EDK-2017-AK-139251

33 Pages·2012·4.44 MB·English

Huomioita Euroopan komission suosituksesta neuvoston päätökseksi, jolla komissio
valtuutetaan aloittamaan Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen toimintaa koskevat
neuvottelut Euroopan unionin ja Venäjän federaation välillä

Nord Stream 2 AG (jäljempänä ”Nord Stream 2”) on pyytänyt minulta lausuntoa koskien Euroopan
komission suositusta neuvoston päätökseksi, jolla komissio valtuutetaan aloittamaan Nord Stream 2 -
putkihankkeen toimintaa koskevat neuvottelut Euroopan unionin ja Venäjän federaation välillä
(jäljempänä ”Suositus”).

Lausunnon pohjana olen käyttänyt Suosituksen versiota, joka on saatavilla osoitteessa:
http://www.politico.eu/wp-content/uploads/2017/07/NS-Draft-Mandate.pdf. Minulle ei ole annettu
erityistä tutkimusteni tuloksia koskevaa ohjeistusta. Johtopäätökseni ovat erillisiä ja riippumattomia
Nord Stream 2:sta.

Tämän asiakirjan rakenne noudattaa Suosituksen rakennetta. Komission Suositus sisältää eräitä
toteamuksia, jotka ovat harhaanjohtavia tai virheellisiä. Osa virheellisistä toteamuksista tai väitteistä
toistuu Suosituksessa useita kertoja. Tästä syystä tietyt asiat toistuvat vääjäämättä myös
lausunnossani.

Tietoa minusta löytyy tämän asiakirjan viimeiseltä sivulta.

Joensuu, 17. heinäkuuta 2017

Kim Talus

Eurooppalaisen energiaoikeuden professori
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos

Energiaoikeuden professori
Helsingin yliopisto
Komission toteamus: ”Neuvotteluilla, joille pyydetään mandaattia, pyritään luomaan
maakaasuputken toiminnalle soveltuva sääntelykehikko, joka pitää sisällään EU:n energiaoikeuden
perusperiaatteet ja lieventää kaasuputken odotettuja kielteisiä markkinavaikutuksia. Neuvottelut eivät
ole ainoastaan EU:n edun mukaisia, vaan niistä syntyvä juridinen selkeys on myös sijoittajien edun
mukaista.”

Tämä väite on erittäin kyseenalainen. Nord Stream 2 -hankkeen rakentamista ja toimintaa
sääntelevä lainsäädäntökehikko on selvä. Lisäksi Nord Stream 2 on johdonmukaisesti todennut,
ettei EU-energiaoikeus sovellu Nord Stream 2 -hankkeeseen, ja on siitä huolimatta tehnyt
hanketta koskevan investointipäätöksen. Lisäksi ensimmäinen Nord Stream -maakaasuputki
(sekä useat muut mertenalaiset kaasuputket) on rakennettu ilman hallitustenvälisiä sopimuksia.
Näin ollen ”juridiselle selkeydelle” ei ole tarvetta. Merillä kulkevia kaasuputkia koskeva
sääntelykehikko perustuu sekä kansainväliseen oikeuteen, EU-oikeuteen että niiden valtioiden
kansalliseen lainsäädäntöön, joiden merialueiden kautta kaasuputki kulkee. Joistain
kaasuputken toimintaan liittyvistä kysymyksistä voidaan sopia hankkeen osapuolten kesken.
Näin toimitaan melko usein.

Suositus on myös syrjivä, sillä se kohdistuu vain yhteen kaasuputkihankkeeseen, ja kohtelee
sitä eri tavalla kuin monia muita käynnissä olevia tai viime vuosina valmistuneita
kaasuputkihankkeita.

Myös ”soveltuvan sääntelykehikon” korostamisella vähätellään Ukrainan kautta tapahtuvan
pitkäaikaisen kaasunsiirron roolia, joka ilmeisesti on yksi komission tärkeimmistä päämääristä.

Komission toteamus: ”SEUT 3.2 artiklan mukaisesti EU:lla on yksinomainen toimivalta solmia
sopimuksia siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.”
[Minkä vuoksi nyt kyseessä oleva hallitustenvälinen sopimus kuuluu yksinomaisen toimivallan alaan.]

Tämä väite on yllättävä ja virheellinen. Suosituksessa ehdotetaan, että Nord Stream 2 -
hankkeeseen sovellettaisiin ”EU:n energiaoikeuden keskeisiä periaatteita”. Jää kuitenkin täysin
avoimeksi, miten tämän sääntelyn soveltaminen yksittäiseen kaasuputkihankkeeseen vaikuttaisi
komission mainitsemiin yhteisiin sääntöihin tai muuttaisi niitä.

Lisäksi on erittäin tärkeää huomata, että EU:n energiaoikeuden keskeisten periaatteiden
soveltaminen Nord Stream 2 -hankkeeseen ei perustuisi suoraan EU:n energiaoikeudelle tai ns.
kolmannelle energiapaketille, vaan näistä täysin erilliselle kansainväliselle sopimukselle.

Samoin yksi Suosituksen merkittävimmistä tavoitteista vaikuttaisi olevan venäläisen
maakaasun Ukrainan kautta tapahtuvan pitkäaikaisen siirron varmistaminen. Suosituksessa ei
lainkaan esitetä tätä koskevaa toimivaltaperustaa.

Kokonaisuutena katsottuna komission esittämästä tulkinnasta saa sellaisen kuvan, että
jäsenvaltioilla ei ole lainkaan toimivaltaa, tai vain hyvin rajoitettu toimivalta, solmia energia-
alaa koskevia hallitustenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa.

On selvää, että hallitustenvälinen sopimus ei kuulu EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin, vaan
kuuluu unionin jaetun toimivallan alaan.

Komission toteamus: ”Oikeudellisesta tyhjiöstä merialueella kulkevan kaasuputken kohdalla tai
kahden erillisen lainsäädännön, tässä tapauksessa Venäjän ja EU:n lainsäädännön, soveltamisesta
samaan kaasuputkeen kuitenkin seuraisi kielteisiä markkinavaikutuksia. Nämä johtuvat siitä, että
tietyt tekniset vaihtoehdot mahdollistaisivat EU:n energiaoikeuden keskeisten periaatteiden