayy))::hhüüccrreeddeekkii ssuuyyuu 11--mmeemmbbrraannlliippiiddlleerriinniinn ppeerrookkssiiddaassyyoonnuu
hhiiddrroolliizzee eeddeerreekk HH vvee OOHH sseerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerriinnii
oolluuşşttuurruurrllaarr.. 22--pprrootteeiinnlleerriinn ookkssiiddaattiiff mmooddiiffiikkaassyyoonnuu
22--EEkkssoojjeennkkiimmyyaassaallllaarrıınn vvee iillaaççllaarrıınn eennzziimmaattiikk 33--DDNNAA lleezzyyoonnllaarrıı
mmeettaabboolliizzmmaa üürrüünnlleerrii:: kkaarrbboonntteettrraakklloorrüürrüünn
mmeettaabboolliizzmmaassıı ssıırraassıınnddaa kklloorrooffoorrmm oolluuşşmmaassıı..
33--nnoorrmmaall mmeettaabboolliizzmmaa oollaayyllaarrıı ssıırraassıınnddaa rreeddooxx
rreeaakkssiiyyoonnllaarrıı iillee oolluuşşuurrllaarr..
44--mmeettaalllleerriinn ookkssiiddaassyyoonnllaarrııssıırraassıınnddaa oolluuşşrruullaarr..
55--nniittrriikk ookkssiitt tteenn ppoorrookkssiinniittrriikk aannyyoonnllaarrıınn
oolluuşşmmaassıı
SSeerrbbeesstt rraaddiikkaalllleerrii iinnaakkttiivveeeeddeenn mmaaddddeelleerr KKiimmyyaassaall zzeeddeelleennmmee II
••AAnnttiiookkssiiddaannllaarr:: VViittAA,, VViittEE,, VViittCC,, KKiimmyyaassaall zzeeddeelleennmmeeddee iikkii mmeekkaanniizzmmaa vvaarrddıırr..
11--DDiirreekktt eettkkiillii kkiimmyyaassaallllaarr::hhüüccrree oorrggaanneelllleerriivvee kkrriittiikk
gglluuttaattyyoonn
mmoolleekküülllleerr iillee bbiirrlleeşşeerreekk zzaarraarr vveerriirrlleerr..
••FFeevvee CCuullııpprrootteeiinn mmaaddddeelleerr:: ffeerrrriittiinn ÖÖrrnneekk:: CCiivvaakklloorrüürr hhüüccrree mmeemmbbrraannııvvee ddiiğğeerr pprrootteeiinnlleerriinn
ssüüllffiiddrriillggrruuppllaarrıınnaa bbaağğllaannıırr.. MMeemmbbrraannppeerrmmeeaabbiilliitteessiivvee
ttrraannssffeerrrriinn,, llaakkttooffeerrrriinn,, sseerrüüllooppllaazzmmiinn..
AATTPP yyee bbaağğllıı ttrraannssppoorrtt bboozzuulluurr.. EEnn bbüüyyüükk hhaassaarr bbuu
••BBaazzıı eennzziimmlleerr:: kkaattaallaazz,, ssuuppeerrookkssiidd kkiimmyyaassaallllaarrıı kkuullllaannaann,, aabbssoorrbbee,, sseekkrreetteevvee kkoonnssaannttrree
eeddeenn hhüüccrreelleerrddee ggöörrüüllüürr.. GGİİSS vvee bbööbbrreekk hhüüccrreelleerrii eenn ççookk
ddiissmmuussttaazz,, gglluuttaattyyoonn ppeerrookkssiiddaazz eettkkiilleenniirr..
SSiiyyaannüürr zzeehhiirrlleerrii mmiittookkoonnddrriiaallssiittookkrroommookkssiiddaazzvvee
ookkssiiddaattiiffffoossffoorriillaassyyoonnuubbllookkee eeddeerr..
ççookk ssaayyııddaa aannttiinneeooppllaassttiikkaajjaannllaarr,,aannttiibbiioottiikklleerr,,
ddiirreekktt ssiittoottookkssiikkeettkkii iillee hhüüccrree hhaassaarrıı yyaappaarr..
4
RReevveerrssiibbllhhüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinniinn
KKiimmyyaassaall zzeeddeelleennmmee IIII mmoorrffoolloojjiissii
22--iinnddiirreekktteettkkiillii kkiimmyyaassaallllaarr:: bbuunnllaarr bbiiyyoolloojjiikk oollaarraakk aakkttiiff ddeeğğiillddiirr aannccaakk HHüüccrree şşiişşmmeessii:: hhüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinniinn ttüümm ffoorrmmllaarrıınnıınn iillkk
rreeaakkttiiff ttookkssiikkmmeettaabboolliittlleerroolluuşşttuurruurrllaarr..
aaşşaammaassıınnddaa ggöörrüüllüürr..hhüüccrreelleerriinn şşiişşmmeessii iillee oorrggaann
BBuu mmooddiiffiikkaassyyoonn KKCC iinn pp--445500 ssiisstteemmiinnddee ggeerrççeekklleeşşiirr.. BBuu mmeettaabboolliittlleerr
mmeemmbbrraannpprrootteeiinn vvee ffoossffoolliippiiddlleerriiiillee bbiirrlleeşşeerreekk mmeemmbbrraannhhaassaarrıı ssoolluukkllaaşşıırr,, ttuurrggoorruu vvee aağğıırrllıığğıı aarrttaarr..
yyaappaarrllaarr.. HHiiddrrooppiikkddeejjeenneerraassyyoonn:: EERR uunn kküüççüükksseeggmmeennttaallşşiişşmmeelleerrii
ÖÖrrnneekk:: kkaarrbboonn tteettrraakklloorriidd,,kkuurruu tteemmiizzlleemmeeddee kkuullllaannııllıırr.. KKCC ddee kkaarrbboonn ttrrii ssoonnuuccuunnddaa ssiittooppllaazzmmaaddaa bbeerrrraakk mmiinniikk vvaakkuuoolllleerroolluuşşuurr..
kklloorrüürr mmeeyyddaannaa ggeelliirr.. SSeerrbbeesstt rraaddiikkaall oolldduuğğuunnddaann mmeemmbbrraann
lliippiiddlleerriinneebbiirrlleeşşeerreekk bbuunnllaarrıı bboozzaarr..3300 ddkkiiççiinnddee bbaaşşllaarr 22 ssaaaatt ssoonnrraa VVaakkuuoolllleerrddaahhaa bbüüyyüükkssee vvaakkuuoollllüüddeejjeenneerraass--yyoonn ddeenniirr..
kkccddee yyaağğllaannmmaa oolluurr..zzeeddeelleennmmee aarrttttııkkççaa mmeemmbbrraannhhaassaarrıı oolluuşşuurr.. CCaa HHüüccrree şşiişşmmeessii,, hhiiddrrooppiikkddeejjeenneerraassyyoonn vvee vvaakkuuoollllüü
hhüüccrree iiççiinnee ggiirreerr vvee hhüüccrree ööllüürr..
ddeejjeenneerraassyyoonn rreevveerrssiibbllzzeeddeelleennmmeeddiirr..
aasseettaammiinnooffeenn,,aannaalljjeezziikk bbiirr iillaaççttıırr..pp--445500 ssiisstteemmiinnddee ttookkssiikk
mmeettaabboolliittlleerreeaayyrrııllıırr.. HHüüccrree pprrootteeiinnlleerrii iillee bbiirrlleeşşeerreekk hhüüccrree ööllüümmüünnee
yyooll aaççaarrllaarr..
RReevveerrssiibbllhhüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinniinn uullttrraassrrüükkttüürrüü HHüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinnddee ssuubbsseellüülleerrcceevvaappllaarr
11--ppllaazzmmaa mmeemmbbrraannddeeğğiişşiikklliikklleerrii:: mmiikkrroovviilllluussllaarrıınn LLiizzoozzoommaallkkaattaabboolliizzmmaa:: ççeevvrreeddeenn mmaatteerryyaalliinn hhüüccrree iiççiinnee aallıınnmmaassıınnaa
eennddoossiittoozzddeenniirr.. PPaarrttiikküüllllüü mmaatteerryyaalliinn hhüüccrree iiççiinnee aallıınnmmaassıınnaa
kküünnttlleeşşmmeessii,, şşiişşmmeessii vvee ttoorrssiiyyoonnuu,, mmyyeelliinnffiiggüürrlleerr vvee
ffaaggoossiittoozz,, eerriimmiişş mmaaddddeelleerriinn hhüüccrree iiççiinnee aallıınnmmaassıınnaa ppiinnoossiittoozzddeenniirr..
iinntteerrsseellüülleerrkkööpprrüülleerriinn ggeevvşşeemmeessii.. hhüüccrreenniinn kkeennddii oorrggaanneelllleerriinniinnlliizzoozzoommllaarrccaassiinnddiirriillmmeessiinnee oottooffaajjii,,
22--mmiittookkoonnddrriiaallddeeğğiişşiikklliikklleerr :: şşiişşmmee,, aammoorrff ddeennssiitteelleerr ddıışşaarrddaannaallıınnaann mmaatteerryyaalliinn ssiinnddiirriillmmeessiinnee hheetteerrooffaajjiiddeenniirr..
lliizzoozzoommllaarrddaahhiiddrroolliittiikkeennzziimmlleerr vvaarrddıırr.. FFaaggoossiittee eeddiillmmiişş mmaaddddeelleerrllee
33--EERR ddiillaattaassyyoonnuu:: ppoolliizzoommllaarrıınnaayyrrııllmmaassıı bbiirrlleeşşeenn lliizzoozzoommllaarrffaaggoolliizzoozzoommyyaa ddaa sseekkoonnddeerrlliizzoozzoommllaarrıı
44--nnuukklleeeerrddeeğğiişşiikklliikklleerr :: ggrraannüülleerrvvee ffiibbrriilleerreelleemmaannllaarrıınn oolluuşşttuurruurrllaarr..
ddaağğııllmmaassıı LLiizzoozzoommllaarrpprrootteeiinn vvee kkaarrbboonnhhiiddrraattllaarrıı ssiinnddiirriirrlleerr..bbaazzıı lliippiidd
ffrraaggmmaannllaarrıı ttaamm ssiinnddiirriilleemmeezz.. LLiippooffüüssssiinnppiiggmmeennttii şşeekklliinnddee bbiirriikkiirrlleerr..
LLiizzoozzoommaalleennzziimmlleerriinn hheerreeddiitteerrbboozzuukklluukkllaarrıınnddaa lliizzoozzoommaallddeeppoo
hhaassttaallııkkllaarrıı oolluuşşuurr.. BBaazzıı iillaaççllaarr ddaa lliizzoozzoommllaarrıınnpphhnnııbboozzaarraakk hhüüccrree
iiççii bbiirriikkiimmlleerree yyooll aaççaarrllaarr.. BBuu iillaaççllaarr kklloorrookkiinn,, aannttiimmaallaarriiaallaajjaannllaarr,,
aammiiooddaarroonnee dduurr..
HHüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinnddee ssuubbsseellüülleerrcceevvaappllaarr HHüüccrree zzeeddeelleennmmeessiinnddee ssuubbsseellüülleerrcceevvaappllaarr
DDüüzz eennddooppllaazzmmiikkrreettiikkuulluummhhiippeettrrooffiissii:: bbaarrbbiittüürraattllaarr HHüüccrree iisskkeelleett aannoommaalliilleerrii::
hheeppaattoossiittEERR ddaa hhiippeerrttrrooffiiyyaappaarr.. iinnccee ffllaammaannllaarr:: aakkttiinnffllaammaannıı bbaazzıı ttookkssiinn vvee iillaaççllaarrccaa eettkkiilleenniirr..
SSiittoossaallaazziinnBB aakkttiinnppoolliimmeerriizzaassyyoonnuunnuu eennggeelllleerrkkeenn bbiirr mmaannttaarr ttookkssiinnii
MMiittookkoonnddrriiaallddeeğğiişşiikklliikklleerr:: aattrrooffiivveeyyaa hhiippeerrttrrooffiişşeekklliinnddeeddiirr.. aakkttiinniibbaağğllaarr..
MMeeggaammiittookkoonnddrriilleerraallkkoollee vvee bbeesslleennmmeeyyee bbaağğllıı KKCC mmiikkrroottuubbuulllleerr:: mmiikkrroottuubbuullddiizziilliimmiinnddee bboozzuukklluukk ssppeerrmm hhaarreekkeettlleerriinnii
hhaassttaallııkkllaarrıınnddaa hheeppaattoossiittlleerrddeeggöörrüüllüürrlleerr.. mmiittookkoonnddrriiaall bboozzaarraakk eerrkkeekk iinnffeerrttiilliitteessiinneesseebbeepp oolluurr..
mmyyooppaattiilleerrddeekkaass hhüüccrreelleerriinnddee ççookk ssaayyııddaa vvee bbüüyyüükk mmiikkrroottuubbuullbboozzuukklluuğğuu iillee KKaarrttaaggeenneerrsseennddrroommuu (( hhaarreekkeettssiizz ssiilliiaa
hhaassttaallıığğıı)) oolluuşşuurr..
mmiittookkoonnddrriilleerr vvaarrddıırr..oonnkkoossiittoommaallaarrddaa iinntteerrmmeeddiiaatteeffllaammaannllaarr:: bbeeşş ttiipptteeddiirr.. KKeerraattiinnffiillaammaann,, nnöörrooffllaammaann,,
ççookk ssaayyııddaa mmiittookkoonnddrrii nneeddeenniiyyllee hhüüccrreelleerriinn ssiittooppllaazzmmaassıı ddeessmmiinn,, vviimmeennttiinn,, gglliiaallffllaammaann..
kkooyyuu ppeemmbbee ggöörrüüllüürr.. öörrnneekk:: mmaalllloorryycciissiimmcciikklleerrii ((aallkkoolliikk hhyyaalliinn)) kkeerraattiinnddeennoolluuşşuurr..
nnöörrooffiibbrriilleerrttaanngglleeaallzzhheeiimmeerrhhaassttaallıığğıınnddaa ggöörrüüllüürr vvee
nnöörrooffllaammaannllaarrddaannoolluuşşuurr..
5
PATOLOJİ LABORATUVARININ
İŞLEYİŞİ
PATOLOJİ’YE GİRİŞ  ÖĞRENİM HEDEFLERİ
 Tanım
 Patolojikyöntemveyaklaşımlar
 Rutinhistopatolojikuygulamalar
 Tespit(fiksasyon)
 Takip(dokuişleme)
 Bloklama
 Kesme
 Boyama
PPRROOFF.. DDRR.. NNEERRMMIINN KKAARRAAHHAANN
 "Frozen section" veintraoperatifkonsültasyon
 Sitolojikyöntemler
 Sonuç
Tanım
 Patoloji, eskiyunancahastalıkanlamındaki  Patolog hastalıklı olduğu düşünülen doku ve
'pathos' ve bilim anlamına gelen logos organları inceleyerek hastaya belli bir hastalık
sözcüklerindentüretilmiştir tanısı koyar veya klinik bir bir tanının
 hastalıklarınbilimselyöntemlerleincelenmesi doğruluğunu değerlendirir
anlamındakullanılır.  Patolog, koyduğu tanıyla tedavinin biçimini
 Patoloji, hastalıklarayolaçannedenleri, bunların belirleyebilir
dokuveorganlarıetkilemebiçimlerini, hastalıklı
dokuveorganlarınözelliklemorfolojik(biçimsel,
görüntüsel) özellikleriniinceler.
 Bu anlamdapatoloji, tıbbıntemelinioluşturur.
Tarihçe
 9. yy İbn-i Sina ve EbubekirRazi kadavrada
 Tarih boyunca insanlar, hangi nedenlerle otopsi
hastalandıklarını, hastalandıkları zaman  15. yy Benivieni(otopsi ve diseksiyon)
vücutlarında meydana gelen değişikliklerin  16.yy Vesalius(otopsi ve diseksiyon)
neden kaynaklandığını merak etmiş ve
 17. yy Malpighimikroskopla gözlem
araştırmışlardır
 18.yy Morgagnipatolojik anatominin
kurucusu (700 otopsi ,60 yılın sonunda kitap)
 Virchowhücresel patolojinin ’’MODERN
patoloji’’ninkurucusu
 19. ve 20.yy patolojide hızla ilerleme
1
Ülkemizde Patoloji Tarihi
 1805 donanmaya hekim yetiştirmek için Tıp  Hamdi Suat Aknarülkemizde batılı ve modern
mektebi açıldı anlamda Patolojiyi kuran çok değerli bir
 1841 de Mektebi Tıbbiyeyi Şahane de görev hocadır
yapan Dr. Bernardısrarı üzerine Padişah  Genel patoloji 1914 (ders kitabı)
Abdülmecit sadece Hristiyanölülerin otopsi  Otopsi ve Adli Tıpta önemi(ders kitabı)
ve diseksiyonaizin veren ferman çıkartmış
 Patolojik anatomi 19. yy sonlarında ancak
ders programına alınmış
 1870 Ahmet Hilmi Paşa ilk Patolojik Anatomi
hocası
 Patoloji öğretiminden beklenen; öğrencinin  Patoloğunen sıkkullandığıdüzenekışık
hastalıklı doku ve organları inceleyerek, mikroskobudur.
neden (etiyoloji) ve sonuç (hastalık bulguları)
arasındaki bağlantıları kavrayabilmesini
sağlamaktır.
 Patoloji eğitimi, hastalıklar bilgisine görsel bir
boyut kattığı için, öğrenilenlerin daha anlaşılır
ve kalıcı olmasını sağlar
2
Biyopsi
 Patoloji laboratuarınagenel olarak 4 tür  Doku ve organlar vücuttan değişik biçimlerde
materyal gelir. alınır ve patoloğunincelemesine sunulurlar
Bunlar  İnsizyonelbiyopsi
 Biyopsi  punchbiyopsi
 Cerrahi girişim ile alınan doku ve organlar,  kama biyopsi
 Otopsiden alınan doku örnekleri  Eksizyonelbiyopsi
 Yayma (Sitoloji) preparatları  Rezeksiyon
 özelyöntemvedüzeneklerinyardımıyladokular  Patoloji; dokukültürü, in situ hibridizasyon,
üzerindenitel(kalitatif) veyanicel(kantitatif)
immunohistokimya, akımsitometrisi, digital
incelemeleryapabilir
 Bu amaçla; görüntüanalizigibidahapekçokyöntemi
 histokimya, tanısalveyaaraştırmaamaçlıolarakkullanır.
 immunohistokimya,
 dokukültürü,
 in situ hibridizasyon,
 DNA sitometrisi,
 digital görüntüanalizigibiyöntemlerkullanılır
 Bu gün artıkmoleküleryaklaşımlarpatolojide
tanıda yer almaktadır
3
Rutin histopatolojik
uygulamalar
 Tespit(fiksasyon)
 Takip(dokuişleme)
 Bloklama
 Kesme
 Boyama
 "Frozensection"veintraoperatifkonsültasyon
 Sitolojikyöntemler
Tespit (fiksasyon)
 Dokularinsanvücudundanayrılırken  Tespitedilmeyendokulardakihücrelerbir
canlıdırlarve varsa taşıdıklarıhastalığın süresonrabakterilerinveiçerdiklerisindirici
morfolojikbulgularınısergilerler. enzimlerinetkisiyleotolizeuğrar, morfolojik
 Tespit;dokularıno andakigörünümününısı, özellikleriniyitirirvetanısalamaçlı
nemveenzimlerinetkisiyledeğişmesini, incelemelerdekullanılamayacakduruma
bozulmasınıönlemekamacıylayapılır. gelirler.
 Tespitişlemiiçingenellikleözelsıvılar
kullanılır
4
 Dokuveorganlarkendihacimlerinin10-20 katı  Yüzdeseksenlik(%80) etilalkol,
kadartespitsıvısıiçinebırakılırlar  Bouinsolüsyonu,
 Patolojiderutinamaçlariçinen yaygınolarak
 Zenkersolüsyonu,
kullanılantespitsıvısıformalindir. Bu, seyreltik
birformaldehit(H-CHO) solüsyonudur.  B5 solüsyonu,
 Tespitişlemidokununtürüv e kalınlığınagöre  Carnoysolüsyonuve
birkaçsaat(karaciğeriğnebiyopsisi) ilebirkaç  glutaraldehitgibi
hafta (kemik)arasındadeğişensürelerdeolabilir.  başkatespitsıvılarıdayerigeldikçe
 Biz rutin olarak en az 24 saat formolde tespit kullanılabilir.
ediyoruz
 Sitolojikörneklerinhavadakurutulmaları  FiksasyonunAmacı; Bakteriyel hasarın
veyaısıtılmalarıdatespityöntemleri (çürümenin) ve hücre ölümünün önlenmesi
arasındadır. Bu türtespityöntemlerinedaha  Daha sonra uygulanacak takip ve inceleme
çokhematolojikvemikrobiyolojikboyalar işlemlerine dayanıklı hale getirmek, şekil ve
kullanılacaksabaşvurulur. hacim açısından sabitleştirmek
 Uygunformalin solüsyonundabekletilen  Canlıdaki yapısına benzer şekilde muhafaza
dokularaylar-yıllarsonrabile histopatolojik edilmesini sağlamak
olarakrahatlıkladeğerlendirilebilir.
 Daha sonra uygulanacak boyama ve inceleme
yöntemlerine elverişli hale getirmek
Takip (doku işleme) DOKU TAKIBININ AŞAMALARı
 Tespittensonrakiaşamalarınhemenhepsi
otomatikmakinelerdeyapılabilir.
 Suyunu alma (Dehidratasyon)
 İlkaşama, çoğunluğusudanoluşantespit
 Saydamlaştırma (Şeffaflandırma)
sıvısınınvedokununkendisininbaşlangıçta
içerdiklerisuyunuzaklaştırılmasıdır  Sertleştirme (Parafinizasyon)
(dehidratasyon). Bu, dokununsertleşmesine
yardımeder. Sertdokularınsonraki
aşamalardaçokincekesilebilmesimümkün
olur.
5