Lataa tiedosto PDF-muodossa, koko 781 kB

72 Pages·2006·0.76 MB·Finnish

by  Suomen Kuntaliitto

Seija Paajanen, Marjut Mynttinen
Tietoja kuntien jätehuollosta
Kysely 2005
Uppgifter om kommunernas avfallshantering
Förfrågan 2005
ISBN 952-213-077-X
Suomen Kuntaliitto
2006
2

Seija Paajanen
Marjut Mynttinen

ISBN 952-213-077-X
Tunnus

Suomen Kuntaliitto
Helsinki 2006

Suomen Kuntaliitto
Toinen linja 14
PL 200
00101 HELSINKI
Puh. (09) 7711
Fax [phone]
3

Sisältö

Taustaa 4

Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2005 5

Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets
förfrågan om avfallshanteringen 2005 8

Yleistä 11

1. Asumisessa syntyneen jätteen kuljetusten järjestäminen 14

2. Jätemaksut tammikuussa 2005 15
2.1 Käsittelymaksut 15
2.1.1 Painoon perustuvat maksut 15
2.1.2 Tilavuuteen perustuvat maksut 19
2.2 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 20
2.2.1 Sopimusperusteinen jätteenkuljetus 20
2.2.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 21
2.3 Muut maksut 23
2.3.1 Kuormaus- ja punnitusmaksut 23
2.3.2 Eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksut 23
2.3.3 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 24
2.3.4 Maksutta vastaanotetut jätteet 25
2.3.5 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 26

3. Kunnan alueella vireillä olevat jätteenkäsittely- ja
hyödyntämislaitoshankkeet 27

4. Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset 30

Liitteet
Liite 1 Käsittelymaksut, kuljetustapaa ei huomioida maksussa 31
Liite 2 Käsittelymaksut, kuljetustapa huomioidaan maksussa 38
Liite 3 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut,
sopimusperusteinen jätteenkuljetus 40
Liite 4 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut,
kunnan järjestämä jätteenkuljetus 44
Liite 5 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 47
Liite 6 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 49
Liite 7 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 53
Liite 8 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 59
Liite 9 Kyselylomake 2005 63
Liite 10 Enkät 2005 68
4

Taustaa

Suomen Kuntaliitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä
asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja
toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Yleensä on kysytty ainakin jätemaksuihin,
jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on
kuitenkin vaihdellut vuosittain.

Vuonna 2005 kyselyllä kartoitettiin kuljetusten järjestämistä, jätemaksujen suuruuksia sekä vireillä olevia
jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeita.

Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia että
valtakunnallisia tietoja. Tämä raportti löytyy netistä, osoitteesta: http://www.kunnat.net/yty >
Jätehuolto. Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä.

Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2005 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten
perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen.

Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä
vertailtaessa.
Tietoja kuntien jätehuollosta
Kysely 2005

Yhteenveto Kuntaliiton vuoden 2005 jätehuoltokyselyn
vastauksista

Kyselyyn saadut vastaukset koskevat 368 kuntaa, joka vastaa 83 % koko maan kuntien lukumäärästä.
Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu noin 93% koko maan asukasmäärästä. Vastaamiseen osallistuivat
kunnat ja kuntien jätehuoltoyhtiöt yhdessä.

Jätteenkuljetusjärjestelmän muutoksia vireillä monilla alueilla eri syistä

Sekä sopimusperusteisen että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä on nykyään lähes yhtä
paljon asukkaita. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus, joka on yleisintä pienissä kunnissa ja jossa
kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtivat kiinteistöt itse, on aiemmin ollut yleisempää kuin kunnan
järjestämä. Viime vuosina on kunnan järjestämän eli käytännössä kunnan kilpailuttaman
jätteenkuljetuksen osuus kuitenkin selvästi kasvanut.

Kuljetusjärjestelmän muutos oli vuoden 2005 alussa vireillä 35 kunnassa. Pääasiassa kyse oli
kuljetusjärjestelmän muuttamisesta sopimusperusteisesta kunnan järjestämäksi (mm. Pylkönmäki,
Vehmaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Lohjan seutu), mutta myös sopimusperusteiseen
jätteenkuljetukseen oltiin siirtymässä. Sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen siirryttiin Korpilahdella,
jossa samalla luovuttiin alueellisista keräyspisteistä sekä Savonrannalla. Kuljetusjärjestelmiä oltiin
muuttamassa kuntaliitosten, vanhojen kaatopaikkojen sulkemisten, biojätteen erilliskeräilyyn siirtymisen
ja haja-asutusalueiden jätehuoltojärjestelyjen parantamisen takia. Syynä kuljetusjärjestelmän
muuttamiselle on ollut myös tarve varmistaa, että jätteet joita varten uusia käsittelylaitoksia perustetaan
päätyvät niille.

Jätteenkäsittelymaksun nousu aiheutunut pääosin jäteveron korotuksesta

Käsittelymaksun suuruus arvonlisäveroineen on keskimäärin 96 €/t (vaihtelurajat 58-156 €/t). Se on
noussut edellisestä vuodesta 13 % (2/3 noususta aiheutui siitä, että jätevero nousi vuoden 2005 alusta
lukien 23 eurosta 30 euroon tonnilta). Käsittelymaksusta 50% on valtiolle maksettavan jäte- ja
arvonlisäveron osuutta. Biojätteen käsittelymaksu on noin jäteveron verran alhaisempi eli keskimäärin 62
€/t ja energiajätteen käsittelymaksu 53 €/t. Rakennusjätteiden käsittelymaksu on keskimäärin 98 €/t.
Maksujen määräytymisen perusteena on yleensä punnittu jätemäärä siitä riippumatta tuodaanko jäte
käsittelypaikalle puristinlaittein varustetussa autossa vai siirtolavasäiliössä tms. Kuljetustapa
huomioidaan 64 kunnan maksuissa.

Erityisen suuria vaihteluja on sakokaivolietteiden käsittelymaksuissa. Keskimäärin sakokaivolietteiden
käsittelymaksu on arvonlisäveroineen 93 €/t tai 13,70 €/m3.

Jätemaksuja vertaillaan mielellään naapurikuntien ja –laitosten kesken. Vertaileminen on kuitenkin
vaikeaa, sillä taksat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Joissakin kunnissa käsittelymaksulla katetaan
myös ns. ilmaispalvelut, joita yleensä ovat ongelmajätteiden vastaanottopalvelut ja hyötyjätepisteiden
ylläpitopalvelut. Joissakin kunnissa taas nämä kustannukset katetaan eko- tai hyötykäyttömaksuilla.
Taksa saattaa sisältää myös erillisen kuormakohtaisen maksun (keskimäärin 10 €) ja erillisiä alueellisten
keräyspisteiden käyttömaksuja. Eräissä kunnissa jäteveron osuus lisätään taksassa hyväksyttyyn
maksuun. Myös jätteiden erilaiset lajittelut ja käsittelymenetelmät vaikeuttavat vertailua. Maksuja on
määrätty kuivajätteelle, sekajätteelle, karkealle keittiöjätteelle tms. Näiden eri tavoin lajiteltujen
jätteiden maksut eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Tilavuuteen perustuvia jätemaksuja on määrätty eri jätelajien osalta 20-30 kunnan taksoissa.

Jäteastioiden tyhjennysmaksuissa eroja useista eri syistä

Keräysvälineiden tyhjennysmaksuissa on suuria eroja, jotka johtuvat mm. paikallisista olosuhteista,
valitusta kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta ja käsittelymaksuosuuden suuruudesta. Usein astian
tyhjennysmaksuun sisältyy myös astian pesu, vuokra ja biojäteastian kyseessä ollessa sisäsäkki.
Alueellisen jätehuoltoyhteistyön lisääntymisen seurauksena kuljetusmatkat ovat oleellisesti pidentyneet.
Jätteitä saatetaan kuljettaa jopa 100 kilometriä. Vielä ei pidentyneiden kuljetusmatkojen vaikutuksista
maksuihin ole seikkaperäisiä selvityksiä, mutta väistämätöntä on, että jätteiden kuljettaminen 100
kilometrin päähän on kalliimpaa kuin kuljettaminen 10 kilometrin päähän. Vaikka pääosa kuljetuksen
osuudesta aiheutuukin keräilystä, aiheutuu kuljetuksesta käsittelypaikalle eräiden arvioiden mukaan
kuormaa kohti kustannuksia noin 1 €/km.

Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ovat jäteastioiden tyhjennyshinnat edelleen korkeammat kuin
kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksen osuutta tyhjennysmaksuissa on jätesäkkien ja
240 l astioiden kohdalla yli puolet, mutta 600 l astioiden kohdalla käsittelymaksun osuus on suurempi
kuin kuljetuksen osuus. 240 l jäteastian tyhjennys maksaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa
arvonlisäveroineen keskimäärin 5,85 €/tyhjennyskerta ja kunnan järjestämässä 5,18 € eli noin 11%
vähemmän. Vuodessa tämänkokoisen astian tyhjennyksestä maksetaan siis kuljetusjärjestelmästä
riippuen 115-150 euroa.

Keräysvälineiden tyhjennysmaksujen suuruuksia on kartoitettu Kuntaliiton kyselyillä 1980 –luvun lopulta
lähtien. Aina näihin päiviin asti kuntien kilpailuttamat jätteenkuljetukset ovat olleet jätteentuottajille
huomattavasti edullisempia kuin sopimusperusteiset jätteenkuljetukset. Erot ovat kuitenkin viime
vuosina pienentyneet.

Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen maksujen suuruuksista ei ole ollut helppo saada tietoa, koska
useat kuljetusyritykset ovat kieltäytyneet antamasta tietoa maksuistaan. Kunnissa, joissa tietoa ei ole
saatu kuljetusyrityksiltä on listattu kuntien omien kiinteistöjen keräysvälineiden tyhjennysmaksuja, jotka
ovat kilpailuttamisen seurauksena yleensä muiden asiakkaiden maksuja alhaisempia.

Eko- ja hyötykäyttö- tai palvelumaksuja käytössä ainakin noin joka kolmannessa kunnassa

Ekomaksuissakin vaihtelut olivat suuria. Niiden suuruus oli omakotikiinteistöiltä keskimäärin 33€/v ja
loma-asunnoilta noin 14 €/v. Niillä katettiin lähinnä ongelmajätehuollon, hyötyjätepisteiden ylläpito- ja
neuvonnan kustannuksia.

Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut olivat kompostoivilta kiinteistöiltä keskimäärin 85 €/v ja
kompostoimattomista kiinteistöiltä 99€/v.

Biojätteen erilliskeräys kaksinkertaistaa omakotitalon vuotuiset jätehuoltomaksut

Omakotitalo, jonka jäteastia tyhjennetään kerran kahdessa viikossa ja joka toimittaa keräyspaperin
alueelliseen keräyspisteeseen, maksaa jätemaksuina keskimäärin 153 €/v. Mikäli kiinteistöllä on myös
biojäteastia, joka tyhjennetään joka viikko, ovat vuotuiset maksut yhteensä 353€/v.

Vireillä olevat jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeet

Jätelaitoshankkeina vastaajat mainitsivat muitakin kuin varsinaisia käsittely- ja
hyödyntämislaitoshankkeita. Mainittiin erilaisia seudullisia yhteistyöhankkeita (8), kaatopaikkojen
sulkemishankkeita niihin liittyvine uusine järjestelyineen (3), uuden kaatopaikan /jätteenkäsittelyalueen
perusselvitys- ja suunnitteluhankkeita (5), kaatopaikan laajennus- ja kehittämishankkeita (4),
biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoshankkeita (8), maankaatopaikkahankkeita (3), siirtokuormaus- ja
lajittelulaitos/-asemahankkeita (5), varsinaisia jätteenkäsittelylaitoshankkeita (3). Polttolaitoshankkeina
mainittiin Oulun jätteenpolttolaitos, yhdyskuntajätteen polttolaitos (Ekokem, Riihimäki), Porin Kaanaan
jätteenpolttolaitos (Porin lämpövoimalaitos), Lahden Kymijärven kaasutuslaitos (Lahti Energia), Lohjan
jätteiden energiana hyödyntämishanke (Rosk´nRoll, selvitellään eri vaihtoehtoja), yhdyskuntajätteen
polttoa koskeva tarjouskysely (Satakierto Oy) ja Turun seudun yhdyskuntajätteiden
hyötykäyttöpalvelujen kilpailuttaminen (yhteistyö Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n
kesken, palvelun arvioitu alkamisaika v. 2009) ja biokaasu- ja polttohanke (Lakeuden Etappi).

Muina hankkeina mainittiin kuljetusjärjestelmän muutoshanke Rosk´n Roll oy:n alueella, kaatopaikan
viimeistely- ja kaasunkeräyshankkeet sekä sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn liittyvät ratkaisut
(YTV).

Yritysten hankkeina mainittiin mm. Päijät- Hämeen Jätehuolto oy:n alueella
- L&T:n jätteenkäsittelylaitos Lahteen Kujalaan (käsittelee yht. 250 000 tonnia pakkausmateriaaleja,
rakennus- ja purkujätettä, kuivaa yhdyskuntajätettä ja kierrätysmateriaaleja,
- Kuusakoski Oy saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja käsitellä metallia ja rakennusjätteitä yht. 50 000
tonnia Lahden Kujalaan perustettavassa palvelupisteessä.
- PSv-metalli saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja sijoittaa kentän rakenteisiin yht. 60 000
syntypaikalla lajiteltua 150 mm betoni- ja tiilijätettä.
- Getadeal Oy on saanut ympäristöluvan Lahden Rekolaan metallinkierrätyslaitokselle, yht. 17 000
tonnia metallia vuodessa.

Pirkanmaalla
- rakennus- ja purkujätteiden käsittely, ylijäämämaan vastaanotto, kaupan ja teollisuuden
hyödyntämiskelpoistn jätteiden lajittelu ja teollisuuslietten kompostointi (Hämeen hyötymateriaalit oy ja
Pirkanmaan Jätehuolto oy, Hämeenkyrö),

Mainittiin myös useita hankintarenkaita, mm. Länsi-Pohjanmaan hankintarengas, joka on hankkimassa
biokaasu- ja polttolaitosta (valitus käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa), Etelä-Suomen
hankintarengas, joka on hankkimassa kuivajätettä energiana hyödyntävää laitosta Kotkan Energialta,
käytössä ehkä 2007 ja Oulun seudun kuntien hankintarengas, joka on hankkimassa jätteiden energiana
hyödyntämispalveluita.

Yritysten hankkeina mainittiin
- Lassila ja Tikanojan energiajätteen keräys- ja varastointilaitos (Imatra),
- kierrätyslaitoksen laajentaminen (Kerava, Lassila ja Tikanoja)
- Paperinkeräys Oy:n paalaamo, Mikkeli,
- Kompostointihanke (Multaravinne, Forssa)
- lasimurskaus (Suomen uusioaines, Forssa),
- kahden rakennusjätteenkäsittelylaitosten ja autopurkaamon (romuajoneuvojen vastaanottovaltuuksin)
perustaminen Nurmekseen,
- jätteenpolttolaitos ja tuhkakaatopaikka (Vapo Oy, Yva-menettely alkanut 7.6.2005),
- ser-romun käsittelylaitos (Kangasalan kierrätysturva ky, ympäristölupa vireillä),), Biokaasulaitos
(Biovakka Oy, Vehmaa – lietteiden ja muiden biojätteiden mädättäminen ja energian tuottaminen)

Ahvenanmaan hankkeista mainittiin Sottungan vierasvenesataman hyöty- ja ongelmajätteiden sekä
vessavesien vastaanottohanke, koko Ahvenanmaan yhteinen jätteenkäsittelysuunnitelma ja Ålands
problemavfall Ab:n vaarallisten ja lajiteltujen jätteiden vastaanottohanke ja Ålands renhållning Ab:n
sekalaisen talousjätteen ja inertin jätteen vastaanottohanke, Vårdö.
8

Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om
avfallshanteringen 2005

Svaren gäller 368 kommuner, vilket motsvarar 83 % av antalet kommuner i hela landet. I de kommuner
som besvarade förfrågan bor 93 % av hela landets befolkning. Förfrågan besvarades av kommunerna och
kommunernas avfallsbolag tillsammans.

Aktuellt med ändringar i avfallstransportsystemet inom många områden av olika orsaker

Det finns i dag nästan lika många invånare inom den avtalsbaserade som inom den kommunala
avfallstransporten. Avtalsbaserad avfallstransport, som är vanligast i små kommuner och där
fastigheterna själva sköter konkurrensutsättningen, har tidigare varit vanligare än kommunalt ordnad
transport. Under de senaste åren har emellertid den kommunala avfallstransporten, dvs. i praktiken
transport som konkurrensutsätts av kommunen, klart ökat.

I början av år 2005 var det aktuellt med en ändring av transportsystemet i 35 kommuner. Det var
huvudsakligen fråga om att ändra ett avtalsbaserat transportsystem till ett kommunalt (bl.a. Pylkönmäki,
Vehmaa, Östra Nylands Avfallsservice Ab, Västra Nyland), men det förekom även övergång till
avtalsbaserad avfallstransport. Korpilahti övergick till avtalsbaserad avfallstransport och frångick
samtidigt användningen av lokala uppsamlingsplatser. Också Savonranta övergick till avtalsbaserad
transport. Ändringar i transportsystemen var aktuella på grund av kommunsammanslagningar, stängning
av gamla avstjälpningsplatser, övergång till separat insamling av organiskt avfall och förbättrad
avfallshantering i glesbygdsområden. En orsak till ändrat transportsystem har också varit ett behov av
att säkerställa att det avfall för vilket nya behandlingsanläggningar grundas säkert också hamnar dit.

Förhöjd avfallsbehandlingsavgift huvudsakligen på grund av förhöjd avfallsskatt

Den genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms är 96 €/ton (varierar mellan 58 och 156 €/ton).
Avgiften har stigit med 13 % från föregående år (2/3 av höjningen beror på att avfallsskatten höjdes från
23 euro till 30 euro per ton i början av år 2005). Av behandlingsavgiften utgör 50 % en andel som
betalas till staten i form av avfalls- och mervärdesskatt. Behandlingsavgiften för organiskt avfall är lägre i
motsvarande proportion som avfallsskatten, dvs. i genomsnitt 62 €/ton och behandlingsavgiften för
energiavfall är 53 €/ton. Behandlingsavgiften för byggavfall är i medeltal 98 €/ton. Avgiften grundar sig i
allmänhet på den vägda mängden avfall, oberoende av om avfallet kommer till behandlingsplatsen i en
sopbil försedd med komprimator eller på rullflak i en behållare e.d. Transportsättet beaktas i avgifterna i
64 kommuner.

Speciellt stor variation förekommer i behandlingsavgifterna för slam från slamavskiljare. Den
genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms för slam från slamavskiljare är 93 €/ton eller 13,70 €/m3.

Avfallsavgifterna jämförs gärna mellan grannkommuner och grannanläggningar. Det är emellertid svårt
att göra jämförelser, eftersom taxorna är mycket olika till sin struktur. I vissa kommuner täcker
behandlingsavgifterna också s.k. gratistjänster som i allmänhet är mottagning av problemavfall och
underhåll av återvinningsstationer. I vissa kommuner täcker man däremot dessa kostnader med eko-
eller återvinningsavgifter. Taxan kan också innehålla en separat avgift per lass (i genomsnitt 10 €) och
separata avgifter för användning av lokala uppsamlingsplatser. I vissa kommuner läggs avfallsskattens
andel till den avgift som godkänts i taxan. Också olika typer av sortering och behandling försvårar
jämförelsen. Avgifter har fastställts för torrt avfall, blandat avfall, grovt köksavfall e.d. Avgifterna för
detta avfall som sorterats på olika sätt kan inte jämföras sinsemellan.

Avfallsavgifter som grundar sig på volymen har fastställts för olika typer av avfall i taxan i 20–30
kommuner.

Skillnader i avgifterna för tömning av avfallskärl av flera olika orsaker

Det finns stora skillnader i avgifterna för tömning av uppsamlingskärl, vilket bl.a. beror på lokala
förhållanden, valt transportsystem, konkurrensutsättning och behandlingsavgiftens storlek. Ofta
inkluderar tömningsavgiften också tvättning av kärl, hyra för kärl och i fråga om kärl för organiskt avfall
också innersäckar.

Till följd av det ökade regionala samarbetet inom avfallshanteringen har transportsträckorna blivit mycket
längre. Avfall transporteras upp till 100 kilometer. Det finns ännu inga detaljerade utredningar om hur de
9
förlängda transportsträckorna inverkat på avgifterna, men ofrånkomligt är att det är dyrare att
transportera avfall 100 kilometer än att transportera det 10 kilometer. Även om största delen av
transportkostnaderna orsakas av uppsamlingen, medför transporten till behandlingsplatsen enligt vissa
uppskattningar kostnader på cirka 1 €/km per lass.

I de avtalsbaserade avfallstransporterna är avgiften för tömning av avfallskärl fortfarande högre än vid
avfallstransporter som ordnas av kommunen. Transportens andel av tömningsavgifterna utgör över
hälften i fråga om sopsäckar och kärl på 240 l, men när det gäller kärl på 600 l är behandlingsavgiftens
andel större än transportens. Tömning av ett avfallskärl på 240 l inkl. moms kostar i medeltal 5,85
€/gång vid avtalsbaserad transport och 5,18 €, dvs. cirka 11 % mindre, vid kommunal transport. För
tömningen av ett sådant kärl betalas alltså årligen 115–150 € beroende på transportsystem.

Storleken på avgifterna för tömning av uppsamlingskärl har kartlagts genom Kommunförbundets enkäter
sedan slutet av 1980-talet. Ända tills idag har de avfallstransporter som konkurrensutsatts av
kommunerna varit betydligt förmånligare för avfallsproducenterna än de avtalsbaserade transporterna.
Skillnaderna har dock minskat under de senaste åren.

Det har inte varit lätt att få uppgifter om storleken på avgifterna inom den avtalsbaserade
avfallstransporten, eftersom flera transportföretag har vägrat att ge uppgifter om avgifterna. I fråga om
de kommuner där transportföretagen inte gett ut uppgifter har avgifterna för tömning av
uppsamlingskärlen på kommunernas egna fastigheter använts. Dessa avgifter är till följd av
konkurrensutsättningen i allmänhet lägre än övriga kunders avgifter.

Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i åtminstone var tredje kommun

Också beträffande ekoavgifterna är skillnaderna stora. Dessa avgifter uppgick för egnahemshus till i
genomsnitt 33 €/år och för fritidsbostäder till cirka 14 €/år. Med dessa avgifter täcks närmast
hanteringen av problemavfall och kostnaderna för underhåll och rådgivning som gäller
återvinningsstationer.

Bruksavgifterna för lokala uppsamlingsplatser uppgick på fastigheter med kompostering till i genomsnitt
85 €/år och på fastigheter utan kompostering till 99 €/år.

Separat insamling av organiskt avfall fördubblar egnahemshusens årliga kostnader för
avfallshanteringen

Ett egnahemshus vars avfallskärl töms en gång på två veckor och vars returpapper går till en lokal
uppsamlingsplats betalar i genomsnitt 153 €/år i avfallsavgifter. Om det på fastigheten också finns ett
kärl för organiskt avfall som töms varje vecka, uppgår de årliga avgifterna till sammanlagt cirka 353 €.

Aktuella projekt kring anläggningar för avfallsbehandling och återvinning

Som projekt kring avfallsanläggningar nämndes också andra projekt än egentliga behandlings- och
återvinningsanläggningar. Projekt som nämndes var olika regionala samarbetsprojekt (8), stängning av
avstjälpningsplatser och anknytande nya arrangemang (3), grundläggande utredningar och planering av
nya avstjälpningsplatser/avfallsbehandlingsområden (5), utvidgning och utveckling av
avstjälpningsplatser (4), behandlingsanläggningar för organiskt avfall och slam (8), jordtippar (3),
anläggningar och stationer för omlastning och sortering (5), egentliga anläggningar för avfallsbehandling
(3). Som projekt kring förbränningsanläggningar nämndes avfallsförbränningsanläggningen i Uleåborg,
en förbränningsanläggning för kommunalt avfall (Ekokem, Riihimäki), Kaanaa
avfallsförbränningsanläggning i Björneborg (anläggning för produktion av värmeenergi i Björneborg),
Kymijärvi förgasningsanläggning i Lahtis (Lahti Energia), projektet om energiutvinning ur avfall i Lojo
(Rosk'n Roll utreder olika alternativ), anbudsförfrågan om förbränning av kommunalt avfall (Satakierto
Oy), konkurrensutsättning av tjänster kring återvinning av kommunalt avfall i Åboregionen (samarbete
med Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy, inleds enligt preliminär tidtabell år 2009) och
projekt kring biogas och förbränning (Lakeuden Etappi).

Andra projekt som nämndes var en ändring av transportsystemet inom Rosk’n Roll Ab:s område,
efterbehandling av avstjälpningsplatser och gasuppsamling på avstjälpningsplatser samt lösningar för
behandling av blandat avfall vid anläggningar (SAD).

Beträffande projekt inom företag nämndes bl.a. inom området för Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
- L&T:s avfallsbehandlingsanläggning i Kujala i Lahtis (behandlar totalt 250 000 ton
förpackningsmaterial, bygg- och rivningsavfall, torrt kommunalt avfall och återvinningsmaterial)
10
- Kuusakoski Oy har fått miljötillstånd att ta emot och behandla totalt 50 000 ton metall och
byggavfall vid den anläggning som grundas i Kujala i Lahtis.
- PSV-Metalli har fått miljötillstånd att ta emot och att i konstruktionerna på området placera totalt
60 000 ton sorterat betong- och tegelavfall vars storlek är högst 150 mm.
- Getadeal Oy har fått miljötillstånd till en anläggning för metallåtervinning i Rekola i Lahtis, totalt
17 000 ton metall per år.

I Birkaland
– behandling av bygg- och rivningsavfall, mottagning av överskottsjord, sortering av återvinnbart avfall
från handel och industri och kompostering av industrislam (Hämeen hyötymateriaalit Oy och Pirkanmaan
Jätehuolto Oy, Tavastkyro).

Också flera exempel på gemensam upphandling nämndes, bl.a. en upphandlingscirkel i västra
Österbotten som håller på att skaffa en biogas- och förbränningsanläggning (besvär under behandling i
högsta förvaltningsdomstolen), en upphandlingscirkel i södra Finland som håller på att skaffa en
anläggning för energiutvinning ur torrt avfall av Kotkan Energia som eventuellt tas i bruk år 2007 och
gemensam upphandling mellan kommunerna i Uleåborgsregionen som håller på att skaffa tjänster för
energiutvinning ur avfall.

Följande projekt inom företag nämndes
- Lassila & Tikanojas uppsamlings- och lagringsanläggning för energiavfall (Imatra)
- utvidgning av en återvinningsanläggning (Kervo, Lassila & Tikanoja)
- Paperinkeräys Oy:s balningsanläggning, S:t Michel
- komposteringsprojekt (Multaravinne, Forssa)
- krossning av glas (Suomen uusioaines, Forssa)
- grundande av två anläggningar för behandling av byggavfall och en bilskrotningsanläggning (med
befogenhet att ta emot skrotfordon) i Nurmes
- avfallsförbränningsanläggning och askdeponi (Vapo Oy, MKB-förfarande börjat 7.6.2005)
- behandlingsanläggning för el- och elektronikskrot (Kangasalan kierrätysturva Ky, anhängigt
miljötillstånd), biogasanläggning (Biovakka Oy, Vehmaa – förruttning av slam och annat
organiskt avfall samt energiproduktion).

När det gäller Åland nämndes projektet kring mottagning av återvinnbart avfall och problemavfall samt
vatten från toaletter i Sottunga gästhamn, en gemensam avfallsbehandlingsplan för hela Åland, Ålands
problemavfall Ab:s projekt om mottagning av farligt och sorterat avfall och Ålands renhållning Ab:s
projekt om mottagning av blandat hushållsavfall och inert avfall, Vårdö.