Orpana 1/2005

52 Pages·2017·14.92 MB·Finnish

Orpana
rlzoos
'\.,
.\
.\\
l
i,/ I
i/_
t
j
I
I'
I
I
Tampereens eudun
sukututklmusseura
nro l/2(X15
]lilL:iffiffi:tii ryn:i iisenrOehrpti ana
vuodesta 1979 No 61
fulkalsupatu3e. 1,2fir5 Retk€t
Toimitusl ohanna Kurela lukl<aS ir6n*
Piirrokset (lollei toisin mainita) Tiina Miettinen Hirvenojantie| 2
Taitto ja painatus Esa Print Tampere, ZOO4 36200 Kangasala
puh. O5O3 37 786O
rssN 0359-t28X
siihkdposti:j [email protected]
Seurano softe
Orpanan tolmitus
Tampereens euduns ukututkimusseurray
Kalkunvi ertotielD 63 JohannaK ur'el la* '
Sorsapuisto A 10
3333O Tampere
3350O Tampere
Seurant lllnumero puh.( O3)2 6l ZZ9Z
NordeaT amDere| 1463O-7ZO9O9a sehk6post:i [email protected]
Seuranw ww-slvut
Vuoslkhlan tolmitus
www.tamDereensul(ututldmusseura.net
TuulaS illanpliii
Paasikiventie8 F 41
33230 Tampere
puh. (O3)Z l3O 43O
slihkdpost:i [email protected]
Puheenlohtala Klrlastonholtala
Antti L:ihclet F HannaT urppa
Piettasenkat2u A 24 Mustanlahdenkatu2 0 C 163
33580 Tampere 3321OT ampere
puh.( O3)3 62 7587 puh. (O3)Z ZZ gAal
sahk6postih: [email protected]
Webmaster
Varapuheenlohtala, ohlelma'aslat SatuY rjole
TiinaM iettinen * Aakl(olantieI 71
NahlGtehtaankat7u B 41 35300 Orivesi
3327O Tampere puh.0 40 721 7492
puh. (03) 3rr44 599 s,iihl<opostsi:a [email protected]
siihk6postit:i [email protected]
Malnokset Orpanassa
Slhteedt Fsenaslat, osoltteenmuutokset,
kuFsellle, lulkalsutcn tllaukset.
Marjatta Rintalat ( | /4 sivua- 5O€
Kalkunv iertotieI D63 1/2 sivua- 10O€
koko sivu - 2OO€
33330 Tampere
puh. (03) 343 20O4 Seuranh allitusp idattaiait selleeno ikeuclenv alita
lehteenp easevatm ainokset.
s,iihkopostxi:m [email protected]
Hinnat ovat voimassav uoden ZOO5lo ppuun asti.
Rahastonholtala
NinaJ iirvensivu* SeuraavaO rpanai lmes\4y 1. 9.2005.S iihen
Myllyhaantie3 4 tarkoitettujena rtikkeleicleno n oltava perille
33960 Pirkkala viimeistaan| .7 -ZOO5.
puh. 04O7 30 1420
sahkopostin: inaseranfia @hotmail.com KannessaT iinaM iettisenp iirros
Orpani l/2005
.
K) I L,"
g)uku on bgqa
Olemme saaneetv ilkkaan ia onnistuneen sukututldmussyksyn.V uodenvaih-
teen juhlien ielkeen alamme "valaistua" keviien pidempien paivien, valmis-
tuvien tutkimul6iemme ia toivottavasti sukutaDaamistemme mv6tii
Hienostio nnistunutK urunm atka,h yvat luennoti a Pekanja liinan kurssita ntavatv armastip otl(uay hteiseen
tapahtumaammee li sukututldmuspaiviiiinI 5 .1. 2OO5S ampolassaO. lemme hallituksenja toimihenkildiclenta -
paamisessas opineet tapahtumanp aiiasiatj a tehtavaiaon.O lkaammen yt al(tiivisestii tse l(uldnm ulcna niin
valmisteluissak uin my6s pailGnp AallaT. arioutukaav ain rohkeastii tsellennes opivaanp uuhaan.
Eritteinp aljon keskusteluaja jopa lsitiilddakino n herattanyta tk-pohjainens ukututkimuse rilaisillam yynnissa
olevilla ohjelmilla.O len itse opettanut senioreillet utkimulGent allentamistas ukututkimusohielmallaH. aluan
erityisestik orostaas ite toclellistai nnostusta,l onka tSmhntgrppineno hjausyhdistelmao n harrastukseemme
herettenyt.L iseksi" netisse"o n SuomenS ukututkimusseuraons oitteen www.genealogia.foi hellat osi paljon
hyvie osoitteita, ioita kannattaa hydclyntaie.
Hallituksemmeo n paiattan).ot lla ottamatta seurammej arjestemiint ilaisuulGiint ai kursseihinl Gupallisten
sukututkimusohjelmie"nm yyntia" erilaisink einoin.P aatosheeni poistak e)d6no pettelemistam uissay hteyksis-
sa. Sukututkimusyst:ivtaa i muuten asiaanp erehtynyth enldlov oi "tutoroida", jotta ohjelmaa vautuu.E rittein
suositeltavaao vat erilaiseta tk-kurssitk o. aiheesta.
Olkaammes ukututkimuksessakainja n "hermolla", pitAeni alat tukevastim aassa.
H) /ae tutkimuskevettem eille lGikille!
Antti LAhde
Puheeniohtaja
OrpanaI /2OO5
WasfulbolmasWlaa kitulmeeina lakaisin
V'lemingins ukupiir i ja seng b lei sl go oerkolso l
Artlkkellssani kiistttelen lyhyestl loltakin esi- teistydhdn. On kuitenldn kiinnostavaa, etta aikalaiset
me*keJii | Soo-luvun Flemingin sukupttrtstii la viittasivat avioliiton kautta syntyneisiin linkkeihin ia
sen yhetstydverkostotsta. N ostan estln samtuan niiden velvoittavuuteen, kun he halusivat osoittaa tiet-
tyjen ihmisteny hteenkuuluvuuma.
sukupolveen kuulunel<Ien sukulaisten villsli
On s)D/tak orostaa, etta olemassaoleva aineisto on
yhteykslii - sekl slsanrs- ete lankous-suhtei-
melko hajanaista ia etta sukulaissuhteiden merldtystA
ta. Haluan korostaa slti. ettii (SOO-Iuvun
on vaikeaa tarklean analysoicla. Harva l5OOluvun
aatelistolle sukulalsuus merkitsi paljon muu- henkilo, ecles korkea-arvoinen ylimys, on tattanyt jal-
bkln kuln llneaarista polveutumlsta tal veri- keensii laajaa aineistoa, ioka lGttavasti l€rtoittaisi
sukulaisuuata. Llsiksl eslmerkffinl kertovat sll - sukulaisvierailuja, kesldnaisiat unnesiteita tai yhteisiA
taloudellisia sitoumulGia. .
tii, mtllalsta arklstotydtii sukupllfin la sen sl-
sfrlsten suhtelclen tutHminen vaalll.
Aateliston ldrieenvaihto sisAltaa kuitenldn viitteite
siite, miten kelykset, langokset ja sisarukseto vat mat-
kustaneet yhciessak artanolta tai linnasta toiseen, vie-
Avioliitot laalentavat sukupiirli railleet toistensa luona ia hoitaneet samalla sek:i per-
heen asioita ettA taloudellisia ja poliittisia kysymyksia.
Avioliittojen lGutta luotiin uusia perhesuhteita, jois- Tellaiset kirjeet ovat usein hajallaan pitkin poikin
ta seurasiy stavJ4r,/dejna yhteistyon velvoitteita ja uu- arldstoja ja arkistokokonaisuuksia.K iintoisimmat mai-
sia etuuksia. Iaakko Teitin valitusluettelossa (sivulla ninnat esimerl(iksi rautamarski Klaus Eriksson
264) todetaan, ettei aatelismies Nils Boije en:ia mak- Flemingista (k. 1597) tai hiinen puolisostaanE bba
sanut verol'aan "sen jekeen kun han sai vaimokseen Gustafuclotterista( Stenbocl(, k. 1614) eivat aina loy-
rcuva Heblan sisaren'lfteren" , Mainittu rouva Hebla dykaan arkistoista, iotlG on koottu heidan nimiensA
oli tietenldn Hebla Siggesdotter (Sparre), iolG kuului alle. Sen sijaane simerldksiE bbans iskojen ldrieenvaihto
itse arvovaltaiseen ruotsalaissukuuni a ionl(a aviomies tarjoaa kiinnostavia mainintoja, jotlG valaisevat myos
Erik Fleming oli 15 20-1 54O-lukujen merldttAvimpia Flemingin perheen suhteita ja arldelamaa.
suomalaisiay limyl6ie. Heblan sisko Ingeborg oliavioi-
tunut toiseen merkittAvaan suomalaissukuun- han oli
Kister Klasson Hornin puoliso. Slskosten kirieenvalhto: niikiialoia
sukupiirln elimliin
JaakkoT eitti tahtoi siis sanoa, ette Boiie oli avioliit-
tonsa lGutta siirirynyt "parempiin piireihin" ja omak- EbbaG ustabclotterins isar,l eskikuningataKr atarina
sunut ylimyl(sellisen huolettomuuden veronmal(su- ia (k. 1621),m eni hWin nuorenan aimisiink uningasK us-
muihin velvoitteisiin. T:iste ihannekuvasta ei voi vetae taa Vaasank anssaia eli kuusilqymmentveu otta leske-
johtopeatdsta, etta kaildden lankoien ia kalyien suh- ne.T oinens isar,l seivitarC ecilia,i ei hankinp arilrymp-
teet olisivat aina olleet terkeite ja johtaneet ystavel- pisene( vuonna1 566)l eskelGmi iehenseG ustafJohans-
liseen liittolaisuuteen tai varsinlGan harmoniseen yh- soninO re rosor)j alkeen.C eciliank irjekokoelmassoan
Orpana1 /2005
sailynyt parikymmenta Katarina-kuningattaren ldrjet- hanen osallistuttuaanT urun linnan puolustulseen Kaar-
ta, jotka nykyAan ldyb/vet Ruotsin valtionarkiston ko- le-herttuaa vastaan. Katarina koetti selvittee hanen
koelmasta Skokloster ll (osa 5: Miscellanea). N4/ttaA sijaintiaani a vointiaan. Han l(oetti tukea my6s poliitti-
siltA, etta naita kirjeita ei ole tutkimul€essa kaytetty seen epesuosioon joutuneita veljiAAn.
juuri lainkaan- ehk:i sil(si,e tt6 ne on arkistoluettelossa Perhekuulumiset linldttyivat kiinteesti aikal€uden
luonnehdittu "hae- ja hautajaiskutsuiksi". Kirieet sisal- poliittisiin tapahtumiin, silla kirjeisses ivuttiin myos sita,
tavAt kuitenkin paljon muuta ia tarjoavat samalla esi- miten sukupiirin j:isenet suoriutuivat sotilaallisistaj a
merkin siite. efta vanhat arkistoluettelot eivat kerro poliittisista tehtavistaAn. Siskonsa Ebban ja palveli-
koko totuutta arkiston sisallosta. joiclensa kautta kuningatar Katarina vaihtoi tietoja Klaus
Flemingin ia Kaarle-herttuan suunnitelmista. Kaarle-
Katarinanl drjeet ovat ldinnostaviam yds Suomen pai- herttua neyttaa epiiilleen "ralGsta eitiean" (eli aiti-
kallishistorian,e rityisestiA hvenanmaan n:ikokulmasta. puoltaan) Katarinaa siita, ette tAmii mahclollisestit uld
Ne osoittavat, etta kuningatar Katarina vietti I(aus Flemingiii, vaildG toclisteita rahallisestat uesta ei
Kastelholmassa,e lakel:ianityksillaan,e nemmdn aikaa loytynltka:in. Herttua myos vetosi leskikuningattareen
kuin tutkijat ovat yleensa arvelleet. Katarina sai saadakseen Klaus Flemingin peiin keennettya.
laenityksen vuonna 1569, mutta Ahvenanmaan
historiankirioitulsessa (esimerkil(si Bertell, Hausen, Kuningatar lGtarinan kirjeenvaihdossap illGhtaae siin
Ramsclahl)t oistuu oletus. ettei han henldl6kohtaisesti myos henkil6itA, joita tutkijat ovat tottuneet pitam:ian
kaiyn)tA hvenanmaallavuoclen1 556 jelkeen.S uurino sa syri:istakatsojina. Tellainen oli mainittu Katarinan ja
Kastelholman tileistA on kadonnut, eikli jaljelleolevissa Ebban naimaton sisar,M erta Gustafsclotter.H anen itse
juuri nay selkeita viittauksia Katarinanv ierailuihin. tuottamiaan asiakiria-aineistoja ei iuuri ole s:iilynyt,
mutta kun laajaa ldrjemateriaaliay hclistelee, voi huo-
Ruotsin valtionarkistossa sijaitsevista ldrjeista ilme- mata, etta hanet mainitaan sisartensas eurassa,h anel-
nee kuitenldn, etta toukokuussa 1575 Katarina suun- le lahetet;ian terveisia ia hen huolehtii sisarustensa
nitteli nauttivansa "lGuniista kesiiaiasta" Ahvenanmaal- voinnista. Merta neyttaa muun muassaj alGneen Ebban
la ja toivoi seurakseens isariaanC eciliaa, Ebbaa- ioka ia tamen b.tarten vankeusaian Tukholmassa vuoden
oli tuolloin Klaus Flemingin nuorikko - seki Martaa, 1597 paild(eilla.H an onkin tarkea muistutus siite, ette
ioka jai naimattomalGi. Kesen ociotusta lisalsis e, etta naimattomil(sijeaneets ukulaiseto livat usein tarkeAo sa
Ebbao li raslGanaj a laskettu ail(ao li tuhannuksent ieta- perhette, vaildG he aineistossaj aavat usein vihiiselle
millA. Kastelholman linnassa neyttiie kuluneen myos huomiolle. Martaa muistettiin myos muiden tuttavien
talvi 1577-1 578. Tuolloin Katarina oli oleskellut Suo- ldrjeissa: sotapeellikkd Arvid Stalarm lahefti hanelle
men puolella Ebba-siskonsaj a Klaus Flemingin l<ans- kunnioittavia terveisiaian Klaus ErilGson Flemin-einl Gutla.
sa. Tarkoitul6ena oli ollut matkustaa Ruotsin puolelle
talven viettoon, mutta huono sAa oli viivasqfttanyt
matlGa, ja lopulta l(elirikko esti heita iatlGmasta Ah- Slsarusten, langosten ia kiilysten
venanmaalta eteenpein. Myds joulul(uussa 1585 Ka- yhteiset matkat
tarina olesl(eli Kastelholmassa, ia tuolta vuodelta on
seilynyt tilildrja (Kansallisarkistonv ouclintilit 281 2, folio LesldkuningatarK atarinank irjeenvaihto osoittaa, efte
1 1r), jol€ mainitsee lyhyesti hanen kayntinsa. sukupiirin sisalla toimi aktiivinen tietojen velitys ja
yhieisty6. Kirjeet osoittavat myos, etta perheenjiise-
Katarina vaihtoi sisarensak anssa tietoja niin politii- net matkustelivat yhdessa toistensa kanssal €rtanolta
kasta, viljan hinnasta kuin perhetapahtumistaldn. H:in ja linnasta toiseen. Naiden matkojen suuntaa meerit-
koetti my6s ohiailla Karl-veliensAa violiittosuunnitelmia. tivet osittain aatelismiesten poliittiset ja hallinnolliset
Erityisestih enta suututti se, ettA veli oli aikeissaa ntaa tehtavet, osittain muun muassa sukupiirin terkeet juh-
vaimolleen huomenlahjal<sis uvun peekartanon. Kun lat kuten haiat ja kastajaiset, lotka l(okosivat yhteen
leskq/tyD/t sisar Ebba oli vangittu Turussa vuonna 15 97 ioukon vaikutusvaltaista aatelistoa.
Orpana| /2OO5
Matkat saattoivat suuntautua my6s sotatantereille.
Osa aatelisnaisistaia i perheen kartanoilleh uolehtimaan
niiclen talouclesta, kun aatelismiehet lehtivet sotaan. Bertell, Erik: Skattectistrikto ch forvaltningsomrAclen
Soclan l:iheis)4yse i kuitenlGan iaenyt kaikille naisil- pa Alancl uncler tidigt l5oo-tal. Skrifter utgivna av
lelGan tuntemattomaksi. Louhisaaren sukuhaa-raan Alancls l(ulturstiftelse, Mariehamn 19 83.
kuulunut Elin Hermansdotter Fleming (k. 1603) seu-
rasim iestaian,A rvicl Erikssonia( Stalarm, k. 1620), kun Bostrdm, Birger 1968: Hankoniemi: Vanhoja sata-
kaksikymmenteviisivuotinen sota vei taman hallinto- mia ia kivipiirroksia. Hangon kaupunki, Hanko.
ja taistelutehteviin,a ina Narvaanj a Paihkinalinnaana sti.
Mukana oli vililli myds Arviclin sisar Beata. Rouvat Hausen, Reinholcl: Kastelholm slott och ciess
eivat valttem5tte oleskelleet yhtajaksoisestis otatoimi- borgherrar. Svenska litteratursellskapeti Finlanclc cxlii.
alueilla. Heidat kuitenkin mainitaan kirieissas illoin tAl- Helsingfors 1934.
l6in terveisien lehetteiin:i.
laakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan
Elin Fleming ja hanen kaksi veljeansa olivat avioitu- v. 1555-1556. - Jakob Teitts ruagomAlsregistere mot
neet samaan Hornien ja Stelarmien sukupiiriin. Veljek- acleln i Finlancli r 1555-1556. ToclistuskappaleitaS uo-
set Klausj a Lars Hermansson Fleming menivet naimi- men historiaan. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki
siin Henrik Hornin b/terten Elinin ja Annan kanssa.E lin 1894.
Flemingin mies Arvid oli puolestaan Hornien serld(u.
Avioliitot kuvastivat ja vahvistivat sukujen yhteyksii Lahtinen, Anu: Omaisuutta, ystevia ja vaikutusval-
toisiinsa, ja my6s keytennon tehtevisse nema taa. Avioliittojen merldtys Flemingin sukupiirisse.H is-
pariskunnat,k iilykset ja langot liikkuivat usein yhclesse. toriallinen aikakauskiria4 /2002.
Perheiden poiat olivat opiskelleet yhclessa,p alvelleet
hovissa ja seuranneet yhdea*i isi.ien itiirajan sotaretkille. Ramsdahl, Carl: Det iliindska folkets historia Il:1.
Uncler Gustav Vasa och hans sdner samt stormaktsticlen.
Kiintoisan viitteen yhteisiste matkoista tarjoaa Alands Kulturstiftelse,M ariehamn 1988.
Hauensuolessa,H angon edustalla seilynyt kallio-
kaiverrus. Kyseinen saari on vuosisatoten ajan ollut
tArkeel iikenteen solmukohta, jossa on ocloteltu sopi-
vaa purjehclussietii. Saarelle on vierailujen merkiksi Ruotsln valtlonarklsto
kaiverrettu lukemattomia aatelisvaakunoita. Vuonna Skoldostersamlingen 2, vol. 5 (Miscellanea),C ecilia
1586 kallioon leiverrettiin vieretysten lGhden avio- Stenbocks brew:ixling.
parin yhteisvaal(unat, lotka on kaiverrettu vierekkain.
Luodolla neyft,iivet tuolloin vierailleen sisarulGet Elin Arvid HenrikssonT awastss amling vol. I , Arvict Eril(5-
Hermansdotter ja Klaus Hermansson Fleming sekii son Stelarmin kirieet Arvicl Henriksson Tawastille
heidAn puolisonsa, mainittu Arvicl Eriksson (St&larm) 27 .3. | 592, 3.5. | 592, ( 15 84?), seke peiveemattomia
ja Elin Henriksdotter (Horn). Bi€er Bostrdm on arvel- kirieite.
lut, ette seurue on voinut olla matkalla Inkerinmaalta
takaisin Suomen suuntaan. Suomen kansalllsarklsto
Vouctintilit, Ahvenanmaa 15 85: KA 2812, folio I lr
Vaikka kalliokaiverrus on lahteena epevarma, se neyt- (entinen VA).
ta5 kuitenkin vahvistavan samaa kuvaa, ionka huolel-
linen kirjeiclenl ukeminen osoittaa: Flemingin ja muun- Artikkeli perustuu Tampercen seudun sukututkijoi-
kin aateliston sul(upiirin jesenet liikkuivat yhcless,iij a den tapaamisessa tiistaina 2 1. 9-2OO4 pidewn esitel-
pitivat kiinteesti yhtq/tta toisiinsa. Naiden yhteylcien miiAn. Kloittaja Mittiiii FM, tutw ja Ulla Koskista Tawastin
loytAminen vaatii usein site, ette tutkija key lepi hyvin arkistokokonaisuuteen perustuvista tiedoista.
erilaisia arkistokol(onaisuul€ia ja liittee yhteen ylGit-
teisiste kirjeiste loytyvat tieclonmuruset - kuten sen,
keille terveisia lehetetaen ja keiden seurassa kirjeen Anu Lahtlnen
kirioittaia kertoo olevansa. Historian laitos, Turun yliopisto
Orpana | /2005
oriril
Wa*nen
Tannpereen seualun sukututklmusseura ry:n kunoita. Kun hallitsuat.iakoivat maaomaisuutta l;iainityk-
Vuoslmriassa on seuran tunnus, lossa seuran sina, niin maa-alueen haltiian vaakunasta tuli myos
l!y'seisena lueen tunnusmerldd. Vaakunain kayttit ke-
nlmen la vuoslluvun 1979 ltsiiksl on vaakuna.
hittyi nopeimmin niissam aissa,j oista osallistui ritareita
Vaakunassa on tjylftelty T-kljatn, Jonka muo-
ristiretldin eli ltaliassa,R anskassaE, spanjassa,E nglan-
to on saatu Tampereen kaupungln vaakunas-
nissa ia Saksassa.P ohioismaat omalGuivat Saksasta
ta. SamaT -kl$atn on my6s seuranp dytiivttrtssii vaakunoiclen kaytdn.
ell stan<Iaartssa.S llnii on punaisella pohlalla
valkoinen T-kirlaln. Punalnenl a valkotnen ovat
Vaakunan muoto la kuvlo
vanhat Hemeen v rIt, multa mlsti ne ovat pe-
riilsln la mftii ne swbololvat, sftA on tarkoltus Taisteluldlven muoto on aikoien l(uluessav aihdellut
selvlttiiJi Eissi kt rjoituksessa. pydreaistaia neli6maiisestep itkenomaisiin,s uunnild<aan
muotoisiin kilpiin. Vaakunataiteessao n suosituimmaksi
ldlven muodolGi vakiintunut 14OO-lwulta pereisino le-
Herakllikan hlstorlaa va ns, espanl'alainenk ilpimalli. Siina on kilven alareuna
puolipyoreen muotoinen, ja kilpi muistuttaa lapion
Vaal<unoan m:iaritettyk uviolGi,i ota ioku yl(sild tai teree. Kilven muodolla ei ole varsinaista heraldista
yhteisd (valtio, maakunta,k unta, seurakunta,s uku, merkitysta eik.i sita mainita vaakunaselityksesse.
yhclyskunta,la itos, yhclistyst ms.) kiyttaA pysyvAna
tunnusmerkkinaenV. aakunatt ulivat kayttoon ristiretki- Kilpi oli aikoinaan puolustusase, iota kannettiin va-
en ail€an noin 11 50. Ristiretkelt€s vattivat teholdGan semmalla kdsivarrella.T aste iohtuu, ett6 ldlven suun-
tunnistusjariestelmiinta rvetta, koskar istiretkel:iisarmei- tia heralcliilGssal Gtsotaan aina kilven lGntaian puo-
iat olivat moniosastoisiiaa monildelisiaM. yds muotiin lelta. Siten vaakunan oikea Duoli heralcliikassata rkoit-
tulleet aseleildte li turnajaisetli s:isivatt arvettae rityis- taa katsojan lGnnalta vasenta puolta. Niin ikean ereet
ten tunnustenk ayttoon.K una sepuvuot livatu mpinaisia airutkuvioiksi nimeb/t vaakunaldlven osat ovat perei-
peltipukuja,jo issah /pera peitti lesvotkin, niin henki- sin kilpien vahvikeraudoista .ia -sidoksista. Vaakuna-
l6n tunnistaminenil man ulkoistat unnuskuvaao lisi ol- ldlvella olevat tunnukset saa€laan ailGan ialGmalla ldl-
lut mahdotonta.T urnauksissoal ikin erityisetv irkailiiat pi eriverisiin l(enttiin, sijoittamalla kilvelle geometrisia
eli airueet,j oiclent ehtavanao li kuuluttaat aistelijoiclen kuvioita eli ns. airutkuvioita seld tavallisten esineiden
nimet ia my6s valvoa, etta oikeita tunnuskuviak e)det- tai olioiden vahvasti tyyliteltyje kuvia.
tiin. Airueens alcanldelisestnai mesteH erolcot n heral-
diiklGs aanutn imensa.A irueet loivat i:ir.iestelmallisen Kun l(ilpi iaetaan kahtia vaakasuoraan, syntyy
vaakunatiedon.H e ryhtyivat pitamaan luetteloa lGtkoinen kilpi. Kun jako on lGhtia pystysuoraan, on
vaakunoista seke kehittivet seenndt vaakunoiden lryseessah alkoinen kilpi. Kun ldlpi jaetaan kahtia vi-
kuvioinnilleia varitylGelle. nosti oikealle, saadaan lohkoinen kilpi. Jos jako on vi-
nosti vasemmalle, on kyseessav astalohkoinen kilpi.
Vaakunato livat alul(siy ksi16llisiatu nnusmerkkeja,
mutta niistek ehittvi sittemmin Derinn6llisias ukuvaa- Airutkuvioista tavallisimmat ovat paalu, hirsi, pall&i
OrpanaI /2OO5
ja vastap.{ldd. N:iilH tarkoitetaan ldlpeen maalattua iuovaa, pia ovat olleet sininenj a punainen.
jol€ paalun ollessa l(yseessak ulkee pystysuoraan ylh:iAlta
alas, hirresse vaalesuorana, palldssa vinosti poildd ldfuen VaidsymboliilGssav all<oinen on puhtauden, viattomuu-
vasemmasta alal(ulmasta oikeaan ylakulmaan ia clen,o ikeamielis)D/denu,s lollisuuden, kunniallisuudenja
vastapalldss.ol il(eastaa lal(ulmastav asemlxan yltikulmaan. pyhyyden vari. funainen q/rnboloi tulta, verta, elaimaiAja
raldGutta. Toisaaltas e on myds sodan, taistelun, vallanku-
Vaal(unoiden erottelutarpeesta ovat qmtJmeet ns. ko- moulGenj a varoituksenv :iri. Sinineno n jumalallisuuclen,
rot. Heraldisellal orolla tadoitetaanvAriDinnan. airutkwion viisauden,u skonj a toruuden runnusveri.
tai muun ylGinl(ertaisen kuvion reunaviivaa. Korojen ni-
mitylGia ovat mm. hammasl<orot, sahakorot, aaltokorot. Kaikkiin virallisiin vaal<unoihin liittyy myos ns.
Suomen heraldiildG hw.il6$/ lGikkaan 35 erilaista leroa. vaakunaselitys. Siina on heralclisia termeja kayttaen
maaritelty vaakunan sisalto. VaakunaselitylGenp erus-
Kilpil(uvioiden, esim. elainl(uvioiden, tulee olla teella voi heralcliikkaan perehtynyt vaakunataiteilija
heralclisestoi ikealle kiiantyneita. Kilpikuvat ovat pinta- laatia vaakunan kuvan n:ikemette itse vaal(unakuvaa.
l(oristeita, niissa ei saa olla syv)lysvaikutelmaa.
Vaakunallsiikkeet
Vaakunavirit ia -selltys
Tiiyclelliseens ul<uvaakunaank uuluu sen perusosan,
Vaal(unakilpient uli varsinkin varhaisimpina aikoina vaakunal<ilven, lisAl(si hypare, hyp5riinpeite ja -l(oriste,
olla l<uvioiltaans elkeit:i ia l€ual(si nakyvie. Varitylsella usein myds ns. IdlvenlGnnattaiats ekii jalusta ia koriste.
pyrittiin parantamaan nAkyvyytta. Syntyi myos Kyp:irien lukum:iar:ill5 voiclaan ilmaista myds aatelisarvoa.
heraldiset sAannot varien kA).tOstA.H eralclisiav ereje Siten l(eivin vaakunassao n kolme lqy'pttfi, vapaaherralla
on kuusi: kulta ja hopea, ioita myos kutsutaan lGksi ja tavallisella aatelisella yl(si kypere. IGytosse on
metalleilGi,s eki punainen,s ininen,m usta ja vihree. l(olme erilaista lq/par:imallia: pata-, pisto- tai lGlterikypara.
Myds luonnonvarin k4/tt6A on picletty mahciollisena. Aatelisten l!y'para on iol(o pisto- tai kalterikypara. Pisto-
hy'pereao n myos nimitetty sultetuksik ypAraksi.S uomen
Vaal(unassae i pidA ilman perusteltua slD/ta kavtt:ti use- heralciiilcssa porvarisvaakunaanj a yhteisovaakunaan
amDaa kuin lGhta vari:i. Vaal(unassao n oltava kultaa tai l(uuluva l(ypereo n aina pistokypara.
hopeaa.M etallia ei saaa settaam etallin dialle eiki vAria
vArinp :iAlle.V ariei saay htye veriin eik.i metalli metalliin, Igperiista nouseva l<olmiulotteinen tunnus tai muu
ellei yhteinen raja ole aivan lyhyt. Yeiskuvioiden osat ja selvesti erottuva merkl(i on nimeltAan kyparankoriste.
erityisesti eleinten varulGet voidaan esitt:ia seki kent:is- Varhaisina aikoina koristeina kAytettiin sarvia ia siipiA
te etia kuviosta poil&eavalla varilla. Varuksilla ymmiirre- tai strutsin ja riikinkukon sullGtoyhtoia.
t:iiin esim. eleimen hampaita, Irynsiaj a varpaita. Vaakuna-
l(wan on oltava Ciysin selva pell&ina varipintoinaldn. Vaakunany liipuolella olevan kruunun avulla voiclaan
Kailddv aal(unaverit ovat samanarvoisia. ioskin suosituim- osoittaa vaakunan omistaian aatelinen arvoaste. Tel-
Orpana1 /2005
Suurlaanien vaakunat. Kuva teol<sesta HeRI.liikan opas.
loin se on nimeltaan arvokruunu. Kreivilla, vapaaher- loin piciettiin l(ustaa Vaasan hautajaiset ja hautaiais-
ralla ia tavallisella aatelismiehella on erilainen arvo- l(ulkueessa,i ol(a kulietti kuninkaan tomun Tukholmas-
kruunu. Kruunu voi myos olla ns. koristekruunu, jol- ta Uppsalaan, l(annettiin 24:n henen valtaansa kuulu-
loin siihen ei liity mitaan arvoa osoittavaa merkityste. neen maakunnan tai laanitylGen lippua. Suomesta oli
Pohjoismaissa ja mm. Suomessa keytetean koriste- mukana valtakunnan lippu, mikai todennakoisesti oli
kruunun paikalla usein arvokuunua. leijonalippu, sek:i nelj:in maakunnan liput. Nama maa-
kunnat olivat Pohjois-j a Etele-Suomi,H iime sekii Karja-
Porvarisvaakunaane i l(uulu kumpilGan kruunu. la. Pohjois-Suomellat arkoitettiin talloin Auraioen poh-
Yhteisdvaakunoissa on monenlaista kaytentoe. Ha- joispuolellao levaa aluetta ia Etele-Suomellav astaavasti
meen vanhassa maakuntavaakunassa on ns. vanha joen etelapuoleistaa luetta. NaiistaA uraioen rajoittamis-
herttuakunnan kruunu. kun taas nuoremmissa ta alueistat uli sittemmin Satal(untai a Varsinais-Suomi.
maakuntavaal(unoissa, l(uten esimerldl€i Ahvenan-
maan vaakunassa, on vapaaherrallinen l(uunu, mika Vuonna 1555 syntyneen VenajAn soclan iohdosta
vastaa vanhaa lqeivikunnan kruunua. Suomen uudet Kustaa Vaasa oleskeli Suomessa ja antoi 1556 pojal-
I:ianinvaakunatk ayttevet herttuakunnan kruunua, jol(a leen luhanalle lounaisenS uomen herttuakunnalGi.S ota
ulkoneolteen vastaa avointa ritarikruunua. paattyi 1557 solmittuun Novgorodin rauhaan. Kustaa
Vaasa antoi 1557 vaakunakirjeen, jossa maariteltiin
uuclen herttual(unnanv aakuna.S e oli neliiakoinenv aa-
Vaakuna lipuissa ia tekstlllelssli kuna, ionl(a lchdessa l(entassao li Etela-Suomen tun-
nus ia kahclessaP ohiois-Suomen tunnus lerhu. Kes-
-
Vaakunat tai niiclen tunnuskuvat ovat myos siirty- kellA oli Vaasa-suvun tunnus "rynnAkkorisuldmppu"
neet lippuihin ja muihin heralclisiint el(stiileihin.L ipuissa (stormvase). Juhana-herttuam uutti 15 60luvulla vaa-
kulta korvataan keltaisella ja hopea valkoisella. Lippu- l(unans iten, ette yhdessa kentan osassao n kolme kruu-
vareja olisi osattava rinnastaao ptisesti oikein, niin etta nua, toisessa pystyssa seisova Gotan leiiona, sitten
vaaleat ia tummat varit tulevat l(eskenaanv astakkain. Etele-Suomeni a Pohiois-Suoment unnukset. Tema
Kuten heralclisillav areilla, niin ei lippuvareillAkaan ole vaakuna hakattiin myos Turun linnan sisaantuloportin
taismalleenm aarattyja saB/arvoja, vaan niiden on ol- ylepuolelle. Ruotsin varit, sininen ja keltainen, tulivat
tava varinsa keskisawa, puhtaita ja kirl&aita. Lipuissa myos Pohjois- ja Etela-Suomen vaakunoihin.
vaakunat on suunnattava aina lippusalkoon pAin eli
kulkusuuntaan. Autojen, junien, laivojen yms. kulku- Juhanastat uli 1568 hallitsija nimella JuhanaI II, ia han
neuvojen lryljissa vaakunoiclen ja lippujen l(uvioiden otti itselleen 1581 Suomen suuriruhtinaan arvon. Tata
on samoin oltava suunnattuna kulkusuuntaan. arvonimea han kaytti ensimmeisen kerran l(irieen-
vaihdossaan elokuussa 1577. NAin Suomesta oli tullut
suuriruhtinaskunta, mika nimitys sailyi viela Suomen
Himeen vaakunan synty siirlyessa 18 O9 Venajan keisarikunnan alaisuuteen.
Hameen vaal(una on Deraisinv uodelta 1562. Tuol- Cdtan leijonasta,j olG olivanha Foll(unga-suvunt un-
OrpanaI /2OO5
\
H:imeenv aakuna.K uva teoksesta H:im@n kenin vaakLnl..K. wa t@k-
Suomenk unnaIli s vaakunat. #ta Suomen kunnallitua*@at
nus, tuli nyt my6s Suomen Vaakunaselitys oli seuraa-
suuriruhtinaskunnatnu nnus. vanlainen: "Punaisessak entas-
Uppsalan tuomiokirkkoon tilattiin hollantilaiselta sa luonnonverinenilv es.E leimenp iialliiv aakasuorassa
Willem Boylta 15 62 Kustaa Vaasan hautamuistomerkki , asennossak olme kuusisakaraistah opeatahtea.S ena la-
ioka valmistui 15 91 . Siinii on my6s Suomen suuriruh- puolellan eljeh opearuusuaa,s etettuina1 + 3."
tinaskunnan ia Hemeen vaakunat. Suomen vaakunan
tekstinii on: Arma magni ducatus Fin.landiae eli Suo- Taman vaakunaselityksenm ukaisestio n saatu
men suuriruhtinaskunnanv aakuna. lipuissaj a viireissak aytetyt Hameenv arit, punainen
ja valkoinen.P unaineno n vaal(unakentepno hiavarij a
Suomen vaakunan tunnuskuvan, sapelin piiall:i sei- hopeaav astaal ipuissav alkeav ari. Punainenv eri on
sovan leuonan, on katsottu symboloivan hallitsijavaltaa. ilmeisestis aatul eijonavaakunastaT.a llainenH ameen
Ihminen on aina kunnioittanut leijonaa eldinten kunin- vaakuna on mm. HelsingisseS eatytalonp eaty-
kaana, ja se onkin heraldiikan eniten koftteme tun- kolmiossa,j ossa on kaikkienS uomen historiallisten
nuskwa. Vaakunakilven punaista vAria on joskus ar- maakuntienv aakunat.
veltu sotaiselGi symbolilGi, joka liittyi vaakunan syn-
tyyn 157O-1595 sodan aikana. Todennakdisesti se Merkillepantavaao n, etta t:issav aakunaselitylGessa
kuitenkin valittiin vastapainoksi emimaan vaakunan puhutaan luonnonverisestaiM eksesta.l lveksenv ari
siniv:irille. Erityisen sotaisena Suomen vaakunaa ei kuitenkin vaihtelee vuoclenaikojenm ukaan. Kesillii
yleensa pictetty. turkki on punaharmaaia talvella harmaanvalkea.
Taplikkyyclenp erusteellap uhutaanu seink olmestae ri
Kotoisten eleinten on katsottu sopivan paremmin ilvesq4/pistak,i ssa-k, ettu-i a susi-ilvelGestaE.n sinmai-
maakuntien vaakunoihin. Suomessa tavataan nittu on naistas elvimmint eplilcis,k ettuilvelGellAo n
maakuntavaakunoissas alcanhirven. karhun. ilvelGen teplie vain jaloissaanja susi-ilveso n lahes tepleton
ja karpan kuvia. lukuun ottamattas elaissep oikittaisjuovilGyi hdistyvie
pikku tapli:i. N:iin ollen termi "luonnonvarinen"o n
heralcliikassvaa ikeastmi aiariteltavissiea. s iksil uonnon-
Hlimeen vaakunan selitvs varien kaytto heraldiikasseai ole suositeltavaa.
Hemeen vaakunan tunnuskuviolGi valittiin ilves, Valtioneuvostonp aatolGellav uodelta 1963 onldn
koska se oli Hameessii esiintyve kallisarvoinen Hemeen vaal(unaam uutettu vastaauriumD aremmin
turkiselein. Kun vaakunan tunnuskuvan haluttiin tayt- heralcliikanv aatimuksia.U usiv aakunaselityso n seuraa-
teven koko vaakunapinnan ia kun ilveksen ylh- ja ala- vanlainen:" Punaisesskae nt:issek avelevak ultaineni l-
puolelle jai tyhjaa tilaa, niin vaakunaan lisattiin ilvek- ves, ionka korvatdyhcl6tm ustat;s aatteenai lvekseny lii-
sen yliipuolelle kolme kuusisalGraistah opeatehtea ja puolella kolme kuusisakaraisttaa hteli ia alapuolellan elja
alapuolelle neljii hopearuusua asetettuina siten, etta ruusuas ijoitettuna1 :3,k aild<hi opeaa.K ruunu:h erttua-
yksi ruusuista on ilveksen jalkojen valisse. kunnank ruunu." - Samassay hteydesseo n my6s muu-
tettu Satakunnakna rhunl uonnollinenv eri mustaksi.
10
Orpana 1/ 2005