Lapin tuntu

242 Pages·2017·5.63 MB·Finnish

B
Soili Mäkimurto-Koivumaa (toim.)
Lapin tuntu
Osallisuus, merkityksellisyys, hyvinvointi
LAPIN AMKIN JULKAISUJA
Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 1/2018

Lapin tuntu

Soili Mäkimurto-Koivumaa (toim.)
Lapin tuntu
Osallisuus, merkityksellisyys, hyvinvointi
Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 1/2018
Lapin ammattikorkeakoulu
Rovaniemi 2018
© Lapin ammattikorkeakoulu ja tekijät Lapin ammattikorkeakoulu
Jokiväylä 11 C
ISBN 978-952-316-216-7 (pdf) 96300 Rovaniemi
ISSN2489-2637 (verkkojulkaisu)
Puh. 020 798 6000
Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja www.lapinamk.fi/julkaisut
Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset
1/2018 Lapin korkeakoulukonserni LUC
on yliopiston ja ammattikorkea-
Kirjoittaja(t): Jessica Alatalo-Keskitalo, Katri koulun strateginen yhteenliittymä.
Hendriksson, Maarit Juottonen, Päivi Keisu, Kons erniin kuuluvat Lapin yliopisto
Petri Lakkapää, Piritta Mänty, Petri Palokangas, ja Lapin ammattik orkeakoulu.
Oili Ruokamo, Jarno Soisalo, Johanna Sundvik, www.luc.fi
Mervi Tuohimaa
Toimittaja(t): Soili Mäkimurto-Koivimaa
Kansikuva: Lapland Above Ordinary, Rayann
Elzein
Taitto: Lapin AMK, viestintäyksikkö
Sisällys
ESIPUHE . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
YHTEINEN TIETOPERUSTA . . . . . . . . . . . . 11
ARTIKKELIT
Jessica Alatalo-Keskitalo, Petri Lakkapää, Jarno Soisalo
TYÖN MERKITYKSELLISYYS LAPIN AMK:N 60 VUOTTA
TÄYTTÄNEIDEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMANA . . . . . . .33
Katri Hendriksson, Maarit Juottonen
POHJOISEN PAPERITEHTAAN VÄEN KOKEMUKSIA
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖSTÄ . . . . . . . . . . . .79
Päivi Keisu & Piritta Mänty
MATKAILUN JAKAMISTALOUS ITSENSÄTYÖLLISTÄMISEN
KONTEKSTISSA - CASE OMAPAJA OY . . . . . . . . 109
Petri Palokangas
SUUNNITTELUTOIMISTON LÄHIPALVELUT –
UUDET NÄKÖKULMAT VANHASSA KONSEPTISSA . . . . . 139
Oili Ruokamo
TEOLLISUUSMATKAILUSTA KILPAILUETUA KEMIIN . . . . . 171
Johanna Sundvik
REVONTULTENTIELLÄ -MATKA KAIKESSA HILJAISUUDESSA . . 195
Mervi Tuohimaa
DIGITAALINEN POTILASOHJAUS - POTILASOHJAUSVIDEO
LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALAN LEIKO-YKSIKKÖÖN . . . 221

Esipuhe
MONT – monialainen opinnäytetyöprosessi kehitettiin ja toteutettiin ensimmäisen
kerran syksyllä 2014 osana valtakunnallista YAMK vahvaksi TKI-vaikuttajaksi. En-
simmäisessä ryhmässä oli mukana 11 eri koulutusaloja edustavaa opiskelijaa. Tuon
prosessin tuotoksena syntyi julkaisu teemalla Hyvinvoiva pohjoinen. Toinen MONT-
toteutus käynnistyi syksyllä 2015; prosessin tuloksena valmistui yhdeksän opiskelijan
yhteistuotos teemalla Kehittyvä pohjoinen.
Kolmas MONT-ryhmä käynnisti prosessinsa syksyllä 2016. Osallistujia oli tällä ker-
ralla niin paljon, että muodostui kaksi ryhmää: toinen Rovaniemelle ja toinen Ke-
miin. Tämä julkaisu on Kemissä toimineen ryhmän, jossa oli mukana 11 opiskelijaa
eri koulutusaloilta, yhteisen työn tulos.
MONT-prosessi alkoi syksyllä tutkivan oppimisen tapaan, jolloin opiskelijaryhmä
ryhtyi yhteisten tapaamisten kautta etsimään heitä kiinnostavia teemoja. Prosessin
kuluessa alkoi muodostua myös samoista teemoista kiinnostuneiden kesken kahden
tai kolmen hengen opinnäytetyöryhmiä. Neljä opiskelijaa teki opinnäytetyönsä yksin,
mutta kuitenkin yhdessä toimien muun ryhmän kanssa. Joillakin MONT-prosessiin
osallistuvilla oli jo ryhmään liittyessään opinnäytetyön aihe omalta työnantajaltaan,
mutta useimpien osalta aihe täsmentyi vasta syksyn kuluessa. Viimeisin toimeksian-
tajakin löytyi vasta loppusyksystä. Haasteista huolimatta kaikki työt valmistuivat ajal-
laan ryhmässä mukana olleiden opiskelijoiden aktiivisuuden ja innostuksen voimalla.
Tässä julkaisussa olevia opinnäytetöitä yhdistäväksi kattoteemaksi tuli merkityk-
sellisyys. Siihen liittyviä eri opinnäytetöitä yhdistäviä alateemoja ovat hyvinvointi,
yhteisöllisyys, työhyvinvointi, digitalisaatio, osallisuus ja paikan tuntu. Uutena piir-
teenä tässä kolmannessa MONT-prosessissa oli, että opinnäytetyöt on tehty artikke-
limuotoon ja sen lisäksi MONT-ryhmän opiskelijat koostivat yhteiskirjoittamisena
yhteisen tietoperustan, johon sisällytettiin kaikille artikkeleille yhteisiä aiheita.
Yhteiskirjoittaminen on nimensä mukaisesti yhdessä kirjoittamista. Siinä jokainen
kirjoittaa omaa tekstiään, mutta myös muokkaa, täydentää ja korjaa toisten kirjoitta-
maa tekstiä. Onnistuneen yhteiskirjoittamisprosessin edellytyksenä on, että jokainen
sitoutuu tehtävään. Aluksi on sovittava yhteiset tavoitteet ja selvitettävä, miten niihin
päästään. Jokaisella kirjoittajalla tulee olla käsitys siitä, miten tavoitteeseen päästään
ja selkeä tahto sen saavuttamiseksi. Kirjoittajien tulee myös sisäistää samanlainen
Lapin tuntu • 7
käsitys kirjoittamisprosessista ja luoda yhteinen tapa käyttää kieltä. Jokaisen kirjoit-
tajan tulisi tuntea teksti sekä omaksi että yhteiseksi.
Aluksi on hyvä sopia työnjako ja pelisäännöt kirjoittajien kesken. Vahvojen persoo-
nien on kyettävä kompromisseihin ja myönnettävä, että joku muukin päättää koko-
naisuudesta. Aina voi löytyä myös vapaamatkustajia, jotka roikkuvat muiden muka-
na. Jos esimerkiksi joku kirjoittajista on selvästi vahvin kielenhuollon osaaja, voi hän
tarkistaa lopuksi kaikkien tekstin. On vain muistettava, että keskeneräisessä työssä
voi ja saa olla vielä virheitä. Sisällöntuotantovaiheessa ei vielä viilata pilkkuja!
Kirjoittamisessa voi olla myös haasteita. Ajankäyttö on niistä varmasti yleisin. Yh-
teiskirjoittaminen vaatii enemmän aikaa kuin yksin kirjoittaminen. Ei riitä, että kir-
joittaa, on myös oltava valmis antamaan ja ottamaan vastaan rakentavaa palautetta.
Omasta mielestä valmis teksti ei välttämättä olekaan muiden kirjoittajien mielestä
valmis. Parhaimmillaan yhteiskirjoittaminen kuitenkin on palkitsevaa. Ideoita pulp-
puaa, kirjoittaminen sujuu, toisen tekstiin löytää hyvän kommentin, joka vie vielä
parempaan lopputulokseen. Yhteinen, koko kirjoittajaryhmän hyväksymä lopputu-
los palkitsee kaiken vaivan.
Nykyään erilaiset verkkotyövälineet ja pilvipalvelut mahdollistavat yhteiskirjoitta-
misen ajasta ja paikasta riippumatta. Itse kirjoittamiseen käytetään perinteistä teks-
tinkäsittelyohjelmaa, mutta tekniikat ja paikat vaihtelevat. Kirjoittaminen on mah-
dollista yhtä aikaa tai erikseen, ja kirjoittajat voivat keskustella tuottamastaan teks-
tistä esimerkiksi chatissa tai kommenttitoiminnolla. Kirjoittamisen lisäksi tarvitaan
palavereita, joissa sovitaan pelisäännöistä, aiheista, rooleista sekä tehdään yhteenveto
jo kirjoitetusta tekstistä. Etäkirjoittajat pitävät palaverinsa esimerkiksi Skypen väli-
tyksellä, jossa dokumentin jakamalla kirjoittaminenkin onnistuu.
Yhteiskirjoittaminen on tärkeä taito nykyisessä työelämässä ja asiantuntijaviestin-
nässä. Kehittämistöitä ja muita projekteja suunnitellaan, viedään eteenpäin ja rapor-
toidaan usein yhteiskirjoittamalla. Myös monet muut työelämän tekstit ovat usein
monen kirjoittajan yhteistyön tulosta. Työryhmät ja verkostot ovat hajallaan ympäri
maata ja maailmaa, joten on tärkeää, että jäsenet sanoittavat ajatuksensa ymmärret-
tävästi ja yksiselitteisesti kirjoituskumppaneille nimenomaan tekstin välityksellä. Par-
haimmillaan tekstin tarkastelu ja kirjoittaminen yhdessä tuottavat tuloksia, joita ei
olisi ilman kirjoittamista saatu aikaan, koska kirjoitettava sisältö kehittyy kirjoitta-
misen edetessä. (Vanhanen-Nuutinen & Lumme 2010, 149.)
Asiantuntijan täytyy osata ilmaista itseään selvästi ja avata asioita ulkopuolisille,
myös kirjoittamalla. Tässä monialaisessa opinnäytetyöprosessissa kirjoittajat ovat jou-
tuneet kirjoittamaan näkyviksi ajatuksiaan. Opiskelijat kirjoittivat opinnäytetyönsä
artikkelimuotoon joko yksin tai yhdessä. Sen lisäksi kirjoitettiin yhteinen tietoperus-
ta, jotta samanlaisen tekstin toistuminen artikkelista toiseen vältettäisiin. Oppimis-
prosessin aikana opinnäytetyön tekijät ovat kehittyneet sekä kirjoittajina, tekstin tar-
kastelijoina, että yhteisen kirjoitusprosessin vastuullisina edistäjinä.
Opiskelijat kävivät opinnäytetyöprosessissa läpi melkoisen kirjoitusprosessin man-
kelin. Opinnäytetöiden suunnittelu aloitettiin perinteiselle YAMKin opinnäytetyön
pohjalle, ja artikkelipohja saatiin käyttöön vasta kesken kirjoitusprosessin. Opiskeli-
8 • Soili Mäkimurto-Koivumaa (toim.)