Architects and consulting engineers in the core of innovation and growth

277 Pages·2010·9.56 MB·English

by  Ilkka Hämäläinen

JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS
91
Ilkka Hämäläinen
Suunnittelijat
innovaatiotoiminnan ja
kasvun ytimessä
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS 91
Ilkka Hämäläinen
Suunnittelijat
innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä
Esitetään Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan suostumuksella
julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212
elokuun 20. päivänä 2010 kello 12.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
JYVÄSKYLÄ 2010
Suunnittelijat
innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN BUSINESS AND ECONOMICS 91
Ilkka Hämäläinen
Suunnittelijat
innovaatiotoiminnan ja kasvun ytimessä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
JYVÄSKYLÄ 2010
Editor
Tuomo Takala
School of Business and Economics, University of Jyväskylä
Pekka Olsbo, Sini Rainivaara
Publishing Unit, University Library of Jyväskylä
Cover picture: "Who Do"
Photo: Fotolia
URN:ISBN:978-951-39-3966-3
ISBN 978-951-39-3966-3 (PDF)
ISBN 978-951-39-3964-9 (nid.)
ISSN 1457-1986
Copyright © 2 0 1 0 , by University of Jyväskylä
Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010
ABSTRACT

Hämäläinen, Ilkka
Architects and consulting engineers in the core of innovation and growth
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 270 p.
(Jyväskylä Studies in Business and Economics
ISSN 1457-1986; 91)
ISBN 978-951-39-3966-3 (PDF), 978-951-39-3964-9 (nid.)
Diss.

This study considers the consulting engineers and architects as being at the core
of the innovation process. Although the planning processes produce
innovations, the logic of the process is not well understood. The approach to the
innovation process in this study is twofold. Firstly the study recognises that
there are no innovation management systems among the consulting engineers
and architects. Secondly the actual actors have poor understanding, mostly too
ultimately glorifying, about the nature of innovations.
The key concepts in building a new innovation management modelling
are: product concept, particular innovation concept, and hypothetical
innovation concept following the models of the conceptualization methods in
philosophy, psychology, linguistics, or in cognitive science.
This study tested the innovation ideas of the consulting engineers and
architects in two-stage experimental interviews. In the first stage, the research
group was asked to name the innovations they have made during their careers.
The second stage presented a tool for the formulation of a new particular
innovation concept and asked the same question. The change in thinking with
regard to innovation was dramatic. The consulting engineers and architects
managed to identify many more innovations in their own work with a new
adopted innovation concept formulation method.
Considering the capitalization of the knowledge of the consulting
engineers and architects, the study is questioning the traditional firm structures
and suggests new co-venturing ideas between the firm owners and the
employees. In the future with systematic global open innovation accesses for
new product ideas, the local employers might lose their monopoly on their
employees’ ideas, inventions, and hypothetical innovations. Usual
compensation methods might not courage the employees to commit with their
full heart with the strategy settings by the firm owners. The study suggests co-
creation as a new road map to growth inside KIBS industry.

Key words: architects, consulting engineers, growth, innovation, KIBS, ventures
Author’s address Ilkka Hämäläinen
Linnankoskenkatu 4 B 31
FIN-00250 HELSINKI

Supervisor Professor Marko Seppä
Global Venture Lab GVL
School of Business and Economics
University of Jyväskylä, Finland

Reviewers Professor Pauli Juuti
Lappeenranta University of Technology

Professor Marko Torkkeli
Lappeenranta University of Technology

Opponents Professor Pauli Juuti
Lappeenranta University of Technology

Professor Marko Torkkeli
Lappeenranta University of Technology
ESIPUHE

Olen kulkenut vuodesta 1975 alkaen konsultti-yrittäjänä työelämässä ja opiske-
lijana yliopistoissa kansantalouden ja yrityksen taloustieteen opintojen parissa
kantaen mukanani ikuista kiinnostusta uuden luomiseen, tuotekehitykseen ja
innovaatiotoimintaan. Tutkinto-opiskeluni ovat jakautuneet viidelle vuosi-
kymmenelle: ensin koneenrakennuksen konstruktioinsinööriksi 22-vuotiaana
vuonna 1972, sitten 25-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon matema-
tiikkaa, tilastotiedettä ja kansantaloutta. Tuota opiskelua jatkui ja jatkui. Eikä
siitä mitään olisi tullutkaan, ellei kohtalo olisi heittänyt minua Jyväskylään
MBA-opiskelijaksi ja sen jälkeen suorittamaan loppuun maisterintutkintoani
kansantaloustieteistä. Vaikka elämääni on leimannut elinikäinen opiskelu ja
oman osaamisen kehittäminen, akateemisen väitöstutkimuksen tekeminen on
oma itsenäinen lukunsa. Se oli vanha idea, joka sai odottaa toteutumistaan tur-
han kauan, piti tehdä välillä töitä. On valitettavaa, etteivät opintososiaaliset
edut voi kestää yli 40 vuotta.
Lopullisen kypsyyden tutkimukseni loppuunsaattamiselle loi taloustietei-
den tiedekunnan yhteydessä toimiva kokeilullinen yksikkö, yliopistoallianssin
kasvuyrityslaboratorio Global Venture Lab, jonka johtajana pääohjaajani pro-
fessori Marko Seppä ja kauppatieteiden tohtori Mari Suoranta toisena ohjaajana
viitoittivat ajatteluani nousevaan WHO-DO -viitekehykseen innovaatioiden ja
kasvuyritystoiminnan välisestä suhteesta. GVL:n jatko-opiskelijoiden yhdessä-
tekemisen henki olivat merkittäviä vaikuttajia niin oman tutkimukseni etenemi-
selle kuin laajasti ajattelulle uudesta, vahvasti omaan ajatteluuni istuvasta ta-
louden mallintamisesta ja filosofiasta sekä uudesta akateemisesta yhteisöllisyy-
destä.
Maisteriopintovaiheessa professori Jaakko Pehkonen oli ratkaiseva pelin-
tekijä ohjaamaan päätökseen kansantaloustieteiden opintoni 30 vuoden harjoit-
telun jälkeen. Johtamisen jatko-opinnoissa professori Tuomo Takala lisäsi mer-
kittävästi ymmärrystäni johtamisen tutkimuksen perinteestä ja eetoksesta.
Erityisillä kiitoksilla muistan kehityspolkuni keskeistä ohjaajaa professori
emeritus Pertti Kettusta tausta-ajatteluni kehittymisestä kaikissa vaiheissa
MBA-opinnoista aina tohtoriohjelman kuuden vuoden ajan kestäneeseen semi-
naarityöskentelyyn. Näistä Strategiklubin jatko-opinto-ohjelmista jää lämmöllä
mieleen "johtajasta tohtoriksi" -ohjelman kanssaopiskelijat sekä meitä kaikkia
ihanasti paimentanut Strategiklubin Pirjo Heikkinen.
Lapseni Eva-Julia, Jaakko ja Jussi ovat olleet elämäni ankkurit, kiintopiste
ja näkymä uuteen maailmaan ja perheen sukupolvia ylittävän ajattelun jatku-
miseen. Kiitokset teille, vaikka ette tienneetkään, mitä olitte tekemässä tehdes-
sänne Internet-hakuja tai pitäessänne tietojärjestelmiäni toimintakunnossa ja
opettaessanne minulle käytännöllisen filosofian syvimpiä ajatuksia. Ennen
kaikkea kuitenkin kiitokset, että olette elämässäni.
Olisin niin mielelläni suonut äidilleni ja isälleni mahdollisuuden nähdä
tämänkin vaiheen elämässäni. Lapsuuteni Ruotsinpyhtään pappilassa loi roh-
keutta elää, ajatella itsenäisesti ja sitoutua toteuttamaan omia unelmiani. Kas-
vaminen ei ole projekti, se on elämä. Voin nyt kokemuksella vahvistaa isäni
vanhat viisaudet: ”opiskelu vaatii vain takapuolta” ja ”opinnäytteet ovat hetken häpeä
ja ikuinen kunnia”. Isäni retoriikalla ilmaistuna koin välillä tutkimuksen etene-
misen hidastuessa itseni ”anti-stahanovilaiseksi vitkuttelijaksi”.

Kiitokset myös heille, joita en voi tässä kiittää.

Omistan tämän tutkimustyöni kaikille teille, jotka olette olleet vaikuttamassa
siihen, mitä minusta on tullut ja etenkin siihen, mitä minusta ei tullut.

Partikulaarisen käsite-ajattelun eetoksessa …

En ymmärrä lainkaan
puhetta yleiskäsitteistä.
Näen vain sovellukset.
Kun sanotaan nainen
ajattelen sitä yhtä
jolla on siniset silmät1

Helsingin Töölön helteisessä illassa heinäkuussa 2010

Ilkka Hämäläinen

1 Intialaista runoutta, runoilija on tuntematon, suomennos Virpi Hämeen-Anttila (2000,
116)
SISÄLLYS

ABSTRACT
ESIPUHE
LUETTELO KUVISTA
LUETTELO TAULUKOISTA

1 INNOVAATIOISTA KASVUA ............................................................................. 13

2 TUTKIMUKSENI REAALIMAAILMA, TIETEEN VIITEKEHIKOT, TUT-
KIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ............................................ 26

3 TUTKIMUSASETELMA ......................................................................................... 38

4 HOLISTINEN TUOTE-KÄSITE ............................................................................ 66

5 SUUNNITTELU TIETEEN, PROFESSIONA JA TOIMIALANA .................... 92
5.1 Suunnittelu tieteenä ....................................................................................... 92
5.2 Suomalaisen suunnittelutoimialan tila ....................................................... 99
5.3 Innovaatio-ajattelu suunnittelutoiminnassa .............................................. 107
Eri tieteenalojen näkökulmia käsitteeseen ..........................................................

6 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA ..................................................... 109
6.1 Monitieteisen assemblaasin luoman työkalupakin idea ......................... 109
6.2 Filosofian näkökulma .................................................................................... 110
6.3 Kognitiotieteen näkökulma .......................................................................... 115
6.4 Kognitiivisen psykologian näkökulma ...................................................... 124
6.5 Kognitiivisen kielitieteen näkökulma ......................................................... 134
6.6 Sosiologian näkökulma ................................................................................. 150
6.7 Käsitetyökalupakki ........................................................................................ 166

7 SUUNNITTELIJAN AJATTELU ......................................................................... 169
7.1 Haastatellut suunnittelijat ........................................................................... 169
7.2 Mitä suunnittelijat työstään ajattelevat ...................................................... 175
7.3 Suunnittelijan ajattelu ennen tutkijan interventiota ................................. 176
7.4 Suunnittelijan ajattelu tutkijan käsite-intervention jälkeen ..................... 182
7.5 Komparatiivis-staattinen käsiteohjautuvuuden analyysi ........................ 183
7.6 Suunnittelijoiden ajattelunmuutoksen tulkinta ........................................ 190
7.7 Tutkimus-datan jakauman vertailu aiempiin havaintoihin .................... 191

8 KÄSITEOHJAUTUVAN INNOVAATIOTOIMINNAN IDEA ........................ 193

SUMMARY ................................................................................................................. 215
LÄHTEET ................................................................................................................. 217
LIITTEET ................................................................................................................. 241