Table Of Content4
EEkkuummeeeenniissttaa
tteerrvveeyyddeennhhuuoollttooaa
HHuuuuhhaaaa
kkääyy kkaauuppaann
TTiieeddee vvaassttaaaann
eeppäättiieeddee
SSeellkkoouunneeeett –– mmiittää nnee oovvaatt??
NNuuoorreenn WWeerrtthheerriinn eeppääiillyykksseett
HHuuuuhhaaaa--ppaallkkiinnttoo KKuunnnnoonnssuuoommaallaaiisseellllee
TTaappaauuss NNoonnii
KKaauunneeuuttttaa jjaa eelliinnvvooiimmaaaa aarroommaatteerraappiiaassttaa
Numero 39 31.12.1998
PP
p ä ä k i r j o i t u s
S k e p t i s y y s
elämänasenteena
j
os yleisiin mielikuviin on uskomista, on Skeptikkoja moititaan siitä, että he torju-
skeptikko henkilö, joka näkee uuden vuoden vat ihmeellisiltä tuntuvat väitteet silloinkin,
tinasta ennustamisessa tai juhannustaiois- kun niiden tueksi on esitettävissä huolelli-
sa vaarallista huuhaata. Meitä on moneksi, sesti tehtyjä havaintoja. Näin saattaa joskus
mutta skeptikkojen elämäntehtävänä ei ole ollakin, mutta skeptikolla on usein myös
riistää ihmisiltä seuraleikkejä tai tukahdut- hyvä perustelu asenteelleen. Tieteellinen
taa kauniimman elämän kaipuuta. Mihin tieto on ainakin jossain määrin yhtenäinen
skeptikot sitten pyrkivät? rakennelma, jonka osat tukevat toisiaan. Jos
Sana skepsis on kreikkaa ja tarkoittaa etsi- yksittäinen havaintosarja tuntuu olevan risti-
jää. Antiikin skeptikot puolustivat elämän- riidassa kaiken muun tähän asti oppimam-
asennetta, jonka mukaan viisas ihminen me kanssa, on järkevää epäillä mieluummin
pidättyy ottamasta kantaa minkään väitteen yksittäisen havaintosarjan luotettavuutta
totuuteen. Skeptikkojärjestöissä nykyään vai- kuin asettaa kyseenalaiseksi kaikkia niitä ha-
kuttavat henkilöt eivät yleensä pidä viisaa- vaintoja, joille paras tieteellinen ymmärryk-
na kaikista kannanotoista pidättymistä, vaan semme perustuu.
epäilevät lähinnä väitteitä niin sanotuista Skeptinen elämänasenne pyrkii siis var-
yliluonnollisten ilmiöiden todellisuudesta. mistamaan elämällemme ja toiminnallem-
Heidän mukaansa todistuksen taakka on me järkevät lähtökohdat. Olisi toki mukavaa
aina ihmeellisten väitteiden esittäjillä. tehdä työmatkat lentävällä matolla, mutta
Jos siis joku väittää pystyvänsä yliaistillisin kun lentävien mattojen olemassaolo on vas-
menetelmin lukemaan muiden ajatuksia, toin parasta tietoamme, ei kaupungin kan-
vaativat skeptikot, että nämä väitteet perus- nata hylätä busseja niiden ostamiseksi. Olisi
tellaan huolellisilla havainnoilla, kokeilla ja kätevää, jos voisimme parantaa sairaudet
päättelyillä. Muussa tapauksessa väitteet ei- juomalla pullotettua vesijohtovettä, mutta
vät ole läpäisseet kriittisen keskustelun koe- menetelmän suosiminen lääketieteen tun-
tusta, eivätkä siis ole tietoa. temien ratkaisujen sijasta vaatii vankat pe-
Skeptikko perustelee valikoivaa asennet- rusteet.
taan sillä, että ainakin osa tieteellistä tutki- Se, miten täysikasvuinen yksilö haluaa
musta on todella läpäissyt ankaran julkisen elämänsä elää, on vapaassa ja avoimessa yh-
kritiikin. Niinpä esimerkiksi kvanttielekt- teiskunnassa hänen oma asiansa. Mutta jo-
rodynamiikka ennustaa alkeishiukkasten kainen meistä kantaa myös jonkinlaista vas-
ominaisuuksia hämmästyttävän yksityiskoh- tuuta muiden oikeuksista ja hyvinvoinnista.
taisesti. Jos tehtävänä olisi ennustaa oikein Siksi ihmeellisten väitteiden epäily on hyvä,
Los Angelesin ja New Yorkin etäisyys, olisi jota harjoittamalla voimme auttaa sekä it-
se määrättävä hiuskarvan tarkkuudella, jotta seämme että yhteistä hyväämme. Skeptikko
saavutus vastaisi kvanttielektrodynamiikan ei vastusta leikkiä, hän vastustaa toisten oi-
tarkkuutta. Mitä muutoksia käsityksissämme keuksilla ja hyvinvoinnilla leikkimistä!
onkaan tapahtuva, on ilmeistä, että kvant-
tielektrodynamiikan kaltaisilla teorioilla on Juha Savolainen
pysyvää tiedollista arvoa. elämänkatsomuksen ja fi losofi an
opettaja
2
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
SS
s i s ä l t ö
4
Arkipäivän huuhaata ..........................................
Pete Pakarinen
8
4/98 Numero 39 Toimitukselta ......................................................
9
Miten erottaa tiede pseudotieteestä? ..................
Timo Kaitaro
Julkaisija 15
Skepsis Ry Tiede korjaa virheitään ....................................
PL 483 Kari Lagerspetz
00101 Hki
18
Nuoren Wertherin epäilykset ...........................
Lassi Kurkijärvi
Toimitusneuvosto 20
Hannu Karttunen Mitä ovat selkounet? ........................................
Marjaana Lindeman Ilpo Kojo
Jan Rydman
23
Baranormal ......................................................
24
Päätoimittaja Marsin kasvot ...................................................
Marketta Ollikainen Hannu Karttunen
27
Eteeriset öljyt aromaterapiassa ........................
Toimitus Yvonne Holm
LavengriPress
30
Neljäs Linja 17—19 A 26 Aromaterapian hoidollisista arvoista ..............
00530 Helsinki Veijo Saano
puhelin (09) 72 619 72
32
e-mail: ”Ihmeaine” Noni .............................................
marketta.ollikainen@helsinki.fi Veikko Näntö
37
Oma koti ”kosmisten voimien” armoilla .......
Taitto Olli Jokinen
Juha Keränen
Yhdistys toimii:
40
Kaikki tässä lehdessä julkaistut kirjoituk- Raportti syyskokouksesta .................................
set ovat kirjoittajien omia mielipiteitä, 41
Huuhaa-palkinto Keskisuomalaiselle ..............
eivätkä edusta toimituksen, Skepsiksen 43
tai ECSO:n virallista kantaa. Sokrates-palkinto tietokirjojen toimittajalle ...
44
Aktiivista aluetoimintaa ..................................
ISDN 0786-2571 46
Lyhyet ..............................................................
48
Kirjat ...............................................................
Painopaikka 57
Nykypaino Tulevia tapahtumia .........................................
59
English Summary ............................................
58
Kutsu kevätkokoukseen ...................................
3
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
Pete Pakarinen
AA rr kk ii pp ää ii vv ää nn hh uu uu hh aa aa tt aa
Lapinnoitia, horoskooppeja, sammakkomiehiä, urbaaneja legendoja internetissä.
sMosaiikkimaisessa maailmassa uskomusten pirstaleet napataan sieltä, mistä kulloinkin
huvittaa.
”
elvänäkijä kertoo tulevaisuutesi. sijoitettujen mainostajien tuotteita ja hömp-
9,95 mk/min + ppm”. Helsingin pätuotteen mainos itse tuotetta.
Sanomien ilmoitussivuilla tulevai-
suustrokarit kilpailevat hyväuskoisten puhe- Hömppälaari notkollaan
linlaskuista. Samaan aikaan toisaalla: Savon
Sanomat kertoo pyramidien ihmevoimista ja Osan rajatiedon myyntiarvosta näkee kirja-
YLEn yöradion toimittaja innostuu Nostra- kaupassa. Hömppälaari notkuu esoteerisia
damukseen. teoksia ylimmän opinahjon nimeä kantavan
Informaatiomarkkinat, se mitä joskus tie- liikkeen pääkäytävällä. Tekniikan kehitykses-
donvälitykseksi kutsuttiin, myy juuri sitä tä kertoo, että horoskooppikirjat ovat saaneet
mitä halutaan ostaa. Yksilöiden tiedonhalun seurakseen astrologiaromppuja.
tyydyttäminen on synnyttänyt valtaisan in- Turvaan ei pääse edes kaupunginkirjas-
formaatioteollisuuden. Markkinat vastaavat tossa. Espoon Tapiolan kirjaston parapsy-
kysyntään, eivät siihen, mikä on totta. kologia-hylly notkuu rajatiedon alla. Hylly-
Markkinoiden myötä tuotteistettu rajatie- metrillisen lomasta saattaa tarkkaavaisen kä-
to tunkeutuu ihmisten arkipäivään ja ehkä teen osua Skepsiksen julkaisema Paholaisen
sekoittuukin arjen maagisiin uskomuksiin. asianajaja tai yhdysvaltalaisen skeptikon ja
Jokapäiväiseen elämään tunkeutuu näin eri taikurin James Randin teos, mutta harvoin.
tahoilta ja taustoista lähtevä vaihteleva mys- Vaihtoehdot jäävät valtavirran alle niin kus-
tiikan virta. Teollisuusyhteiskunnan muu- tantajilla kuin jakelijoillakin.
tos jälkiteolliseksi, informaatioyhteiskunta, Kirjastonhoitajat korostavat mielellään,
markkinavoimien paine, maailman moni- että kirjahankinnoissa lähdetään asiakkaiden
mutkaistuminen ovat helposti sisällöttömiä tarpeista. Kysyntä ohjaa valintoja ja kappa-
iskusanoja, mutta ne kuvaavat kaikki osal- lemääriä. Vaihtoehtoinen kiinnostaa, olipa
taan yhtä tärkeää kehitystä. Maailmaa, jossa kyse vaihtoehdosta lääketieteelle tai tieteelle
ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa ylipäänsä.
muuttuneen ja yleensä vielä vähentyneen. ”Mikä kirjasto on leimaamaan huuhaaksi
Jos ulkoisiin olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, mitään”, kysyy kirjastonhoitaja haastattelus-
on yritettävä vaikuttaa sisäiseen minään. Yh- sa. Paljastuu kuitenkin, että periaatekeskus-
teiskuntatieteessä tämä on selitetty keskei- teluja hankinnoista ei ole edes käyty.
seksi pseudotieteen suosion syyksi. Näyttää siltä, että jopa luokitteluun suh-
Tieto muokkaa maailmankuvaa. Rajatie- taudutaan varsin mekaanisesti. Sovelletun
don markkinoilla on tarjolla elämyksiä itse- psykologian hyllystä saa tieteellistä kirjaa et-
ään etsiville, muinaista viisautta ja ihmistä siä grafologian ja unien selitysten seasta.
suurempia voimia. Ankkureita elämään, hel- Jonkinlaisia perusedellytyksiä tieteellisen
potusta epävarmuuteen haetaan perinteisen ja pseudotieteellisen kirjallisuuden erotta-
uskonnon ohella yhä useammin rajatiedos- miseksi voisi odottaa kirjastoilta. Vaikeam-
ta. Ja sitten on niitä, joiden mielestä tämä paa rajanveto on silloin kun arvostettu kus-
kaikki on vain yksinkertaisesti jännää. tantaja julkaisee oppikirjasarjassaan eteerisiä
Perättömillä väitteillä, pseudotieteellä, ra- energiavirtoja ylistävän teoksen. Pitäisikö
jatiedolla ja huuhaalla myydään mitä mil- kirjoissakin olla varoitus: tätä teosta tuotet-
loinkin. Ufo-ohjelman synnyttämä ufojuttu taessa ei ole noudatettu tieteessä käytettäviä
myy lehteä, tunnetun ufoilijan tv-haastattelu periaatteita.
myy hänen kirjaansa, tv-ohjelma sen väliin
4
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
on jokainen joskus kuullut. Näistä lausah-
Viestejä haudan takaa
duksista moni kuitenkin etsii omaa itseään.
Painonne ja tulevaisuutenne, kertoo vaaka Monimutkaisten ja vaihtelevien motiivien,
vanhassa sanomalehtisarjakuvassa. Arvoval- käyttäytymis- ja ajattelutapojen sijaan on
taisina itseään pitävät sanomalehdet tarjo- yksinkertaisempaa etsiä astrologian antamia
avat rivi-ilmoituksissa saman tarinan nyky- selkeitä luonnekuvia.
version. Selvänäkijä, astrologi, lapinnoita
sekä ”kokenut, rehellinen ja luotettava” Sammakko ei tiedä säätä
ennustaja tarjoavat kollegoineen Helsingin
Sanomissa puhelinpalveluitaan noin kym- Maatalousyhteiskunnassa erityisen arvokasta
pin minuuttihintaan. Pääkaupunkiseudulla oli tulevan sään näkeminen. Sopivia kylvö-,
ilmestyvässä Alueuutiset-lehdessä mainostet- kyntö- ja niittoaikoja etsittiin luonnonmer-
tavaa tarot-ennustusta on ryyditetty lisäämäl- keistä ja kansanomaisesta ennustuksesta.
lä nauhoitteeseen ”viestejä haudan takaa”. Perinteen kannalta on hauskaa, että sam-
Puhelinennustaminen on helppoa, jos makkoprofessorin sääennusteet puhutta-
röyhkeys ja supliikki riittävät. Kustannukset- vat myös kaupunkilaisissa kahvihuoneissa.
kin ovat pienet. Toistuva parin rivin ilmoitus Kesäloman ajankohtaa on kuitenkin turha
maksaa reilusti alle satasen päivässä, eikä niiden perusteella päättää. Pitkän aikavälin
puhelinoperaattorikaan mahdottomia välistä sään ennustaminen ei juuri eroa muusta
vie. Muutaman satasen päivätuotto on vai- ennustamisesta kuin siinä, että arvattavia
vatta hankittavissa, tarkempaa kustannuslas- vaihtoehtoja on vähemmän. Tulevan kesän
kentaa en ryhdy avittamaan. kuumuuden tai talven lumisuuden voi yhtä
Hämmästyttävintä on, että näilläkin palve- hyvin ennustaa noppaa heittämällä.
luilla on kysyntää. Leikillis-mystisestä koh- Sääennusteiden luotettavuus putoaa oleel-
talon ”näkemisestä” ollaan valmiita mak- lisesti viiden vuorokauden jälkeen, todetaan
samaan huomattaviakin summia. Vanha Ilmatieteen laitoksella. Sen jälkeen voidaan
totuushan on, että jos oikea ja aito tulevai- sanoa vain karkeita arvioita säätyypistä ja sen
suuden ennustaja jostain löytyy, hän katsoisi muutoksia. Joissakin tilanteissa ennustetta-
oitis tulevan lottorivin ja eläisi leveämmin vuus voi heiketä jo kolmen vuorokauden
kuin yksikään puhelinoraakkeli. jälkeen.
Uskomus tulevaisuuden näkemisestä tar- Ilmatieteen laitoksessa pisin ennustusjak-
joaakin vahvan elämyksen. Se on osa oman so on kymmenen vuorokautta, josta viisi
maailmankuvan ja eritoten oman minäku- vuorokautta ennustetaan tarkemmin. Mo-
van rakentumista. Helppoja vastauksia vai- nissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa
keaan kysymykseen: kuka ja millainen minä tehdään kuukausiennusteita, mutta ne ovat
olen. hyvin karkeita arvioita lämpötilasta ja sade-
Lehtien oma vastine tulevaisuuteen näke- määrästä verrattuna pitkäaikaiseen keskiar-
miselle on horoskooppi. Monet astrologiaan voon. Niiden osuvuus ylittää vain hieman
taipuvaisetkin ovat valmiita myöntämään arvaustason.
lehtihoroskoopit viihteeksi. Vähintään yhtä Nykyisillä menetelmillä on mahdotonta
moni tunnistaa kuitenkin monia luonteen- tehdä pitkän aikavälin, useiden viikkojen
piirteitä ympäripyöreiksi kirjoitetuista kuva- sääennusteita huomattavasti ennustettavaa
uksista. ajankohtaa aiemmin. Säätyyppi voi vaihtua
Päivä- ja viikkolehtihoroskooppeihin voi nopeastikin, sillä ilmakehän käyttäytyminen
yleensä suhtautuakin kuin yleispäteviin elä- on monimutkaista ja kaoottista. Siinä kaikki
mänohjeisiin. Ole tarkka taloudestasi, syö vaikuttaa kaikkeen.
terveellisesti, äläkä unohda liikuntaa. Ohjeet Sammakon hypyistä ei kesän säätä voi en-
saavat vain suuremman merkityksen, kun ne nustaa. Sammakko, sen koommin kuin yksi-
on ikään kuin kirjoitettu tähtiin juuri minua kään muukaan loikkija ei vielä toukokuussa
ja tätä ajanjaksoa varten. näe, koe tai aavista millaisia matalapaineen
Kuinka paljon horoskooppimerkeistä syn- keskuksia Pohjois-Atlantilla heinäkuussa ke-
tyneet stereotyyppiset luonnekuvaukset sit- hittyy ja miten ne sieltä Suomen suuntaan
ten ohjaavat arkipäivän ihmiskäsityksiä. ”Se liikkuvat.
on tyypillinen rapu” -tyyppisiä lausahduksia
5
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
asukkien oletettu taikausko saa kerrostalon
Herra Murphy
kolmannentoista kerroksen muuttumaan lis-
Markkinoiden ohella on toinenkin huuhaan tassa neljänneksitoista.
taso, kutsuttakoon sitä vaikka arkimystiikaksi. Maagiseen ajatteluun kuuluu olennaisesti
Siihen voi suhtautua eri tavoin, mutta usein ajatus maailmaa hallitsevista hämäristä syy-
se on läsnä. Viattomimmillaan sitä edusta- seuraussuhteista. Helpottaako epäonni sillä,
vaa Murphyn lakien kaltaiset viihteelliset että kolmannentoista kerroksen asukki luu-
uskomukset, jollaisten tiliin on helppo sälyt- lee elelevänsä kerrosta ylempänä? Tuottaa-
tää pieniä takaiskuja. ko tietä ylittävän mustan kissan näkeminen
Muistattehan kuinka se jono todellakin epäonnea vai ennustaako se sitä? Niin tai
aina pysähtyy mihin itse asettuu. Voileivän näin, sylkäisy vasemman olan yli voi karkot-
putoamisesta voipuoli alaspäin on tehty taa moisen harmin.
epäilemättä lukuisia empiirisiä kokeita. Ja Pelko on taikauskon tärkein lähde, tote-
olipa leivänpäällysten painolla todella vaiku- si Bertrand Russell. Hänen mukaansa sen
tusta putoamispuoleen, ei tieto siitä muuta välttämiseen on kaksi tapaa. Joko vakuutam-
lain merkitystä sen pettymyksen lievittäjänä, me itsemme immuuneiksi kaikille onnetto-
joka epäonnista voileipäkulinaristia voi koh- muuksille tai totuttaudumme rohkeuteen.
data. Onnea tuovat tai pahaa karkottavat amu-
Epäonneen voi suhtautua useilla tavoilla. letit ovat olleet taikauskoisen vakuutuksia
Voi luottaa korkeampiin voimiin ja mystiik- maailman sivu. Nykyaikaisena amulettina
kaan: ”tuolla ylhäällä on joku, joka ei pidä voi olla vaikka urheilijan tekemä rituaali
minusta”. Perinteisesti Murphyn lakeja on ennen tärkeää peliä tai opiskelijan tenttiin
taasen selitetty valikoivalla muistilla — ne kantama onnenkynä.
kerrat, jolloin laki toteutui, pysyvät parem- Rohkeuteen totuttautuminen on Russel-
min muphyistin mielessä. lin mukaan paljon vaikeampaa. Voimakkai-
Kolmas tapa on käyttää tieteen keinoja. den ryhmätunteiden velloessa on vaikeaa
Robert Matthews kertoo Scientifi c America- olla eri mieltä kuin suuri joukko. Yleisesti
nissa kuinka todellakin on todennäköisintä, hyväksytyt ja hoetut luulotelmat on nekin
että oma jonosi etenee muita hitaammin. helpompi hyväksyä ja toistaa kuin rohkeasti
Jos molemmilla puolilla vierelläsi on sa- kumota.
manpituinen jono kuin se, missä itse seisot, Huhu on totta, koska ryhmä, johon kuu-
niin mahdollisuus on vain 1/3, että jonosi lumme, pitää sitä totena, sanoo huhututki-
olisi nopeampi kuin kaksi muuta. ja Jean-Noël Kapferer. Uskomuksista tulee
Pudotessaan tavallisen korkuiselta pöy- totta, koska uskomme niihin. Uskomukset
dältä voileipä ei ehdi kierähtää tarpeeksi, taas tuottavat käyttäytymistä, joka tukee us-
vaan putoaa todennäköisemmin väärinpäin komuksia. Sosiaalinen verkosto, halu kuu-
lattialle, selvittää Matthews. Jotta voileipä lua ryhmään ja halu uskoa luovat otollisen
putoaisi useammin oikeinpäin, olisi pöytien maaperän arkisimmillaan vaikkapa sellai-
oltava tarkoitettu yli kolmimetrisille ihmisil- sille todeksi koetuille väitteille, että lihavat
le, hän jatkaa. ovat leppoisia ja punatukkaiset intohimoisia.
Pahimmillaan uskon kohteeksi muodostuu
vierailta planeetoilta tulleiden humanoidien
Arjen taikauskoa
tekemät abduktiot tai sielun vaellus Hale-
Usko taikakaluihin ja loitsuihin periytyy Boppin komeetalle.
meille jo muinaisesta Babyloniasta, josta se
levisi koko Aleksanteri Suuren valtakunnan Tarinoita internetissä
alueelle. Roomalaisten omaksuttua hellenis-
tisen kulttuurin, periytyi taikausko keskiajan Internet on loistava tapa levittää kaikenkar-
kristinuskoon ja islamiin. vaista pseudotiedettä. Mielenkiintoista on
Mustalle kissalle voidaan nykyisessä kau- kuitenkin huomata, että tietoverkossa, kuten
punkikulttuurissa iloisesti hörähdellä, mutta missä tahansa yhteisössä syntyy ja leviää oma
mieleen jää itämään ajatus — jos sittenkin. taikauskonsa.
Taikauskon merkit, enteet ja vaikutukset tun- Uutisryhmissä törmää väkisinkin viestei-
netaan edelleen. Rakennuttajan tai tulevien hin, joissa varoitetaan milloin mistäkin uu-
6
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
tisviesteissä lymyävästä viruksesta. ”DON’T
Uskomusten ostoskärryt
READ THIS...” tai ”Good Times” -otsi-
koidut viestit säikyttelevät hyväuskoista käyt- Keinolla jos jollakin ihminen haluaa kuul-
täjää luulemaan, että kovalevyjä syövä pöpö la hyvästä tulevaisuudesta, siitä että kaikki
on valmiina hyökkäämään. kääntyy lopulta parhain päin. Yhdysvalta-
Thomas W. Kozma Baltimoren yliopistos- lainen uskontojen tutkia David D. Barrett
ta on tutkinut internetissä syntyvää kansan- on laskenut, että maailmassa on yli 15 000
perinnettä. Hän kutsuu sitä nimellä cyberlo- erilaista uskontoa ja uskonnollista liikettä, ja
re. Kozman mukaan virushuhujen alkuna joka päivä syntyy lisää 2—3 uutta.
on jonkun ajatus käytännön pilasta. Kun Suomessa Kirkon tutkimuskeskus tiedus-
sitten toiset mekanismit astuvat sijaan, niistä telee aika ajoin yhdessä Suomen Gallupin
tulee urbaania legendaa. Hyväuskoiset ih- kanssa suomalaisten uskomuksia. Vuonna
miset uskovat varoituksiin ja jatkavat niitä 1996 tehdyssä tutkimuksessa paljastuu, että
eteenpäin. 27 prosenttia suomalaisista uskoo henkipa-
Kozma on vakuuttunut, että pelottavat rannuksella voitavan parantaa vaikeita sai-
huhut kertovat jotain olennaista ihmisen rauksia ja 20 prosenttia ulkoavaruudesta pe-
kompleksisesta suhteesta informaatiotekno- räisin olevien ufojen käyneen maassa. Kun
logiaan. Lisänä on viruksen metafora ja sen mietitään kaikkia niitä mekanismeja, jotka
herättämä mielleyhtymä terveyteen ja vaik- tukevat maagista ajattelua, niin yllättävän
kapa aidsiin. suurta osaa suomalaisista voi tässä katsan-
Tarinaperinne syntyy muistakin motiiveis- nossa pitää rationaalisina ihmisinä.
ta. Opettava tarina kertoo sihteeristä, jonka Yli puolet ei ole omaksunut edes valtio-
tehtävänä oli ottaa päivittäin varmuuskopiot kirkon tukemaa magiikkaa. Enkeleiden
levykkeistä. Kaikki sujui hyvin kunnes ko- olemassaoloon uskoo 47 prosenttia ja ruko-
neen kovalevy kärähti ja varmistuksia tarvit- uksen avulla parantamiseen 45 prosenttia
tiin. Pyydettäessä sihteeri kantoi kasan pape- suomalaisista. Tyypillinen rajatiedon kulut-
ria. Hän oli uskollisesti ottanut valokopion taja on edelleen nainen, jolla on korkea-
joka korpusta! koulututkinto, mutta pienet tulot. Uskossa
Typeristä käyttäjistä kertovat tarinat levit- ufoihin miehet pääsevät silti tasoihin. Mie-
tävät opetuksen ja varoituksen sanaa. Var- lenkiintoista on, että ufousko on voimissaan
mista tiedostosi, opettaa vanhempi käyttäjä eritoten nuorten ja koulutettujen miesten
nuorempaa. keskuudessa.
Opetusta ja varoituksen sanoja tai vain Lieneekö Salaiset kansiot tehnyt sittenkin
pelkkää huvia ja vahingoniloa välittävät ur- tehtävänsä? Pelkkä koulutustasolla mitattu
baanitarinat ovat yksi nykyaikaisen kansan- tiedon määrän lisääminen ei järin häävisti
perinteen haara jo itsessään. Koko joukko näytä korreloivan ihmisten uskomuksiin.
tarinoita elää myös internetissä ja interne- Tilastojen valossa näyttää siltä, että suo-
tin synnyttäminä. Internet on luonnollisesti malaiset muodostavat yhä useammin oman
myös nopeuttanut tarinoiden leviämistä. maailmankuvansa erilaisista pirstaleista. Ra-
Jutut modeemiveroista tai 250:n dollarin jatietoon tai parapsykologiaan uskominen
arvoisesta keksistä ovat kuulijansa vastuulla, ei välttämättä muodosta selkeästi rajautu-
kuin entisen savolaisäijän tarinat. Arkikoke- vaa kokonaisuutta, vaikka rajatiedolla onkin
muksella täytyy silti sanoa, että kahvipöydäs- omat suurkuluttajansa.
sä kertojan siskonmiehen tuttavalle sattunut Mosaiikkimaisessa maailmassa uskomus-
mehukas tarina tuntuu kyllä rutkasti todem- ten pirstaleet napataan sieltä mistä kulloin-
malta, kuin netistä luettu saman jutun ida- kin huvittaa. Sillä sopivatko tuotteet usko-
holaisversio. musten ostoskärryssä loogisesti yhteen ei
Tarinoiden, huhujen, valheiden ja huu- näytä olevan suurtakaan väliä. Jos elämykset
haan leviäminen internetissä peilaa mieles- ja mielihyvä määräävät, niin niitähän mark-
täni hyvin vastaavia mekanismeja muussa kinoilla riittää. ■
yhteiskunnassa. Vääriä uskomuksia synnyt-
tävät pelot, riskit ja epävarmuudet ovat in-
Kirjoittaja on kerimäkeläinen
ternetissä selkeästi nähtävissä ja paikannet-
vapaa toimittaja.
tavissa.
7
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
TT
t o i m i t u k s e l t a
v
uodenvaihteen tienoilla Radio Suo- nykynäkökulmasta mitä banaaleimpiin tau-
men puhelintoivekonsertista kor- teihin, oli uskonnollisilla ja muilla henki-
vaani sattui toimittajan lausahdus, maailman selityksillä ja uskomuksilla täy-
jossa hän udellessaan soittajalta uuden vuo- tettävä se valtava aukko, jonka primitiivi-
den enteitä totesi jotain siihen suuntaan, nen terveydenhoito ja luonnonlääkintä jätti
että ”lehdissä julkaistujen horoskooppien- kyvyttömyydessään vaikuttaa käytännössä
han nyt jokainen tietää olevan leikkiä, mutta millään lailla ihmisten tervehtymiseen tai
sitten kun astrologi oikein laskee enteet syn- menehtymiseen”, lääketieteeseen perustu-
tymäajan perusteella, siinä on jo totuuden van terveydenhuollon asiantuntijat Martti
siemen mukana”. Teikari ja Risto Roine muistuttavat usko-
Toinen ohjelman toimittajia ja soittajia muslääkintää koskevassa kirja-arviossaan si-
kovasti kiinnostanut aihe oli unettomuus vulla 48.
täydenkuun aikaan. Kuten Jukka Häkkinen Teikarin ja Roineen mukaan on perus-
ja Janne Sinkkonen edellisessä Skeptikos- teetonta väittää, että vuosituhansia jatkunut
sa (3/98) totesivat, mitään tutkimuksellista hoitoperinne esimerkiksi kiinalaisessa tai
näyttöä täydenkuun ja unettomuuden välillä intialaisessa lääkinnässä jotenkin todistaisi
ei ole voitu osoittaa. Silti uskomus ”kuu- hoidon tehokkuutta. ”Kysehän on vain te-
hulluudesta” näyttää elävän syvällä ihmisten hokkaampien vaihtoehtojen puutteesta ja
mielissä. En huomannut kenenkään kysei- ihmisten tarpeesta uskoa johonkin”, he huo-
sessä ohjelmassa edes epäilevän asiaa. mauttavat.
Ei voi kuin hämmästellä sitä, miten kapea Yleissivistyksen kapea-alaisuudesta seuraa
yleissivistys tiedonvälittäjillä todellisuudes- useinkin se, että sen paremmin toimittajat
sa on. Väärää tietoa ei osata kyseenalaistaa, kuin heidän juttujensa lukijatkaan eivät
eikä hakea oikeaa tietoa oikeista lähteistä – osaa erottaa tiedettä pseudotieteestä. Kui-
varsinkaan silloin, kun kysymys on puhtaasti tenkin yhä useammat yhteiskunnalliset ja
uskomuksista. Ei osata kysyä, millaisiin kä- jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavat ky-
sityksiin maailmasta uskomukset perustuvat symykset vaativat tieteellistä ymmärrystä,
ja millainen maailma tosiasiassa olisi, jos jotta ylipäätään pysyisimme jäsentämään
uskomukset olisivat tosia. Jos esimerkiksi ter- maailmaa, kuten 18-vuotias fi losofi an opis-
veydenhuoltomme perustuisi menetelmiin, kelija Lassi Kurkijärvi toteaa artikkelissaan
joita muun muassa tämän vuoden Huuhaa- (s. 18). ”Maailman ongelmia ei voi – eikä
palkinnon ansainneessa Keskisuomalainen- tule yrittää – paeta romanttisiin haavekuviin
lehdessä on kuluneena vuotena laajasti esi- yliluonnollisista ja henkisistä maailmoista”,
telty, suomalaiset olisivat ehkä jo kuolleet hän huomauttaa.
sukupuuttoon. Matias Aunolan kokoaman Kurkijärvi muistuttaa – aivan aiheellises-
juttulistan (s. 43) mukaan lehdessä on tar- ti – että yleissivistys lähtee jo koulusta. Jos
jottu lukijoille apua muun muassa kiinalai- koulu ei pysty herättämään nuorissa uteliai-
sesta lääkinnästä, akupunktiosta ja muista suutta ja innostusta tiedettä kohtaan, vaikea
ikivanhoista hoitomenetelmistä, homeopa- sitä on enää herätellä myöhemmällä iällä.
tiasta, koneellisesta suolihuuhtelusta, meta- Tässä mielessä myös Skeptikko haluaa
morfi sesta terapiasta. kantaa kortensa kekoon. Käsissänne on leh-
Se, että jokin menetelmä on ikivanha, den erikoisnumero, joka on jaettu kaikkiin
näyttää riittävän toimittajille takeeksi tiedon Suomen lukioihin elämänkatsomustiedon ja
oikeellisuudesta. Ei tulla ajatelleeksi sitä, fi losofi an opettajille.
että todellisuudessa tuohon aikaan, jolloin
näitä menetelmiä kehitettiin, ihmisillä ei Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!
ylipäätään ollut kykyä ja tietoa arvioida me-
netelmien tehokkuutta. Marketta Ollikainen
”Kun ihmiset joka tapauksessa kuolivat päätoimittaja
8
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
Timo Kaitaro
M i t e n e r o t t a a
T I E D E
t i e t e e s t ä ?
pseudo
Miten tiede ja pseudotiede eroavat toisistaan? Entä
miten pseudotiede tai ”epätiede” eroaa ”ei-tietees-
Pseudotieteen erottaminen tieteestä ei ole
tä”, toisin sanoen ei-tieteellisistä, asiallisista tieteen aina kovin helppoa, varsinkaan, jos ei ole
ulkopuolella olevista tiedon alueista? Missä on itse perehtynyt tieteen menetelmiin. Joukko
huonon ja paikkaansa pitämättömäksi osoittau- joensuulaisia Skepsis-aktivisteja laati listan
tuneen (mutta tieteellisen) teorian ja pseudotieteen kysymyksiä, joita Joensuun yliopistossa työs-
ero? Voiko tiede muuttua pseudotieteeksi ja päin- ken-televä fi losofi antutkija, neuropsykologi
vastoin? Timo Kaitaro kommentoi Skepsiksen yleisöti-
laisuudessa Joensuussa 21. lokakuuta 1998.
Kun puhutaan siitä, mitä on tiede ja mikä
erottaa sen pseudotieteestä, on tärkeä muis-
taa, että jälkimmäisen vika ei oikeastaan ole
siinä, että se ei ole tiedettä. Säveltäminen, tieteen ja pseudotieteen välillä: neuropsyko-
psykoterapia ja journalismi eivät myöskään loginen teoria on kokenut monia muodon-
ole tiedettä, silti ne eivät ole mitenkään irra- muutoksia sitten Bouillaud’n aikojen, mutta
tionaalisia toimintamuotoja. Pseudotieteen frenologiaa opetetaan edelleen suunnilleen
perusongelma ei myöskään oikeastaan ole samassa muodossa, kuin missä Gall ja hänen
siinä, että pseudotieteelliset teoriat eivät oppilaansa J. C. Spurzheim (1776–1832) sen
yleensä pidä paikkaansa. Moni tieteellinen esittivät 1800-luvun alussa.
teoriakin on osoittautunut paikkaansa pi- Grafologia on toinen hyvä esimerkki:
tämättömäksi – lakkaamatta silti olemasta Ludwig Klagesin (1872–1956) oletus per-
tieteellinen teoria. Pseudotieteen kriteeriksi soonallisuuden ja käsialan yhteydestä on si-
ei myöskään riitä se, ettei sillä ole riittävää nänsä kelpo tieteellinen oletus eli hypoteesi.
kokemusperäistä todistusaineistoa, sillä uu- Se ei kuitenkaan ole saanut tieteellistä ja
della tieteellisellä teoriallakaan ei sitä ole tutkimuksellista vahvistusta. Siksi se on jat-
välttämättä heti, kun se on keksitty. kanut elämäänsä tieteen ulkopuolella. Ru-
Erot paljastuvat, kun tarkastellaan tieteen pert Sheldraken oletus ”morfogeneettisistä
ja pseudotieteen historiaa. Historiallisesti kentistä” on esimerkki modernista teoriasta,
saattaa tieteellä ja pseudotieteellä olla yhtei- jolle saattaa käydä samoin. Teoria on empii-
set juuret. Esimerkiksi Franz Josef Gallin risesti testattavissa oleva tieteellinen oletus.
(1758–1828) frenologiasta sai Jean-Babtiste Mikäli se saisi riittävästi kokeellista vahvis-
Bouillaud’n (1796–1875) tutkimusten kautta tusta, siitä tulisi tiedettä. Näyttää kuitenkin
alkunsa moderni neuropsykologia (psyykkis- pahasti siltä, että tällaista vahvistusta ei ole
ten toimintojen paikantaminen aivokuorella) tulossa. Jos näin käy, on kuitenkin ennus-
yhtälailla kuin frenologinen pseudotiedekin tettavissa, että hypoteesi jatkaa elämäänsä
(ihmisen persoonallisuuden ja kykyrakenteen pseudotieteenä.
päätteleminen kallonmuodosta). Tämä esi- Kuten edellä kuvatuista esimerkeistä voi
merkki paljastaa jo yhden olennaisen eron päätellä, ei tieteen ja pseudotieteen prob-
9
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
lematiikka mitenkään erityisesti liity paran- distusaineiston systemaattiseen keräämiseen
ormaaleihin ilmiöihin. Skepsis-yhdistyksen ilman yrityksiä hankkia järjestelmällisesti
toiminnassa nämä kaksi aihepiiriä kuiten- myös teorian vastaisia havaintoja. Tieteessä
kin yhdistyvät. Tähänkin löytyy historiallisia olennaisempaa kuin positiivisen todistusai-
syitä. Paranormaalien ilmiöiden kriittisellä neiston kerääminen on se, kestääkö teoria
tutkimuksella ja pseudotiedettä harrastavilla yritykset osoittaa se vääräksi. Mille tahansa
”rajatieto”-porukoilla on yhteiset historialli- teorialle on nimittäin helppoa löytää todis-
set juuret 1800-luvun lopulla perustetuissa teita, kun sitkeästi etsii, etenkin jos ei ole
ns. psyykkisissä tutkimusseuroissa (esimer- niin nuuka käyttämiensä lähteiden ja mene-
kiksi brittiläinen Society for Psychical Rese- telmien luotettavuudesta.
arch). Näiden seurojen sääntöjen tarkoitus- Arkiajattelussamme ei välttämättä ole
pykälät ovat olleet alunpitäen suunnilleen mitään vikaa. Se toimii tietyissä asioissa to-
samanlaisia kuin Skepsiksen vastaavat. Mer- della tarkoituksenmukaisesti. Esimerkkinä
kittävä osa niistä on kuitenkin enemmän tai toimivasta arkiajatteluun perustuvasta teo-
vähemmän etääntynyt näistä kriittisistä ja riasta voisi mainita psykologisen teorian,
tieteellisyyttä korostavista lähtökohdista niin, jonka mukaan tekoja selitetään halujen ja
että niiden alkuperäinen työsarka on langen- aikomusten avulla. Tämä niin sanottu ”ar-
nut skeptikkojärjestöjen tehtäväksi. kipsykologia” (folk psychology) on joitakin
Myös kokeellisella parapsykologialla on poikkeuksia lukuunottamatta varsin hyvin
juurensa ”psyykkisten tutkimusseurojen” toimiva teoria, joka ilmeisestikin heijastaa
alkuperäisessä yrityksessä lähestyä paranor- oikealla tavalla ihmismielen toimintaa.
maaleja ilmiöitä kriittisesti ja tieteellisesti. Mutta kun arkiajattelua sovelletaan nii-
Koska vakuuttavia todisteita paranormaa- den alueiden ulkopuolelle, jotka ovat sen
lien ilmiöiden puolesta ei kuitenkaan ole ominta toiminta-aluetta, esimerkiksi tilas-
toistaiseksi ilmestynyt, ei parapsykologiasta tollisten yhteyksien tai syy-seuraussuhteiden
ole tullut tiedettä. Toistaiseksi lähimmäksi erittelyyn, se toimii usein tieteellistä mene-
kunnon evidenssiä ovat päässeet Charles telmää huomattavasti heikommin. Onkin
Honortonin Ganzfeld-kokeet. Kokeellisesta tärkeää muistaa väitteen sisällön ja vaaditta-
parapsykologiasta voisi tulla tiede, jos nämä van todistusaineiston eli evidenssin välinen
onnistuttaisiin toistamaan ja jos alalle il- yhteys: tietynlainen todistusaineisto voi olla
mestyisi testattavia teorioita — jolloin tut- täysin oikeutettu tietyssä yhteydessä, mutta
kitut ilmiöt luonnollisestikin lakkaisivat ole- riittämätön toisessa. Subjektiivinen koke-
masta paranormaaleja. Anomalisen, teorioi- mus tai arkijärki voi joissakin asioissa toimia
hin sopimattoman havainnon toteaminen täysin riittävänä ja oikeutettuna tuomarina,
ei kuitenkaan vielä riitä uuden tieteenalan toisissa se on taas täysin riittämätön; se, että
perustamiseen. joku hoito vaikuttaa ruumiin ”energiakent-
tiin” tai parantaa sairauksia, vaatii täysin
Tiede ja arkiajattelu erilaisen todistusaineiston kuin väite, että
sama hoito aiheuttaa hyvän olon joillekin
Miten arkiajattelussa käytetyt päättelykeinot voi- ihmisille.
vat johtaa harhaan esimerkiksi syy-seuraussuhteita, Edellä esitetystä voi päätellä, että tieteel-
tilastollisia yhteyksiä ja todennäköisyyksiä arvioita- lisen ja epätieteellisen olennaisin ero ei siis
essa? Missä ovat arkiajattelun rajat ja missä alkaa ole se, että epätieteellinen teoria on epätosi
tieteen pätevyysalue? Miksi monet huuhaa-teoriat ja tieteellinen tosi. Paitsi että on virheel-
vaikuttavat uskottavilta? lisiksi osoittautuneita tieteellisiä teorioita,
löytyy varmasti myös paikkaansa pitäviä ja
Erilaisten parailmiöiden ja pseudotieteiden tosia epätieteellisiä, esimerkiksi arkiajatte-
kohdalla toinen olennainen kysymys koskee luun perustuvia, teorioita. Tällaiset teoriat
tieteen ja arkiajattelun suhdetta. Moni pseu- eivät kuitenkaan yleensä esiinny tieteenä.
dotieteellinen ajatus vaikuttaa arkiajattelun Pseudotieteelle sen sijaan on olennaista se,
puitteissa uskottavalta, jopa kokemuksen että se esiintyy todennettuna tieteellisenä
vahvistamalta. tietona, sitä kuitenkaan olematta. Tutkimuk-
Arkiajattelumme perustuu usein eräänlai- sellisen tuen puute sitten aiheuttaa seurauk-
seen naiviin induktivismiin: myönteisen to- senaan sen, että tällaiset teoriat yleensä ovat
10
S K E P T I K K O 4 / 1 9 9 8
