Erään lunastuksen anatomia Suomen kalleimpien raakamaakauppojen taustat Yhteismetsä hyvä ...

80 Pages·2008·3.13 MB·Finnish

8
0
0
2
/
2
Erään lunastuksen
anatomia
Yhteismetsä hyvä
omistusmuoto
Suomen kalleimpien
raakamaakauppojen
taustat
TASEKIRJAUKSET JARRUTTAVAT KIINTEISTÖKAUPPOJA • AINEISTOHINNOITTELUN MUUTOKSISTA MML:SSÄ
• LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA • 3 D -KIINTEISTÖNMUODOSTUS • SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA • TENON
KALASTUKSISTA • METSÄBAROMETRI
II
Leica Cyclone TOPO
Top Line
Laserkeilauksen
Lower Line
pistepilvet kartoiksi
Lower Line
Uuden sukupolven pistepilviohjelmisto
(cid:78)(cid:0)Päätyöskentelyalueena 2D-suunnitelmanäkymä tai
perspektiivinäkymä
Nyt kuka tahansa maanmittauksessa 2D CAD-ohjelmaa (cid:78)(cid:0)Samassa näytössä myös isometrinen ja älykäs
käyttävä pystyy Leica Geosystemsin uudella Cyclone II 2D-leikkauskuva
TOPO-ohjelmistolla luomaan tarkkoja topografisia (cid:78)(cid:0)SmartPick™ -työkalu tarjoaa automaattisesti “korkeim-
karttoja laserkeilauksella saaduista pistepilvistä man”, “matalimman”, “lähinnä olevan”, “reunan”,
– ennennäkemättömän nopeasti. “jatkuvan linjan”, “linjaviivan” ja “maa/perusta” -pisteet
(cid:78)(cid:0)Tehokas suorituskyky laajojen pistepilvitiedostojen
Mullistava virtuaalinen maastomittaus hallintaan
Leica Cyclone II TOPO yhdistää pistepilvien automaatti- (cid:78)(cid:0)Tuttu mittauskoodaus, linjan ja kaaren luonti
suuden ja tutut CAD-karttatyöskentelytavat. Tiheä (cid:78)(cid:0)Plug-and-play -tuonti/vienti lopulliseen kartta-
laserkeilausdata tarjoaa virtuaalisen näkymän mittaus- sovellukseen käyttäen olemassaolevia koodilistoja
paikasta: aineisto on poikkeuksellisen valmista, ja CAD-sovelluksia
kartoituksen voi tehdä toimistolla ilman että tarvitsee
käydä kentällä ja kuvallisuus on korkeatasoista. Leica Geosystemsin HDS-laserkeilaimet:
Leica ScanStation 2
(cid:78)(cid:0)50 000 pistettä/s. Sisältää takymetriominaisuuksia.
Leica HDS6000
(cid:78)(cid:0)100 000 pistettä/s. Ultranopea, kaapeliton.
Tiedustelut:
Leica Nilomark Oy
Puh. [phone]
geo@leica.fi
www.leica.fi
SISÄLTÖ 2/2008
5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus)
MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ
6 Anna-Katariina Kulkki
KALASTUKSEN SÄÄNTELYLLE VANKAT PERUSTEET,
MUTTA YKSITYISTEN OIKEUTTA EI SEN NIMISSÄ
SAISI TALLOA
”Olisi selvitettävä, 9 ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA
sisältyikö kuntien ja
12 Markku Airaksinen ja Simo Hannelius
valtion ja Spondan
MARKKINAVOIMAT METSÄALALLA 2007
välisiin kauppoihin
15 FIG-uutisia
pörssiyhtiölle annettua
16 JÄRVENPÄÄ VALITSI MAAN PAKKOLUNASTUKSEN
tukea”, kirjoittaa
Risto peltola. 19 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI
s. 40. 20 Jukka Matilainen
YHTEISMETSÄ ON HYVÄ METSÄNOMISTUSMUOTO
22 Ilkka Laakso
YHTEISMETSÄN MUODOSTAMISESTA
24 Mikko Honkanen ja Maija Lääti
TILUS JÄRJESTELYILLÄ LISÄÄ TUOTTOA
METSÄTALOUDELLE
27 Jyrki Mattila
VALTION JA HELSINGIN SEUDUN 14 KUNNAN
VÄLINEN AIESOPIMUS ASUNTO- JA TONTTI-
ERÄÄN LUNASTUKSEN TUOTANNON EDISTÄMISEKSI
ANATOMIA:
29 Matti Holopainen
”Espoolaisten Förstien omakoti- JULKISHALLINNON UUDET HAASTEET
kiinteistön lunastuksen toimeen-
30 Kirsi Mäkinen
panossa riitti julkisuutta ja puoli-
MAANMITTAUSLAITOS MUUTTI HINNOITTELUAAN
totuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin
32 Pekka Tätilä
vierasta sikaa.” S. 9.
SUOMEN KOLMIOMITTAUKSISTA STRUVESTA
SATELLIITTEIHIN
50 JARRUMIES
34 Jyrki Puupponen ja Jaakko Järvinen
”Kiinteistöbisneshuijarit
”KOLMIOMITTAUS – SUOMEN KARTOITUKSEN
sumuttivat pankkimiehiä PERUSTA”
parikymmentä vuotta sitten.
36 Hannu Korpela
Jouduttuaan pankkikriisin
LASERKEILAUS KANNATTAVAMPAA KÄYTÖN
takuumieheksi valtio yrittää
YLEISTYESSÄ
nyt eri puolella Suomea
40 Risto Peltola
maksattaa kunnilla nämä
TARINA KAHDESTA K IINTEISTÖKAUPASTA
sumutukset.”
46 Juha Korhonen ja Jukka Varonen
MERIKARTOITUS ON KANSAINVÄLISTÄ
20 JUKKA MATILAINEN YHTEISTYÖTÄ
Suomen metsäsektori on
50 JARRUMIES
nyt totisen paikan edessä
52 RAJALINJALLA
Venäjän puutullien vuoksi.
53 Kari Sorsakivi
LAATIKKO RAKENNUSP AIKKANA?
36 HANNU KORPELA
54 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ
Laserkeilaus ilmakuvauksella
57 UUTISIA
täydennettynä on luotettava,
tarkka ja edullinen menetelmä 70 LUKIJOILTA
niin väylä- kuin aluekartoituk- 76 PALVELUHAKEMISTO
sissa.
Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY
www.maankaytto.fi (cid:127) Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: pekka.lehtonen a1netti.com, puh. 040-546 3805.
Kansi: EVTEK-opiskelija Samuel Ritakallio lohkomisen maastotöissä. Kuva. Antero Aaltonen.
- Kaksi digitaalikameraa
- Kohteen skannaus kuvalta
- Prismaton mittaus 2000 metriä
- Automaattinen kohteen tunnistus
IS Imaging Station
e
d
ur.
nt
e
g
a
e
b
er
w
afit-
gr
IS Imaging Station
Topconilta, kameratakymetrien
edelläkävijältä
TOPGEO OY
Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa
Puh. [phone] www.topgeo.fi
topgeo_mk108.indd 1 10.1.2008 10:36:40
PÄÄKIRJOITUS
MIELIKUVAT TODELLISUUTTA TÄRKEÄMPIÄ
Urho Kekkonen sanoi, että ”niin on, Tämän päivän tiedonvälitys kuin taitavaksi myönnetyn ministerin
jos siltä näyttää”. Kekkonen lienee yksityiset tekstiviestit. Puhdastuntoisen
on pinnallistunut: painotus on
tarkoittanut samaa kuin markkinointival- lehdistön olisi hyvä selvittää tämäkin asia,
mentajatkin: mielikuvat syntyvät nopeasti usein toisarvoisissa asioissa, koska saattaa olla niin, miltä näyttää.
ja niitä on sen jälkeen vaikea muuttaa. On joiden arvataan kiinnostavan
siis hallittava julkisuus etukäteen. Metsäsektorilla on edessään totiset
yleisöä, siis maksajia.
Tämän päivän tiedonvälitys on pinnal- paikat. Metsäteollisuuden toimitus-
listunut: painotus on usein ja joillakin tie- johtaja Anne Brunilan mielestä puuhuolto
dotusvälineille aina toisarvoisissa asioissa, Tässä lehdessä kerrotaan myös siitä, on ajautumassa katastrofaaliseen tilan-
joiden arvataan kiinnostavan yleisöä, siis missä vallan vahtikoirat ovat kesken teeseen, ellei kotimaasta saada riittävästi
maksajia. Toimittajatkin ovat puun ja väsyneet. puuta (HS 2.5.08). Kotimaisen puun
kuoren välissä: oleellisuudesta ei makseta Semmoinen on paljon julkisuutta niukkuus ja Venäjän tuonnin ehtyminen
vaan kiinnostavuudesta. Hömppä voittaa. herättänyt Vantaan uskomaton maakaup- synnyttävät vielä uusia murhenäytelmiä
On ollut surkunäytelmä katsella, kuinka pavyyhti, jossa kunnallisen maapolitiikan teollisuuden riisuessa kapasiteettiaan.
julkisuuden henkilöiden yksityisasioita lipsuminen huipentui ja kaupunkilaiset Kaikenlainen metsätalouden edistämi-
revitetään sivumäärin. Ministereitä erote- maksavat uskomattomat 50 euroa neliöltä, nen on tarpeen ja yhteisetkin ponnistelut
taan ja virkamiehiä painostetaan viroista, yhteensä kymmeniä miljoonia. Samaan hyödyksi, siinä ripauksena myös maan-
jos asia siltä näyttää. On tärkeämpää pur- aikaan parinkymmenen kilometrin etäi- mittausalaan liittyvät toimenpiteet.
kaa viihdelehtien ja mukaan lähteneiden syydellä Järvenpäässä, yhdyskuntara- Tässä numerossa kerrotaan yhteis-
arvostetuimpienkin tiedotusvälineiden kenteellisesti erinomaisesta paikasta ja metsistä ja tilusjärjestelytarpeiden sel-
luomat paineet kuin keskittyä oleelliseen. pääradan varressa, lunastustoimituksen vittämisestä.
Paavo Haavikko aikanaan toppuutteli, että toimitusmiehet määräsivät 2,7 euroa ne- Mielikuvat riivaavat myös yhteismet-
vaikka todellisuuden taju on hävinnyt, se liöltä. Olisivat määränneet vähemmänkin, sien muodostamista. Jukka Matilainen
ei tarkoita sitä, että todellisuuskin olisi mutta kaupunki oli tämän tarjonnut. todistaa artikkelissaan, kuinka merkittäviä
kadonnut. Vantaan tapahtumaketjusta on tässä ovat yhteismetsän edut hyvänä metsät alou-
Tässä Maankäytössä käsitellään usei- lehdessä Risto Peltolan analyyttinen den harjoittamismuotona. Matilainen tote-
takin aiheita, joissa julkisuuden nälkä ja kirjoitus sekä Jarrumiehen syväkolum- aa, kuinka yhteismetsien muodostamista
pinnallisuus ovat yksipuolistaneet asioi- ni. Järvenpään maanhankintadraamasta jarruttavat kielteiset mielik uvat yhteishal-
den kokonaiskuvaa tai puhtia on riittänyt kertoo puolestaan Maankäytön tutkivan linnosta. Sanomalehti Keskisuomalainen
vain siihen, miltä asia näyttää. journalismin osasto. otsikoi uutisensa yhteismetsäesittelystä
Taannoinen Förstien tarina, joka sai Sekä Vantaan että Järvenpään juttuihin 8.2.2008: ”Kolhoosimetsät eivät innosta
tv:n MOT-ohjelmassa hyytäviä muotoja, ei liittyy myös valtio-osapuolen hallitusoh- metsäomistajia.” Sanopa se suomalaisem-
varmaan kirjoittelemalla parane. Mikään jelman vastainen, käsittämätön toiminta, min! Metsät aloutta on Suomessa tuettu
tosiasia ei muuta käsitystä sydämettö- joka ansaitsisi suuremman huomion vuosikymmeniä monin tavoin: mm. met-
mistä virkamiehistä, jotka lunastavat sänhoitotöissä, metsäojituksissa, metsätei-
omaisuutta alihintaan ja häätävät den rakentamisessa, verojärjestelyissä
vanhuspolot kotoansa. Kokonaisuu- ja neuvontapalveluissa. Vastineeksi
den tunteminen ja tosiasioiden oikea yhteiskunta voisi vastavuoroisesti odot-
painotus olisivat ehkä vieneet ytyä taa metsätalouden ja metsänomistajien
koko MOT-ohjelmalta. Nyt kerromme toimivan järkiperäisesti ja tuottavasti.
tämän tarinan taustat, jotka ovat mo-
nisäikeisempiä kuin pelkkä kiinteistön
PEKKA LEHTONEN
arvonmääritys. Voi kysyä, millä tavalla
viranomaiset olisivat voineet parem- Päätoimittaja
min menetellä. pekka.lehtonen a1netti.com
ONKO MAANKÄYTÖSSÄ MIELTÄ? • Maankäyttö-lehden lukijatutkimus
Maankäyttö kertoo maankäytöstä, mutta mitä mieltä on Maankäytössä?
On hyvä tietää, mikä mättää tai missä on onnistuttu. Lehdenteossa.
KÄY VASTAAMASSA NETTIKYSELYYMME OSOITTEESSA: www.maankaytto.fi
Oikein tai ainakin vastanneiden kesken arvotaan kolme kirjapalkintoa:
Karttakeskus: Suomalainen paikannimikirja • AtlasArt: Kielletyt kartat I, 2 kpl • Arvonta tapahtuu 15.6.2008.
MAANKÄYTTÖ 2/2008 5
Teksti: Anna-Katariina Kulkki
Kuvat: Ilkka Ollila
Kalastuksen sääntelylle vankat
perusteet mutta yksityisten oikeutta
,
ei sen nimissä saisi talloa
Tenojoen kalastus- TENOJOKI on Pohjois-Atlantin lohen ei alkuun juurikaan kiinnitetty huomiota
merkittävin lisääntymisjoki, joten sen siihen, kuinka se vaikuttaa yksityisiin ka-
säännön määräykset
kalastuksen sääntely on perusteltua. Joki lastusoikeuden omistajiin, koska luultiin,
rajoittavat joissain virtaa saamelaisten kotiseutualueella että Tenojokilaakso on lähes kokonaan val-
muodostaen Suomen ja Norjan valtioiden tion omistuksessa. Maanomistussuhteet
tapauksissa kalastus-
välisen rajan. Karujen luonnonolosuhtei- ovat olleet, ja ovat osittain edelleenkin,
den vuoksi kalastus on kautta aikojen ollut pohjoisissa kunnissa eli Enontekiöllä,
oikeuden käyttöä
yksi merkittävimmistä toimeentulon läh- Inarissa ja Utsjoella epäselvät. Kun
huomattavasti tai teistä paikallisille asukkaille. Kalastuksen omistussuhteita isojaon ja sen jälkeen
turvin asutus on alueelle alun perinkin suoritetun vesipiirirajankäynnin aikana
estävät sen jopa
muodostunut. Nykyään kalastus ei ole selvitettiin, kävi ilmi, että Tenojoen ve-
kokonaan. enää päätoiminen tulonlähde, muttei sen sistön jokilaaksoista vain noin kolmannes
merkitystä kuitenkaan voi väheksyä. Elin- kuuluukin valtiolle.
keino on varsinkin viimeisten vuosikym- Maanomistusolojen selkiydyttyä
menten aikana muuttunut päätoimisesta havahduttiin vihdoin miettimään Teno-
kalastuksesta kalastusmatkailun ja siihen joen kalastussäännön vaikutuksia ka-
liittyvän oheistoiminnan suuntaan. lastusoikeuden omistajien perustuslain
Tenojoen kalastussäännöstä sovittaessa turvaamaan asemaan. Asiaa selvitettiin,
6 MAANKÄYTTÖ 2/2008
Tenojoen kalastus- Toiseksi kulkutus- eli ajoverkkoka- paikallinen kalastusoikeuden omistaja sen
lastusajan lyheneminen voi rajoittaa sijaan on oikeutettu kalastamaan vavan ja
säännöstä
kalastusoikeuden käyttöä. Aiemmin ka- vieheen sekä perhon lisäksi myös pato- ja
sovittaessa ei lastussäännössä sallituksi kulkutusajaksi verkkopyydyksin.
oli määrätty 10.5.–20.6. Vuonna 1979
alkuun j uurikaan sallittua kalastusaikaa lyhennettiin ja Kalastusoikeustyypeistä
nyt se kestää vain kesäkuun 15. päivään apua korvausperusteiden
kiinnitetty
saakka. Sallitun kalastusajan lyheneminen määrittämiseen
huomiota siihen, viidellä vuorokaudella vaikuttaa varsin Tenojoella on poikkeuksellisen paljon
merkittävästi ennestäänkin lyhyessä ka- erityisperusteisia kalastusoikeuksia. Ne
kuinka se v aikuttaa
lastuskaudessa. Varsinkin kun toukokuun ovat kiinteistökohtaisia oikeuksia, jotka
yksityisiin puolivälin paikkeilla Tenojoessa on usein nojautuvat talojen perustamisasiakirjoihin
vielä jääpeite, eikä kulkuttaminen ole tai ylimuistoiseen nautintaan. Taloilla on
kalastuso ikeuden
tuolloin mahdollista. joessa nimetyt pato- ja verkkokalastuspai-
Kolmas merkittävä rajoitus on viik- kat. Samalla paikalla on yleensä useampi
omistajiin.
korauhoituksen pidentäminen vuoro- osakas, mutta samassa kalastuspaikassa
kaudella. Kesän mittaan rauhoitusajan saattaa olla mahdollista kalastaa myös
pidentäminen tarkoittaa 12–18 kalastus- usealla pyyntivälineellä. Asuinpaikka-
vuorokauden menettämistä, pyyntitavasta rajoituksen vuoksi kalastusoikeuden
riippuen. todellinen sisältö ei Tenojoella ole aivan
Neljäs rajoitus on erikoisuus maamme yksiselitteinen. Kalastusoikeuksien eri-
lainsäädännössä. Kalastuslain perusteella tyisluonteen ja asuinpaikkarajoituksen
kalastusoikeuden sisältö määräytyy sen vuoksi kalastusoikeudet on tyypitelty vii-
mukaan, onko kalastusoikeus kiinteistö- teen eri kategoriaan korvausperusteiden
perusteinen oikeus vai onko ne yleistä, ns. määrittämisen helpottamiseksi.
jokamiehenoikeutta. Tenojoella tämän li- Ensimmäisen kalastusoikeustyypin
säksi kalastusoikeuden sisältöön vaikuttaa muodostavat Tenojoen jokilaaksoissa
oikeuden omistajan asuinpaikka. Muualla vakinaisesti asuvat kalastusoikeuden
kuin Tenojoen jokilaaksoissa vakinaisesti omistajat. Heidän oikeutensa on kiinteis-
asuva kiinteistöperusteisen kalastusoike- töperusteista kalastusoikeutta ja sisällöl-
uden omistaja on rinnastettu Tenojoella tään kaikkein laajinta. He saavat kalastaa
virkistyskalastajiin. Hänen kalastusoike- pato- ja verkkopyydyksin, vavalla ja vie-
utensa sisältö on siis käytännössä tehty heellä sekä perholla ja he saavat käyttää
tyhjäksi asuinpaikan perusteella. Vastaava kalastuksessa omaa venettään.
ja kävi ilmi, että jotkin kalastussäännön
määräyksistä ovat kiinteän omaisuuden
perustuslainsuojan vastaisia. Tämän sel-
vittyä säädettiin Tenojoen kalakorvauslaki
(501/1991).
Jotkin määräykset saattavat
rajoittaa kalastusoikeuden
käyttöä tai jopa estää sen
kokonaan Kalastus-
Tenojoen kalastussäännöllä on rajoitettu
oikeudet on
kalastusta yli sadan vuoden ajan. Osa ka-
lastussäännön määräyksistä saattaa yksin tyypitelty v iiteen
tai kokonaisharkinnan puitteissa yhdessä
muiden määräysten kanssa rajoittaa huo- eri kategoriaan
mattavasti kalastusoikeuden normaalia,
korvaus-
kohtuullista ja järkevää käyttöä tai estää
sen jopa kokonaan. perusteiden
Ensinnäkin verkkoja saa kullakin tilal-
määrittämisen
la olla käytössä samanaikaisesti enintään
kaksi. Verkkokalastuksen luonteen vuoksi helpottamiseksi.
on oletettavaa, että tilalla olisi mahdolli-
suus käyttää samanaikaisesti useampaakin
verkkoa, jolloin määräyksestä saattaa ai-
heutua huomattavaa rajoitusta, riippuen
siitä, mikä on tarkasteltavan tilan verkko-
oikeuksien lukumäärä.
MAANKÄYTTÖ 2/2008 7
Osa kalastus- nen asuinpaikkansa. Oikeus ei kuitenkaan Verkon vuosisaalis määräytyy tilakoh-
periydy enää toisessa polvessa. taisen kalastusoikeuden perusteella.
säännön määrä-
Viidennen kalastusoikeustyypin muo- Oletetaan, että tilan kalastusoikeuteen
yksistä saattaa dostavat virkistyskalastajat. Heidän perustuva verkkokalastuksen vuosisaa-
oikeutensa on luonnollisesti kaikkein lis vastaa kahden verkon vuosisaalista.
rajoittaa huomat- suppeinta: kalastus on sallittua erikseen Tenojoen kalastussäännön mukainen
merkityistä paikoista sekä veneestä ja verkkojen enimmäismäärä on kaksi. Näin
tavasti kalastus-
sallittuja kalastusvälineitä ovat vapa ja ollen karkeasti arvioituna voidaan katsoa,
oikeuden käyttöä viehe sekä perho. ettei verkkojen lukumäärärajoituksesta
luultavasti aiheudu tilan kalastusoikeu-
tai estää sen jopa
Korvausperusteet määritetään den käytölle huomattavaa haittaa. Tilanne
kokonaan. kaksivaiheisesti olisi kuitenkin toinen, jos tilan vuotuinen
Tenojoen kalakorvauslain mukaan mak- verkkosaalis vastaisi esimerkiksi kolmen
setaan kalastusoikeuden omistajalle täysi verkon saalista. Tuolloin menetys olisi
korvaus, jos määräys rajoittaa kalastusoi- keskimäärin yhden verkon vuosisaalis, eli
Kalastusoikeustyyppi kahden muo- keuden käyttöä huomattavasti tai estää noin kolmannes koko tilan mahdollisesta
dostavat paikalliset kiinteistöperusteista sen kokonaan. Laki ei ota kantaan siihen, verkkosaaliista. Tällöin 15 %:n korvaus-
kalastusoikeutta omistamattomat. He milloin kalastusoikeuden käyttö rajoittuu kynnys ylittyisi.
saavat kalastaa vavalla ja vieheellä sekä huomattavasti. Rajoituksen relatiiviseksi Kuten tässä esitetystä karkeasta esimer-
perholla. Kalastukseen sallittu alue on kynnykseksi kirjoittaja on määrittänyt kistä havaitaan, tilan kalastusoikeuden
kuitenkin laajempi kuin muilla kalas- Tenojoen kalastusoikeuksien tapauksessa sisällöllä on varsin paljon merkitystä
tusoikeutta omistamattomilla. Lisäksi he 15 %. rajoituksen huomattavuuteen. Lisäksi
saavat käyttää kalastuksessa omaa on muistettava, että vaikka jokin
venettään. rajoitus yksinään ei ylittäisi kor-
Kolmas kalastusoikeustyyppi vauskynnystä, saattaa se yhdessä
muodostuu muualla asuvista kiin- muiden, tilaan kohdistuvien rajoi-
teistöperusteisen kalastusoikeuden tusten kanssa näin tehdä.
omistajista. Heillä pitäisi olla yhtä Sen lisäksi, että rajoitusten aihe-
laajat oikeudet kuin kalastusoike- uttamille menetyksille määritetään
ustyyppi yhteen kuuluvilla kalas- toimituksessa korvaus jo aiheutu-
tuksen harjoittajilla, mutta näin ei neista menetyksistä, on korvauksia
kuitenkaan ole. Kalastussäännön määritettävä myös tulevaisuudessa
asuinpaikkarajoituksen mukaan aiheutuvista menetyksistä. Rajoi-
he ovat oikeutettuja vain vapa- ja tukset ovat luonteeltaan pääasiassa
viehe- sekä perhokalastukseen pysyviä, joten niiden aiheuttamat
erikseen merkityillä alueilla. Li- menetykset pääomitetaan ikui-
säksi heidän on saatava vene käyt- suuteen, jotta voidaan määrittää
töönsä joltain paikalliselta. Tähän tulevaisuudessa aiheutuvat me-
kalastusoikeustyyppiin kuuluvien netykset. Korkoa jo aiheutuneille
oikeuden sisältö rinnastuu siis Potkupato on Tenojoen menetyksille ei makseta, koska
käytännössä virkistyskalastusoi- olosuhteisiin sopiva ja Tenojoen kalakorvauslaissa tai sen
keuteen ja kiinteistöperusteinen tarkoituksenmukainen, valmistelutöissä ei korosta mitään
kalastusoikeus on tehty tyhjäksi. ja siksi se onkin säilynyt mainintaa ole.
Neljänteen kalastusoikeus- pyyntivälineenä joella
tyyppiin kuuluvat muualla asuvat satojen vuosien ajan.
kalastusoikeutensa suoraan pai- (Lähde: Itkonen 1984, s. 556)
kalliselta perintönä saaneet kalas-
tuksen harjoittajat. Heidät rinnastetaan Menettely korvausperusteiden mää-
paikallisiin kalastusoikeuden omistajiin, rittämiseksi on kaksivaiheinen. Aluksi
huolimatta siitä, mikä on heidän vakinai- määritetään pyyntitapakohtainen mene-
tys esimerkiksi alueittain. Tämä saadaan
selville laskemalla rajoituksen vaikutus
Korvausperusteet kullekin pyyntitavalle. Esimerkiksi verk-
kojen lukumäärärajoituksen aiheuttama Kirjoittaja on DI ja
määritetään menetys voidaan laskea määrittämällä, työskentelee SATO Oyj:ssä
paljonko on yhden verkon vuosisaalis ja kiinteistöanalyytikkona.
kaksivaiheisesti:
saaliin arvo. Teksti perustuu kirjoittajan
tarkastelun alla ovat Toisessa vaiheessa tarkastellaan pyyn- erikoistyöhön ja diplomi-
titapakohtaista menetystä tilakohtaisesti. työhön, j otka on tehty
sekä pyyntitapa-
Tilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana Maanmittauslaitoksen
että tilakohtaiset on tilan kalastusoikeuden konkreettinen Kehittämiskeskukselle.
sisältö. Edellä mainittu verkkojen luku- Sähköposti anna-katariina.
menetykset.
määrärajoitus toimikoon esimerkkinä. kulkki sato.fi .
8 MAANKÄYTTÖ 2/2008
ERÄÄN LUNASTUKSEN ANATOMIA
Tapaus Försti vielä kerran
Espoolaisten Förstien omakotikiinteistön lunastuksen toimeenpanossa
riitti julkisuutta ja puolitotuuksia. Virkamiehiä lyötiin kuin vierasta sikaa.
Maankäyttö-lehden tutkivan journalismin osasto selvitti, mistä kaikesta oli
kysymys. Kokonaisuus näyttää toiselta kuin siitä irrotetut yksityiskohdat.
MATTI JA ELIINA FÖRSTIN omakoti-
kiinteistön lunastus lienee yksi historian
värikkäimmistä maanmittaustoimituk-
sista. Arviointiopillisessa tai juridisessa
mielessä tapaus ei ehkä ollut mitenkään
erityisen poikkeuksellinen tai hankala.
Mieleenpainuvaksi sen tekivät Förstit, jot-
ka taistelivat omaisuudestaan sitkeästi ja
tekivät tapauksesta ennennäkemättömän
julkisen draaman. Lunastus on kirvoit-
tanut toki myös Maankäytön lukijoita
kirjoittamaan vielä viimeisimmissäkin
numeroissa tapauksesta, vaikka julkinen
kohu oli kuumimmillaan jo 1,5 vuotta
sitten. Arvovaltainen taho on toimitus-
tapahtumien seurauksena jopaa eessiittttäännyytt
”virallisessa arvioimiskäytännöössssää”” yylleeii--
sesti vallitsevan ”matalimman kkääyyvväänn aarr--
von periaatteen”. Tässä artikkeliissssaa kkeesskkii--
tytään kuitenkin kertomaan varrssiinnaaiisseenn
tarinan päävaiheet. Kysymys eii oollee iittssee
asiassa vain yhdestä, vaan kahddeessttaa ttooii--
mituksesta ja tapahtumia on riiiittttäännyytt
jo kolmelle vuosikymmenelle.
Sukutalo ja kaavoituss
Koko tarina sai alkunsa, kun MMaattttii
Förstin vanhemmat ostivat vuonnnnaa
1947 rakennuspaikan Espoon Tuuoo--
marilasta, melko läheltä nykyisttää
Espoon keskusta. He rakensivaatt
sille pian omakotitalon, jota laa--
jennettiin 1950-luvun lopulla.
Matti Försti peri kiinteistön
1960-luvun lopulla. Omako-
titalolle ei tehty merkittäviä
peruskorjauksia ainakaan
1960-luvun jälkeen.
Alueelle vahvistettiin
ensimmäinen asemakaava
vuonna 1981. Förstien
kiinteistö, neljä muuta
omakotirakennuspaikkaa jaa
muutama pienehkö rakentammaattoonn aalluuee
muodostivat kaavassa yhden kkeerrrroossttaalloo--
korttelin. Vuonna 1984 hyvvääkkssyyttyyssssää Espoon t onttilunastuksesta
tonttijaossa kortteliin tuli vainn yykkssii,, ssiiiiss syntyi ennen näkemätön
koko korttelin käsittävä tontttii.. KKaaaavvaann julkinen draama.
MMAAAANNKKÄÄYYTTTTÖÖ 22//22000088 99
laatimisvaiheessa Förstit olivat tehneet uden käsittelyssä lopullisiksi korvauksiksi ja asuinkäytössä. Toisen omakotitalon
kaavaluonnoksesta muistutuksen, jossa määrättiin 15 000 mk. Jo tällöin näyttää omistajat kertoivat myöhemmin tilanteen
he olivat vaatineet rakennusoikeuden siis olleen merkkejä nk. matalimman olleen jumissa, koska kerrostalotontille ei
lisäämistä ja rakennuskannan uudelleen käyvän arvon periaatteesta. ollut laman aikana toteuttajaa. Kukaan ei
rakentamisen jouduttamista. siis luonnollisesti ollut halukas ostamaan
Lunastusten välinen aika kerrostalotonttiin sisältyvää omakoti-
Ensimmäinen lunastus Ensimmäisen lunastuksen seurauksena kiinteistöä, jota uhkasi pakkolunastus.
Asemakaavan tultua voimaan eräs raken- Förstit haastoivat mm. toimitusinsi- Toisaalta vanhalle omakotitalolle ei saanut
nusliike hankki kaksi kerrostalotonttiin nöörin, maaoikeusinsinöörin, Espoon edes peruskorjauslupaa.
sisältyvää omakotikiinteistöä ja muuta- kaupungin kiinteistöinsinöörin ja Maan-
man pienehkön rakentamattoman alueen mittauslaitoksen pääjohtajan oikeuteen Toinen lunastus
omistukseensa. Kolmen muun omakoti- vahingonkorvauksia saadakseen. Förstit Rakennusliike NCC osti pankilta pääosan
kiinteistön omistusoikeuden saamiseksi hävisivät jutut. He veivät tapauksen myös kerrostalotontista 2000-luvun alussa.
se haki tontinosan lunastustoimitusta, Euroopan ihmisoikeuskomissioon, joka Vapaaehtoiseen kauppaan Förstien ja
joka pidettiin vuonna 1986. Ainoana 18.11.1995 antamassaan päätöksessä jätti toisen omakotitalon omistajien kanssa
lunastusvaatimuksen esittäjänä yhtiö sai asian tutkimatta. ei taaskaan päästy ja niinpä NCC haki
luvan lunastaa em. puuttuvat osat tonttia. Förstit anoivat vuonna 1986 kaavan vuonna 2001 uutta tontinosan lunastus-
Toimitus lopetettiin ja kaikki kolme luo- muuttamista. Espoon kaupunki laati sen ta. Toimituksen aloittamista viivytettiin
vuttajaa valittivat toimituksesta maaoikeu- seurauksena kolme eri kaavaluonnosta, joulukuuhun 2002, koska NCC teki vielä
teen. Toimituksen lopettamisen jälkeen joissa kaikissa Förstien tontti olisi voitu uuden tarjouskierroksen tonttien omis-
seurasi myrskyisä mediakohu, joka toimit- lohkoa omaksi yksikökseen. Äärimmäi- tajille, mutta tuloksetta. Toimituksen
taja-kirjailija Förstin myötävaikuttamana sessä heidän kiinteistönsä olisi muutettu alkukokouksessa ei vielä ratkaistu lunas-
sai iltapäivälehdet kirjoittamaan repiviä kokonaiseksi, noin 1 000 m²:n kaavan mu- tusoikeutta tai korvauksia, mutta tonttien
otsikoita ja tv:nkin tekemään aiheesta kaiseksi pientalotontiksi. Lunastusuhkaa omistajat valittivat kesken toimituksen
ohjelman. Kohun jälkeen rakennusliike ei olisi ollut, mutta tontin tehokkuusluku mm. jääviysmuistutuksen hylkäämisestä
ilmoitti luopuvansa lunastuksesta, mikä olisi laskenut kerrostalotontin 0,55:stä ja oikeudesta olla asianosainen.
olikin tällöin voimassa olleen lunastuslain pientalotontin tehokkuuslukuun (0,20 Helmikuussa 2003 NCC ja maan-
menettelyn aikana mahdollista. Lunastus tai 0,25). Kaavanmuutosesitys asetettiin omistajat tekivät vapaaehtoisen kaupan
siis peruuntui kaikilta osin. virallisesti nähtäväksi 1994, mutta Förstit toisesta omakotikiinteistöstä. Hinta oli
Myöhemmin lunastuksen raukeami- vaativat sen hylkäämistä ja kaavanmuutos lähes kaksinkertainen muihin lähialueen
sen johdosta pidetyssä toimituksessa jäi tekemättä. kerrostalotonttikauppoihin nähden. Näin
Förstit vaativat vahingonkorvauksia mm. Lunastuksen käynnistänyt raken- ollen Förstit jäivät ”viimeisinä mohikaa-
ansiotulojen menetyksestä teosten julkai- nusliike päätyi konkurssiin 1990-luvun neina” taistelemaan omistusoikeudestaan.
sujen viivästymisen vuoksi, kiinteistönar- alussa ja sen omaisuus päätyi noin 10 Pian em. kiinteistökaupan jälkeen tapah-
vonalennuksen johdosta sekä asemakaa- vuodeksi pankille. Muutoin 1990-luku tui murhenäytelmä, kun toinen myyjistä
van toteuttamisen ehkäisyyn käytettävän oli hiljaiseloa asiassa. Kerrostalotontin menehtyi.
työn kustannuksista. Korvausvaatimukset viidestä omakotikiinteistöstä kaksi oli Maaoikeus hylkäsi tai jätti tutkimat-
yhteensä olivat noin 3 milj. mk ja maaoike- vielä alkuperäisten omistajien käytössä ta kaikki Förstien kesken toimitusta
ö
äytt
nk
a
a
M
Lunastetun omakotitontin paikalla sijaitsee nykyään kerrostalo.
10 MAANKÄYTTÖ 2/2008