Development and diagnostics of bacterial acute rhinosinusitis in young adults

122 Pages·2016·2.74 MB·English

by  Autio, Timo

D OULU 2017
D 1404
1
4
0
4
UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 8000 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND
ACTA
A UNIVERSITATIS OULUENSIS
A C T A U N I V E R S I T A T I S O U L U E N S I S C
T
A
D
MEDICA
Timo Autio
Professor Esa Hohtola T DEVELOPMENT AND
i
m
o
DIAGNOSTICS OF BACTERIAL
A
University Lecturer Santeri Palviainen u
t
i
o ACUTE RHINOSINUSITIS
Postdoctoral research fellow Sanna Taskila IN YOUNG ADULTS
Professor Olli Vuolteenaho
University Lecturer Veli-Matti Ulvinen
Director Sinikka Eskelinen
Professor Jari Juga
University Lecturer Anu Soikkeli
Professor Olli Vuolteenaho
UNIVERSITY OF OULU GRADUATE SCHOOL;
UNIVERSITY OF OULU,
FACULTY OF MEDICINE
Publications Editor Kirsti Nurkkala
ISBN 978-952-62-1471-9 (Paperback)
ISBN 978-952-62-1472-6 (PDF)
ISSN 0355-3221 (Print)
ISSN 1796-2234 (Online)

ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS
D Medica 1404
TIMO AUTIO
DEVELOPMENT AND DIAGNOSTICS OF
BACTERIAL ACUTE RHINOSINUSITIS IN
YOUNG ADULTS
Academic dissertation to be presented with the assent of
the Doctoral Training Committee of Health and
Biosciences of the University of Oulu for public defence in
the Leena Palotie auditorium (101A) of the Faculty of
Medicine (Aapistie 5 A), on 20 January 2017, at 12 noon
UNIVERSITY OF OULU, OULU 2017
Copyright © 2017
Acta Univ. Oul. D 1404, 2017
Supervised by
Professor Olli-Pekka Alho
Docent Petri Koivunen
Reviewed by
Docent Karin Blomgren
Docent Jura Numminen
Opponent
Professor Markus Rautiainen
ISBN 978-952-62-1471-9 (Paperback)
ISBN 978-952-62-1472-6 (PDF)
ISSN 0355-3221 (Printed)
ISSN 1796-2234 (Online)
Cover Design
Raimo Ahonen
JUVENES PRINT
TAMPERE 2017
Autio, Timo, Development and diagnostics of bacterial acute rhinosinusitis in
young adults.
University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Medicine
Acta Univ. Oul. D 1404, 2017
University of Oulu, P.O. Box 8000, FI-90014 University of Oulu, Finland
Abstract
Acute rhinosinusitis (ARS) is a common condition often treated with antibiotics, even though the
cause is usually viral. Despite the commonness of ARS, there is limited evidence on the
development and diagnosis of bacterial cases. So far, we lack prospective studies where the
bacterial cause would have been confirmed with a bacterial culture of the paranasal sinus aspirate.
The purpose of the study was to investigate the course of ARS with a prospective inception
cohort study among young adults with ARS, using sequential and standardized methods. To
differentiate viral and bacterial ARS, maxillary sinus aspiration and a bacterial culture were used
as a reference standard for bacterial ARS.
Fifty conscripts with ARS were recruited between February and April 2012. Eight patients
(16%) had a positive culture from the maxillary sinus aspirate at 9–10 days and thus, had bacterial
ARS. Viral and bacterial coinfection resulted in extensive paranasal mucosal abnormalities and
increased symptoms during the episode. The paranasal mucosal abnormalities developed rapidly
and remained relatively constant during the episode in both bacterial and non-bacterial ARS. A
change in inflammatory biomarker levels indicated both local and systemic inflammatory
responses, which were strongest at the onset of symptoms. Symptoms or their changes were of
little use in diagnosing bacterial ARS, but secretion seen in the nasal cavity, posterior pharynx or
middle meatus predicted bacterial ARS quite well.
These results suggest that bacterial infection may modify symptoms and paranasal
abnormalities already at the beginning of an ARS episode, although the spread of paranasal
abnormalities may not be an etiological factor in the development of bacterial ARS. ARS involves
local and systemic inflammatory responses, which are strongest at the beginning of the episode.
Examination of the nose and throat is recommended for diagnosing bacterial ARS.
Keywords: acute rhinosinusitis, bacterial infections, diagnosis, paranasal sinuses,
pathophysiology

Autio, Timo, Bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen
kehittyminen ja diagnoosi nuorilla aikuisilla.
Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Acta Univ. Oul. D 1404, 2017
Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto
Tiivistelmä
Nenän äkillinen sivuontelotulehdus on tavallinen tauti, jonka hoitoon käytetään paljon antibioot-
teja, vaikka sen aiheuttaja on useimmiten virus. Bakteerin aiheuttaman tautimuodon kehittymi-
sestä ja diagnostiikasta ei ole julkaistu tutkimuksia, joissa potilaita olisi seurattu taudin alusta
lähtien ja bakteerin olemassaolo olisi varmistettu nenän sivuontelosta otetulla bakteerinäytteellä.
Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää nenän äkillisen sivuontelotulehduksen kul-
kua käyttämällä toistuvia, standardisoituja menetelmiä. Bakteerin aiheuttama tauti todettiin pos-
kiontelopistolla ja bakteeriviljelyllä.
Tutkimukseen osallistui viisikymmentä (50) äkilliseen ylähengitystieinfektioon sairastunutta
varusmiestä keväällä 2012. Kahdeksalla (16 %) potilaalla todettiin bakteerin aiheuttama tauti
poskiontelopiston avulla 9–10 päivää oireiden alkamisen jälkeen. Viruksen ja bakteerin sekain-
fektio aiheutti laajemmat sivuonteloiden tulehduslöydökset ja voimakkaammat oireet kuin pel-
kän viruksen aiheuttama tauti. Sivuonteloiden tulehduslöydökset kehittyivät nopeasti ja pysyi-
vät sekä bakteerin että viruksen aiheuttamassa taudissa varsin muuttumattomina. Tulehdusmerk-
kiaineiden muutokset osoittivat sekä paikallisen, että yleisen tulehdusreaktion, jotka olivat voi-
makkaimmillaan taudin alussa. Oireet tai niissä taudin aikana tapahtuneet muutokset eivät osoit-
tautuneet hyviksi merkeiksi bakteerin aiheuttaman taudin toteamiseksi, mutta eritteen näkymi-
nen nenässä, nielussa tai keskikäytävässä ennakoi hyvin bakteerin aiheuttaman sivuontelotuleh-
duksen toteamista.
Bakteeri saattaa vaikuttaa oireisiin ja sivuonteloiden tulehduslöydöksiin jo nenän äkillisen
sivuontelotulehduksen alussa, mutta tulehduslöydösten laajuus ei välttämättä liity bakteerin
aiheuttaman taudin kehittymiseen. Nenän äkilliseen sivuontelotulehdukseen liittyy paikallinen ja
yleinen tulehdusreaktio, jotka ovat voimakkaimmillaan taudin alussa. Potilaan nenän ja nielun
tutkiminen on tärkeää bakteerin aiheuttaman nenän sivuontelotulehduksen toteamiseksi.
Asiasanat: bakteerit, diagnoosi, kehittyminen, nenän sivuontelot, sivuontelotulehdus,
virukset

To my family
8