asetoasetik-ester kondensasyonu

21 Pages·2009·1 MB·Turkish

AASSEETTOOAASSEETTİİKK--EESSTTEERR
KKOONNDDEENNSSAASSYYOONNUU
CCLLAAİİSSEENN--DDEEİİCCKKMMAANNNN
KKOONNDDEENNSSAASSYYOONNUU
CCLLAAIISSEENN KKOONNDDEENNSSAASSYYOONNUU::
ββ--KKEETTOO EESSTTEERRLLEERRİİNN SSEENNTTEEZZİİ
EEttiill aasseettaatt ssooddyyuumm eettookkssiitt iillee tteeppkkiimmee--
yyee ,, ggiirrddiiğğiinnddee kkoonnddeennssaassyyoonn tteepp kkiimmeessii--
nnee uuğğrraarr.. AAssiittlleennddiirrmmeeddeenn ssoonnrraa üürrüü nn bbiirr
kkeettoo eesstteerr,, eettiill aasseettooaasseettaattttıırr((yyaa yyggıınn oollaa--
rraakk aasseettooaa sseettiikk eesstteerr oollaarraakk aaddllaannddıırrııllıırr))
Birçok esterde de gözlenen bu tür
kondensasyonlar
CLAISEN KONDEN-SASYONLARI olarak bilinir. Tepkime, bir molekülün
α-karbon atomu ile diğer molekülün karbonil grubu arasında
gerçekleşir.
DDaahhaa iiyyii aannllaammaakk iiççiinn mmeekkaanniizzmmaayyıı
(cid:132)(cid:132)
iinncceelleeyyeelliimm::
BBuu öörrnneekkttee ddee ggöörrüüllddüüğğüü ggiibbii
(cid:132)(cid:132)
kkoonnddeennssaassyyoonn iiççeerreenn tteeppkkiimmeeddee
eesstteerrlleerrddeenn bbiirriinniinn αα--hhiiddrroojjeenniinnii
(cid:132)(cid:132)
kkaayybbeeddeerrkkeenn ddiiğğeerriinniinn eettookkssiitt iiyyoonnuu
kkaayybbeettttiiğğiinnii ggöörrüürrüüzz..
SSaaddeeccee bbiirr ttaannee αα--hhiiddrroojjeennii oollaann eesstteerrlleerr
(cid:132)(cid:132)
GGeenneelllliikkllee CCLLAAIISSEENN KKOONNDDEENNSSAASSYYOONNUU
(cid:132)(cid:132)
vveerrmmeezzlleerr
AASSEETTOOAASSEETTİİKK EESSTTEERR SSEENNTTEEZZİİ::MMEETTİİLL
KKEETTOONNLLAARRIINN((SSÜÜBBSSTTİİTTÜÜEE AASSEETTOONNLLAARR))SSEENNTTEEZZİİ
EEttiill aasseettooaasseettaattıınn ((aasseettooaasseettiikk eesstteerr))mmeettiilleenn
(cid:132)(cid:132)
pprroottoonnllaarrıı eettaannoollüünn--OOHH pprroottoonnllaarrıınnddaann ddaahhaa
aassiiddiikkttiirr..ÇÇüünnkküü iikkii kkaarrbboonniill ggrruubbuu aarraassıınnddaa
bbuulluunnuurrllaarr..BBuu aassiittlliikk,, bbaazz oollaarraakk ssooddyyuumm eettookkssiitt
kkuullllaannııllaarraakk eettiill aasseettooaasseettaaddıınn oolldduukkççaa kkaarraarrllıı
oollaann eennoollaatt aannyyoonnuunnaa ddöönnüüşşttüürrüülleebbiilleecceeğğii
aannllaammıınnaa ggeelliirr..ddaahhaa ssoonnrraa nnüükklleeooffiilliikk eennoollaatt
aannyyoonnuu bbiirr aallkkiill hhaalloojjeennüürrllee eettkkiilleeşşttiirriilleerreekk
aallkkiilllleemmee tteeppkkiimmeessii ggeerrççeekklleeşşttiirriilliirr..BBuu sseenntteezz
aasseettooaasseettiikk eesstteerr sseenntteezzii oollaarraakk aaddllaannddıırrııllıırr..
Monosübstitüe metil ketonun sentezinde

sadece bir alkilleme yapılır.daha sonra

monoalkil asetoasetik ester sulu sodyum

veya potasyum hidroksit kullanılarak
hidrolize edilir.Karışımın daha sonra
asitlendirilmesiyle bir alkil asetoasetik asit

oluşur.

Aşağıda görüldüğü üzere;eğer amacımız
disübstitüe elde etmekse,birbirini izleyen

iki alkillemeden sonra ürünü,

dialkilasetoasetik esteri,hidroliz eder daha

sonra da oluşan dialkil asetoasetik asiti

dekarboksile ederiz.3-bütil-2-heptanonun

sentezi bu işleme örnek olarak verilebilir.